Näytetään tekstit, joissa on tunniste astiat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste astiat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. syyskuuta 2018

Havaintoja Habitare 2018 -messuilta


Tänä vuonna varasin Habitaren kalenteriini jo hyvissä ajoin ja anoin perheeltäni lapsivapaata aikaa päästäkseni tuulettamaan päätäni (ja kameraani) oikein ajan kanssa.

Aamulla en meinannut päästä sängystä ylös laisinkaan, sillä jostain syystä olinkin viime metreillä kadottanut innostukseni 'nähdä vaivaa' lähteäkseni Pasilaan saakka messuille. ...Osaksi fiilikset saattoivat johtua tovi sitten samaisessa Messukeskuksessa viettämistäni kahdesta todella intensiivisestä ja takin täysin tyhjentäneistä päivistä Esimies & Henkilöstö -messuilla...

Mietin tosin ääneen miehelle, että ehkä myös oma kotimme on vihdoin siinä pisteessä, etten enää kaipaa suuria inspiroitumisia erilaisista värimaailmoista ja materiaaleista; talomme on löytänyt oman äänensä, sitä ei tarvitse enää etsiä trendioppaista tai maaliliuskoista!

...Mutta kuten olin arvellutkin, löysin lopulta paljon kaunista kuvattavaa ja ihmeteltävää - sekä sen kadonneen innostuksen tunteen! 

Tänään siis luvassa isohko valokuvakooste teemoista, jotka jäivät mieleeni messuilta - ehkä näistä löytyy inspiraatiota sinunkin syksyiseen kotiisi!



LUONNONMATERIAALIT, ERILAISET TEKSTUURIT JA MAANLÄHEISET SÄVYT
'Back to the roots'


 Seinäelementit (yllä vasen), Woodroom




Nietos ja Wolite -valaisimet (yllä oikealla),  Averi




KUOSIT JA PRINTIT TARINAN KERRONNAN VÄLINEINÄ
'Folklore'




KIERRÄTETTYÄ, TUUNATTUA JA ITSE TEKEMISEN ILOA
'Sustainability & Hygge'



 3rd HandMade



VAHVAT VÄRISÄVYT, UTUINEN SAMETTI 





Messupäivän jälkeen olen möbleerannut taas tarmokkaasti olohuonettamme ja vaihtanut jopa valokuvakehyksiä 'syksyisempiin'....

Eli visiitti Habirate -messuilla teki tehtävänsä täydellisesti; herätti jo hieman syksyiseen kaamosmasennukseen nuupahtaneen sisäisen sisustajani!


Näiden kuvien voimaannuttamana taas uudella energialla tähän alkaneseen viikkoon!

maanantai 25. joulukuuta 2017

Jouluaaton päivällisen kattaus - yhdistelmä uutta ja vanhaa



Ensimmäinen joulu ikiomassa kodissa vietettiin juhlistaen perheen kanssa; verannalta kannettiin isäni lapsuudenkodin perintöpöytä ruokapöytämme jatkoksi ja jouluaaton päivällinen katettiin tupaan kaikkiaan yhdeksälle hengelle.

...Kovasti haaveilin myös omien vanhempieni saamisesta saman pöydän ääreen Savosta, mutta näin talvipakkasilla ulkoruokinnassa olevat lemmikit aiheuttavat haasteita useamman päivän visiiteille - lasten joulu siis jatkuu vielä monen monta päivää, sillä lähden lasten kanssa Tapaninpäivänä rekiretkelle Pohjois-Savoon!


Miestä paljolti kiittäminen joulun ruokien valmistamisesta - hän jopa loihti täydellisen glögijuustokakunkin kahvipöytään!

Uusi keittiömmekin pääsi samalla tulikokeeseen, kun miehen kanssa siellä koko aattoaamupäivä yhtä aikaa keitettiin, paistettiin, höyrytettiin, viipaloitiin, paloiteltiin, vispattiin ja tiskattiin. Ja pussattiin. ;)


Jouluaaton päivällisen kattaus rakentui perintöastioista, kirppislöydöistä, viime hetken Ikea -hankinnoista ja kotoa jo löytyneistä tekstiileistä.

Kultareunaiset lautaset ovat jo vuosia olleet osa juhlakattauksiamme; Lahden vuosina löysin tämän kymmenen lautasen astiaston kirpputorilta muutaman euron yhteishintaan!

Kynttilänjalat ovat vuosien mittaan tarttuneet mukaan kirpputoreilta, ja pari vuotta sitten maalasin ne kaikki viimein mustiksi. Tänä jouluna ensimmäistä kertaa otin ne kaikki vihdoin käyttöönkin!

Kynttilät ovat Kotikulta -merkin - ne olivat itse asiassa ainoat kauniin valkoiset pitkät kynttilät, jotka onnistuin joulun alla löytämään. Myös kattauksen valkoiset pallokynttilät ovat samaa sarjaa.


Kahviastiasto on puolestaan miehen mummon käsinmaalaama ja perintönä saatu.

Niin kaunis!

Harvoin raaskimme näitä herkkiä (ja käsinpestäviä...!) astioita ottaa käyttöön - tämä ensimmäinen joulumme Villa Kotirannassa tuntui niin juhlavalle hetkelle, että rohkenimme ottaa ne mukaan kattaukseen.


Väriä kattaukseen toivat juuri kukkaan puhkeavat vaaleanpunaset hyasintit, jotka asettelin erilaisiin sinkkiruukkuihin. Hyasinttien sipulit piilotin koristekivikerroksen alle.


Suuret (150x250cm) ruudulliset pöytäliinat ovat Anno -merkin, ja olen ne ostanut jo vuosia sitten. Edellisen kerran liinat otettiin käyttöön syksyllä 2015 pidetyissä puutarhajuhlissa - tuolloinkin kaksi suurempaa pöytää yhdistettiin yhdeksi pitkäksi pöydäksi ystäville.

Pirta -merkin kaitaliinat löytyivät paikallisesta marketista ruokaostosten yhteydessä. Samaa sarjaa löytyi myös punaisenakin, mutta ne olivat jo hieman liian jouluiset omaan makuuni... :)


Muutamaa päivää ennen aattoa mies alkoi pohtia, onko meillä riittävästi juomalaseja yhdeksän hengen kattaukseen - ja onneksi ottikin puheeksi, sillä mitään sarjaa ei löytynyt sitä perinteistä puolta tusinaa enempää!

Nopea Ikea -googlaus, astiavalikoiman läpikäynti ja ostoslista miehelle mukaan. :)

Lopulta kotiin saapuivat aivan eri lasit, joista olimme alunperin puhuneet, mutta mieskin naurahti, että hyvin on koulutukseni perille mennyt, sillä nämä sinertävän-vihertävän-harmahtavan -sävyiset Kallna -lasit olivat täydelliset talviseen kattaukseen.



Värikkään tuvan vastapainoksi mustavalkoisen sävyinen kattaus kultaisin yksityiskohdin oli kokonaisuutta rauhoittava - ympärille nostetut eripariset tuolit ja pirttisarjan penkit toivat puolestaan kodikasta tunnelmaa ja pehmensivät kokonaisuutta.

Aivan meidän näköisemme joulu! <3


....Ihastuin muuten tuohon vanhaan pirtinpöytään tuvassamme niin kovin, että saattaa Bonanza -ruokailusarja siirtyä joulun jälkeen vuorostaan verannalle...! ;)

maanantai 4. joulukuuta 2017

Huippumehevä adventtisunnuntain sahramikakku [**Arvonnan voittaja**]



*Kaupallinen yhteistyö, Kustannus-Mäkelä


Eilen, ensimmäisen adventtisunnuntain kunniaksi, vietin rauhallisen aamupäivän leipoen - melko harvinainen hetki tässä talossa, sillä yleensä mieheni hoitaa perheemme leipomiset.


Inspiroiduin kuitenkin tarttumaan jauhoastiaan ja sähkövatkaimeen Kustannus-Mäkelältä saamani ihana jouluisen Leila Lindholmin Leilan makea joulu -kirjan reseptejä tutkittuani - tai paremminkin leivonnaisista otettuja upeita valokuvia ihasteltuani. ;)


Ensimmäiseksi kokeiltavaksi reseptiksi valikoitui Huippumehevä sahramikakku.

En ollut koskaan aikaisemmin leiponut mitään sahramia käyttäen, joten en juurikaan tiennyt mitä odottaa - edes kakun maulta...!

