Jos jollekin blogini lukijalle on vielä jäänyt viime kuukausien marinoista, puhumattakaan viime satokauden ärräpäistä, huolimatta epäselväksi mielipiteeni tomaatinkasvatustaidoistani, niin tiivistettynä kerrataan: ei-vaan-osaa-saati-kykene!
...Ja silti tässä ollaan, kädessä esikasvatuksen tulokset, odottelemassa pääsyä isompaan ruukkuun kasvamaan. :)
Melkoista pään hakkaamista seinään siis tämä minun tomaattiviljelmäni vuosittain; vaikka en tunnu saavan minkäänlaista satoa, niin en vain osaa antaa periksi ja luovuttaa! ...prkl...
Heitin tosin talven mittaan jo kertaalleen puutarhahanskani tiskiin, ja nostin käteni ylös - vain löytääkseni itseni kädet ylhäällä kurottelemassa KAHTA pussia tomaatinsiemeniä myyntitelineestä ostoskoriini lähikaupassa...! :)
En välillä tiedä, olenko vain jääräpäinen huono häviäjä, helposti houkuteltavissa haasteisiin vai ainainen optimisti...?!
Mutta kuten jo aiemmassa postauksessa kerroinkin, tänä vuonna olin realisti taimien määrän kanssa; kuusi taimea (tai noh, seitsemän, kun yhdessä purkissa kasvaa kaksi taimea niin rinnakkain, etten uskaltanut lähteä niitä repimään erilleen) kirsikkatomaatin, 'Red Cherry', taimea, ja kolme (Frilands-)tomaatin taimea (puolet siemenistä ei itänyt).
Kylvin siemenet munakennoihin taimimultaan ja idätin kylpyhuoneen lämmössä. En viritellyt mitään elmukelmuja (tänäkään vuonna) kennojen päälle, vaan huolehdin ainoastaan riittävän runsaasta kastelusta.
Koulumiskokoon kasvaneita taimia on niin valtavan helppoa erotella toisistaan ja istuttaa syvempään multaan, kun ne ovat jo valmiiksi 'yksittäispakattuina' omissa kennosissaan! Kenno ehtii esikasvatuksen aikana pehmetä todella hyvin, ja taimen lohkaiseminen multapaakkuineen on todella vaivatonta. Kennon palaset voi siirtää taimen mukana ruukkuun, minne ne lopulta hajoavat.
Kananmunakenno siis toimii samoin periaattein, kuin puutarhamyymälöissä myytävät erilliset esikasvatusruukut, jotka voidaan sellaisenaan istuttaa maahan taimen mukana! Itse suosin munakennoja, koska a) loistava tapa kierrättää näitä kaappiin kertyviä kennoja, ja b) en viitsi maksaa esikasvatusruukuista, kun näitä löytyy aina joko omista kaapeista, tai sitten voit pyytää ystäviä laittamaan sinulle kennoja talteen! :)
Isäni on minulle aikoinaan vielä kotona asuessani opettanut tomaatin kylvämistä; siemenet kylvettiin isoon pesuvatiin ja peitettiin muovilla. Taimet koulittiin yksitellen haarukan kanssa pesuvadin mullasta nostaen - pelkäsi aina, että multapaakku murtuisi, tai viereinen taimi vahingoittuisi!
Tämä kennossa esikasvattaminen sopii tällaiselle hieman kovakouraisemmallekin, tai kömpelölle, puutarhurille, kuten minulle - tai vaikka lapsille! :)
Koulitut taimet siirtyivät nyt ruukkuineen olohuoneen aurinkoiselle ikkunalle odottelemaan hieman lempeämpiä keväisiä kelejä - täällä Mäntsälän suunnalla on nyt parina viime päivänä satanut jopa lunta!
Ikkunalla roikkuu vielä kukkavalokin talven jäljiltä, joten aavistelen huimaa kasvuvauhtia taimille. ...Toiveikkaana toivossa on hyvä elää... ;)
Viikonloppuna ajattelin vihdoin kylvää viimeisetkin esikasvatettavat lajikkeet (kurpitsat, maissit...), sillä en vain malta enää odottaa kauempaa! :) Tänne maalis-huhtikuun vaihteeseenkin asti kylvön siirtäminen oli suuren sinnittelyn takana - yleensä kaikki lajikkeet ovat olleet maaliskuussa jo taimella malttamattomuuteni vuoksi, mikä on aivan liian aikaista monelle lajille! Viime vuonnakin puolet maissin taimista ehti kuolla ikkunalaudalle kevään mittaan, ennen kasvimaalle pääsemistä...
Sormet ristiin, ja isovarpaatkin pystyyn - josko tänä vuonna pääsisimme maistelemaan oman kasvimaan tomaatteja?!
...Saattaa taas lopulta käydä niin, että teen vaihtokauppoja kotikanalan kananmunista jonkun taitavamman puutarhurin tomaatteihin... ;)
Ei sekään väärin ole...!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti