Vanhojen tiilien uusiokäyttöä pihan pengertämisessä

Niin kovin kun olen jännittänyt, että noinkohan omenoita tänä vuonna saadaankaan, kun kukinta-aikaan oli puissa hämmentävän hiljaista, niin ilolla todettakoot, että näitä omenan alkuja ovat molemmat vanhat puut täynnä!

Jopa toukokuussa pihaan istutetut nuoret puut näyttävät tekevän heti ensimmäiset maistiaiset pojille. Katsotaan malttavatko pojat omissa omenissaan pysyä, vai tuleeko 'lainattua' veljen puusta myös siinä sivussa - molemmat kun saivat ukilta omat lajikkeensa.

Omenapuiden eteläpuolen reunalle taasen nousi kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna kauan odotettu ja haaveiltu tiilimuuri talon remontin yhteydessä talteen kerätyistä vanhoista tiilistä.

Tai kyseessä on tarkemmin tukimuuri, joka odottaa maanpinnan korottamista talon puolelta, sillä pihassa ovat vielä pengerrystyöt kesken. Etelärinteen tontti, onneksi tosin melko loivalla kaadolla, vaatii toimiakseen kunnolla käytössä neljä korkeustasoa;
- Talon sivustalla 'pysäköintialue', joka tulee olemaa samassa tasossa taloa sivuavan tien kanssa, jolloin talvisin ei tarvitse enää jännittää mäkilähtöjä pihasta
- Piha-alue, joka rajoittuu talon ja piharakennuksen kulmauksen
- Kulkureitti piha-alueen ja kasvimaan välillä, jonka varrella myös omenapuut ovat ja jonka reunan pengerrystä on tukemassa tämä muuri
- Kasvimaa, joka ylettyy tontin sivulaidalta toiselle ja rajoittuu tiilimuurista tontin alareunaan.

Melkein täytyisi piirroskuva laittaa jakoon tuota kuvausta selkeyttämään... :)

Muistatteko mille tukimuurin tilanne näytti vielä toukokuun lopulla? Paikoillaan olivat vasta perustukset:

Ja alla kuva parin päivän takaa!

Rakastan tätä tiilimuuria niin valtavasti - ja vielä hippusen enemmän miestä, joka innostui ideastani ja toteutti muurin TÄYDELLISESTI!

Niin ikionnellinen olo, että löysimme käyttötarkoituksen noille pari kesää pihassa odotelleille tiilille. Hukkaan en halunnut niitä missään tapauksessa heittää, sillä niissä jatkuu talon historiaa nyt pihalle saakka ja vanhoista tiilistä muurattu muuri näyttää heti vanhan taloon pihaan sopivan rustiikkiselta.

Nyt sitten muuri odottelee paikoillaan, että kone tulee jossain vaiheessa mylläämään pihaa ja täyttämään tuota talon puoleista aluetta.

...Eipä sillä, että nyt hanskat olisivat pudonneet odottelun ajaksi, vaan mies on painanut talon ulkovuoriremonttia valmiimmaksi - aiheesta lisää myöhemmin kera valokuvien!

Välillä vieläkin tuskastuttaa, kun piha edelleen näyttää omaan silmään ihan työmaalle, lasten lelut pitkin poikin, lautoja ja tiiliä ja harkkoja ja ties mitä rakennustavaraa säilöttyinä muovien alle ympäri tonttia...

Tosin pienellä vaivalla on helppo siristää silmiä ja nähdä jo piha valmiina mielessä!

Epätoivon hetkellä, silloin kuin usko pihan valmistumiseen meinaa horjua, on hyvä kaivaa arkistosta joku vanha valokuva projektin alkuvaiheilta ja todeta, että pitkä matka on tultu, että nyt köpötellään jo maalisuoralla! :)

Aurinkoa viikkoonne!

...Täällä herättiin viime yönä kaatosateeseen ja aamukin näyttää valkeavan harmaana... Toivotaan auringon pilkahduksia pilvien takaa päivän mittaan.

Sisustusvimma siirtyi kevään myötä tuvasta puutarhaan!

Hurjat hellekelit vain jatkuvat täällä Mäntsälän sivukylälläkin!

...Moneen otteeseen olen kasvimaata kastellessa kiitellyt, että kasteluvesi puutarhaan saadaan omasta kaivosta - ainoa mittari, joka raksuttaa, onkin sähkömittari pumpun pyöriessä...

Viikonloppuna nautittiin pihalla touhuamisesta - ja viimeisistä omenapuun kukkasista! Kukinta alkaa vähitellen ohi ja nyt sormet ristissä jännitetään, josko pölytys onnistui. Surullisen hiljaista omenapuissa tänä keväänä oli, vain muutama surina silloin tällöin...

Viikonloppuna sain vihdoin valmiiksi myös viiriprojektini, joka onkin edennyt viime viikkoina vain pienin askelin.