...Voin paljastaa, että maku on muuten vallan mainio... ;)


Jouluisen leivontatuokioni kruunasivat kaikki kauniit leivonta-astiat sekä kuiva-aineiden säilytyspurkit. Tai pitäisikö sanoa, että nuo kauniit elementit tekevät leipomisesta minulle mielekkään tuokion - tuovat sitä paljon kaivattua kauneutta arkeen.

En tykkää lainkaan muovisista kulhoista tai mittakipoista, metallisetkin ovat vähän kiikun kaakun rajoilla. Taikinat alustan keraamisessa Kermansaven kulhossa, jonka olen ostanut omaan kotiini joskun yli kymmenen vuotta sitten, ja raaka-aineet mittaan vanhoilla kahvikupeilla oman Aili-mummoni tapaan.


Tuollaisen perinteisen kahvikupin kanssa mittaaminen on helppoa - nämä kupposet kun ovat 1dl vetoisia. Eli raaka-ainetta otetaan kuppiin saman verran, kuin kahvia siihen kaataisi.


Sahrami toi taikinaan upean keltaisen värin!

Reseptissä ohjeistettiin käyttämään luomumunia, mutta korvasin luomun oman kotikanalamme munilla. Luomuksi niitä ei valitettavasti voi sanoa, sillä kanat syövät appeen ohella rehua, joka ei ole luomua. Mutta vaikka eivät täysin luomua olekaan, oli silti ilo huomata, kuinka nopeasti oman kanalan munat vaahtoutuivat sokerin kanssa todella kuohkeaksi! Kaupan kananmunia saa vatkata paljon kauemmin...


Harmittelin taikinaa vuokaan kaataessa, etten ostanut muutama viikko sitten kirpputorilla näkemääni vanhaa kakkuvuokaa, joka oli todella kauniin muotoinen... Olisi sopinut tälle kakulle täydellisesti! Tästä viisastuneena kiertelen jatkossa kirpputorit taas hieman valppaampana, sillä joulupöydän leipomuksia varten hakusessa nyt nostalgisempi vuoka.

Onneksi kaapista löytyi kuitenkin eilen tämä uudehko vuoka - pakko tunnustaa, etten ole kovin montaa kertaa sitä vielä käyttänyt.


Anopilta muutama vuosi sitten saamani metallinen tarjoiluastia sopii kauniisti kuivakakulle. Joulun jälkiruokapöytään tuohon kakun ympärille tulee tarjolle vielä pikkuleipiä täysi kierros!

Hieman paremmin olisin voinut vuokan voidella, näin jälkiviisaana totean, sillä hieman takertui kakkuni vuokaan. Mutta kerros tomusokeria piilottaa pienet kauneusvirheet - ja maku on se tärkein! :)

Tällaisen epäpätevän kotileipurin tekemäksi olen kyllä melkoisen tyytyväinen lopputulokseen; niin kakun ulkonäköön kuin herkulliseen makuunkin!


Tämä sahramikakku valikoitui joulumme jälkiruokalistalle, samoin kuin Leilan reseptikirjasta löytyneet Puolukkamaustekakku ja Maukas suklaa sahramikranssi.

Kiitos muuten teille kaikille kertomistanne jouluherkuista - en valitettavasti ehtinyt käydä kommentoimassa aivan kaikkiin viesteihinne, mutta luin ne kaikki ajatuksella läpi - niiden joukosta löytyi monia tuttuja ja vähemmän tuttuja ruokia, juomia ja herkkuja.

Itse asiassa teidän inspiroimana aloitimme miehen kanssa jo listaamaan tulevan joulun ruokalistaa - ja sinne nousi joitakin teidänkin ehdottamianne herkkuja, joita aikaisemmin ei kodissamme ole nähty, kuten luumurahka.


Mutta sitten päivän aiheeseen, joka varmasti kiinnostaa teitä kaikkia; Leilan makea joulu -kirjan arvontaan! :)

Arvontaan osallistui varmasti ennätysmäärä lukijoita, ja arvontalipukkeita sain kirjoittaa oikein urakalla - kiitos teille kaikille osallistuneille!

Pienempi poika toimi näin aamusella hieman unisena onnettarena, ja kaivoi arpakulhosta lippusen, jossa luki....

...A_nsku!

Onnea voittajalle!! Laitatko minulle sähköpostilla yhteystietosi (eloasatumaassa @ gmail.com), niin laitan paketin sinulle postiin pikemmiten?

Ja koska osallistujia oli näin valtaisasti, arpoi poika vielä kaksi muutakin voittajaa, joille lähetän pikkuiset lohdutuspalkintopaketit:

Satu /Talossano23 sekä Saikku.

...Laitatteko tekin minulle yhteystietonne, niin pikkuiset paketit löytävät postissa perille? <3



Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille,
ja ihania lukuhetkiä arvonnan voittajalle!


tiistai 21. marraskuuta 2017

Piipahdus Pentikin myymälään viikonlopun automatkalla




Viikonloppuna matkalla Pohjois-Savosta takaisin Etelä-Suomeen pysähdyimme jaloittelemaan Heinolan ABC-asemalle. Tarkoitus oli vain pitää pikainen tauko, mutta lopulta löysin koko perheen kiertelemästä Pentikin myymälää...!

...Tai no, mies koetti houkutella poikia vastapäiseen Muurikan myymälään, mutta varsinkin pienempi pojista ei antanut periksi, vaan kipaisi ihastelemaan Pentikin joulukoristeita... :)


Meillä on Mäntsälässäkin Pentikin Outlet -myymälä, mutta aivan liian harvoin tulee siellä käytyä, vaikka melkein viikoittain paikan ohi ajankin...

Viimeisimmäksi olen ostanut Pentikistä Como kangaskorin (40x50cm) kodinhoitohuoneeseen pyykkikoriksi, ja olen yli vuoden käyttökokemuksen pohjalta edelleen todella tyytyväinen tuohon ostokseen!


Meillä on ollut hakusessa kaunis, perinteinen puinen kynsiharja keittiöön - ja vihdoin sellainen tuli vastaan tuolla sunnuntain kauppakierroksella!

Ja hintatietoisena kuluttajana olin todella ilahtunut myös kynsiharjan hinnasta; 4,80€, josta sai vielä melkein 1,50€ Outlet-alennusta!

...Välillä vähemmän viehättävistä (muotoilinpa kerrankin oikein korrektisti, vaikka mieli teki sanoa 'rumista') muovisista kynsiharjoista pyydetään melkein vastaavaa summaa...


Ihastuin myös Valkoinen tee -palasaippuan tuoksuun ja kauniiseen ruskeaan sävyyn.

Harkitsin hetken herkullista Vanilja -saippuaakin, mutta koska en ole aiemmin kokeillut Pentikin saippuoita käytössä, päätin ostaa yhden saippuan testiin ja sitten hyväksi todettuani myöhemmin hakea toisen tuosta paikallisesta Outlet -myymälästä.

Tuolle palasaippualle tuli hintaa 3€ - ja koko ostoksille näin ollen 6,30€!


Haaveilen seuraavaksi sellaisesta keraamisesta tai emalisesta kaksitasoisesta saippualautasesta, jossa on päälimmäisessä kerroksessa ritilä saippuasta valuvaa vettä varten.

...Muistelen, että olen Lahden Kärkkäisellä sellaiseen törmännyt, mutta tuosta on jo tovi aikaa... Eli jos jollakulla on vinkata liikettä/nettikauppaa, mistä sellaisen vanhan talon sisustukseen sopivan palasaippualautasen löytäisi, niin olisin enemmän kuin kiitollinen!


Tämä tilapäinen saippualautaseni on kirpputorilta löytynyt vanha kahvikupin tassi, josta taisin muutaman kymmenen centtiä maksaa.

Nopean googlauksen jälkeen selvisi, että kyseessä on 1960-luvulta englantilaista Broadhurst Ironstone Calypso -sarjaa. Kannattaa kurkistaa Pinterestista sarjan suunnittelijan, Kathie Winklen, muita sarjoja - voi, kun noita sarjoja tulisi vastaan Suomessa!


Sain myymälästä mukaani Pentikin joulukuvaston, josta löysin iloiseksi yllätykseksi monen monta inspiraatiota omankin kodin sisustamiseen talveksi!

...Joulupukille tuli nyt siis perheen äidilläkin asiaa, sillä rakastuin palavasti valkoiseen Costa -halkotelineeseen... Ehkäpä lahjon itse itseäni ja miestä, ihan vain palkkioksi hienosta tsempistä remontin kanssa ja kiitoksena kodin saamisesta valmiiksi jouluksi... ;)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...