Sain hyötykäytettyä viireihin kirpputoreilta haalittuja vanhojen kankaiden varastojani, joten materiaalikustannukset pysyivät pieninä (~7€), kun ostin vain 6m vinonauhaa!

Viirinauha nousi paikoilleen keskellä pihaa olevien vanhojen omenapuiden välille.

Tähän alle onkin tarkoitus loppukesästä saada kahvittelupaikka, kunhan vanhoista tiilistä saadaan tukimuuri valmiiksi ja maata hieman pengerrettyä tasaisemmaksi. Tällä hetkellä pöytä ja tuolit ovat oikeanpuoleisen omenapuun katveessa hieman kallellaan  - tosin sunnuntaina testattiin, että hyvin pystyi grillilounaan syömään hieman kenollaankin. :)

Omenapuun oksaan ripustin myös viime viikolla Hankkijalta ostamani metallisen unisiepparin. Taisi maksaa 9,90€, jos oikein muistan...

Oikein tuulisella hetkellä nuo metallisulat muuten helähtelevät tuulikellon tapaan yhteen, mikä oli iloinen yllätys - en ollut tuota tullut ajatelleeksikaan, kun siepparin ostin.

....Olemme selkeästi saaneet pihaa muokattua jo paljon valmiimmaksi, kun aikaa ja intoa puutarhan koristelemiseenkin alkaa jo löytyä...! :)

Viirien ja unisiepparin lisäksi omenapuusta roikkuu myös Saaren Kartanon Kevätpuutarhapäiviltä ostamani Hundreds & Thousands -amppelitomaatti, joka kukkii parhaillaan.

Amppelitomaatti on melkoinen juoppo, vaikka puolivarjossa omenapuun alla onkin, ja kasvia saa olla kastelemassa monta kertaa päivässä! Ajattelinkin sujauttaa tuonne ruukkuun sen Pihapiiri -messuilta ostamani kastelulasipallon, jota en muuten olekaan ehtinyt vielä esitellä.

Omenapuun katveeseen, aivan kahvittelupaikkani kupeeseen, oli pakko ripustaa myös yksi ihanan harsomainen kesäkukkanenkin amppeliin. Kukka tarttui mukaan Kotipiiri -tuottajatorilta.

...Tiedätte hyvin, että olen niin onnettoman huono vielä näissä kesäkukkien nimissä, että en todellakaan muista tämän lajikkeen nimeä - pääasia itselle, että silmää miellyttää! ;)

Amppeliruukun löysin puolestaan paikalliselta kirpputorilta parin euron hintaan - täydellinen, hieman romanttinenkin ruukku omaan pienen arjen pakopaikkaani!

Olen nauttinut tänä keväänä niin suunnattomasti puutarhassa touhuamisesta, etten sisällä malttaisi viettää hetkeäkään. Ainoastaan helle hieman pistää uuvuttamaan, ja iltaisin koko perhe onkin kaatunut unille hyvissä ajoin.

Oma suosikkihetkeni päivässä on se iltahetki, kun lapset ovat joko miehen kanssa iltapalalla sisällä, tai jo nukkumassa, ja yksin kiertelen puutarhassa vielä kastelemassa yötä vasten kasvimaata ja peittelen taimia harsoilla. Koko kylä on hiljainen, ilta-aurinko lämmittää ja linnut visertävät pihapuissa.

Noissa hetkissä, kun toivotan hyvät yöt pienille kasvinaluille ja peittelen heidän harsopeitoin, on minun mielenrauhani tyyssija. ZEN. Laittaessani kasvimaan yöpuulle, taputtelen myös ajatuksissani kuluneen päivän ja laskeudun iltarauhaan hymyssä suin.

Elämä maalla on parasta ikinä! :)

Tsemppiä kaikille tähän tiistaihin ja kuluvaan viikkoon!

Sehän ois ihan kohta jo kesäkuu!!

Menneen viikonlopun kuulumisia

Menneenä viikonloppuna painettiin piha- ja puutarhatöitä kirjaimellisesti urakalla! Näin maanantaina kiittelen onneani, että olen ollut vielä pitkän viikonlopun vapaalla parantelemassa kipeytyneitä lihaksia - ja auringon kuumuudessa paahtunutta päätäni.

...Voin kertoa, että jo pelkkä pihalla oleminen näillä helteillä ilman sen kummempaa rehkimistä saa voimat vähiin ja olon hieman nuutuneeksi....

Mitä kaikkea ehdimme siis puuhaamaan yhdessä viikonlopussa?

- Mies valoi betonilla tulevan tiilitukimuurin perustusharkot.
- Kävin taimiostoksilla lauantaina, kiertäen Kivapihan Taimipihan, Saaren Kartanon Kevätpuutarhapäivät ja vielä extrana viime hetken vinkkinä tulleen Kotipiiri -tuottajatorin. Näissä merkeissä ylitin itseni ja julkaisin myös ensimmäisen videohöpinäni Instassa, huih! :)
- Kaivoin pihan rajalle kaksi uutta punaherukkapensasta. (Kaksi mustaherukkaa odottaa vielä ruukuissa istuttamista.)
- Reunasin marjapensaat kantamalla tontilta löytyneitä isohkoja kiviä kehiksi.
- Tein muutamat kukkaistutukset kesäkukkasin.
- Mies korjasi hitsaamalla muutamaa hajonnutta aitaelementtiä kanalan ulkoiluhäkkiä varten.
- Lapioin ja kottikärräsin vanhan hiekkalaatikkokehikon täyteen multaa. Laskin, että kaikenkaikkiaan toistakymmentä kottikärrykuormaa upposi kehikkoon...
- Istutin mansikantaimet hiekkalaatikkokehikkoon ja viimeistelin kuorikatteella.
- Pohjamaalasin kanalan ulkoiluhäkin puurakenteet.
- Siirsimme leikkimökin hartia- ja mönkiävoimin tontin laidalta toiselle. Tähän hurahtikin pari tuntia, ja usko meinasi loppua moneen otteeseen...
- Mies viimeisteli kanalan ulkoiluhäkkiä asentamalla ulkovuoripaneelia niihin kohtiin, joihin verkkoelementtejä ei ole tulossa. Ulkovuoripaneeli on samaa kuin talossamme sekä kanalarakennuksessa, joten häkki istuu rakennukseen täydellisesti!
- Mies tasoitti kanalan ulkoiluhäkin sisällä olevan maa-aineksen, joka jouduttiin kaivamaan kasalle häkin perustuksia tehdessä.
- Mies haki pienemmän pojan kanssa peräkärryllisen hiekkaa, jota sekoitetaan muutoin melko saviseen perunamaahan. Perunamaa odotteleekin enää viimeistä kääntämistä, jotta saadaan peruna vihdoin maahan.

...Tuntuu, että jotain tuolta listalta vielä puuttuu - siis sen normaalin lapsiperhearjen lisäksi, joka automaattisesti kuuluu kiinteänä osana pakettiin. ;)

Sisätiloissa ei siis viikonloppunakaan ole suuremmin ehditty - eikä liioin edes maltettu - pysyä!

Pienemmän pojan kanssa on toki käyty ottamassa lepohetkiä ja ruokataukoja sisällä, ja olikin mukava huomata, että pieni mies on pihaleikeissä väsyttänyt itsensä päivittäin siihen kuntoon, että jopa päiväunet ovat poikkeuksellisesti maistuneet. :)

...Eikä yöunille ole tarvinnut ketään suuremmin houkutella...

Pyörähdimme pienemmän pojan kanssa perjantaina Saaren Kartanon Kevätpuutarhapäivillä, sillä tapahtumassa riitti ihmeteltävää myös lapsille.

Aloitimme visiitin ihastelemalla ja haistelemalla kukkasia, joista vain osan edes tunnistimme - puutarhan kukkalajikkeissa minulla vielä riittää (lasten kanssa) opettelemista! Välissä kävimme nauttimassa kahvilan puolella pillimehut ja pullat, ja siinä samalla tutkailimme kahvilatilassa olleita valtavia kaktuksia piikkeineen, sekä löysimme mm. sitruuna- ja appelsiinipuut, jotka olivatkin pienen ihmisen silmin jännittäviä - näin ne hedelmät siis kasvavat! ;)

Kierroksen kohokohta oli pieneläinhuoneet, joissa pääsimme tutustumaan mm. erilaisten liskojen, kilpikonnien, rottien, hämähäkkien, käärmeiden, kanien, maksujen ja frettien maailmaan. Pojalla riitti kysyttävää, ja onneksi mukana kierroksella oli ihanan avuliaita ja osaavia opiskelijoita. ...Enpä olisi esimerkiksi osannut kertoa, kuinka lintuhäkin juoma-automaatti toimii tai osaako kilpikonna uida!

Lauantaina hyppäsin ilman lapsia autoon ja suuntasin puutarhateemalla ostohame yllä hakemaan taimia omaan pihaan. Kierros alkoi tosiaan Kivapihan Taimipihalta, jatkui Saaren Kartanon Kevätpuutarhapäiville ja päättyi Kotipiiri -tuottajatorille.

Siinä matkalla ehdin myös nähdä Talossa No 23 -blogin Satua (kannattaa ehdottomasti seurata Sadun kaunista Instatiliä; @satasavyasatua), ja vaihtaa kuulumisia - viimeksi törmättiinkin Pihapiiri -messuilla Lahdessa melko lailla samoissa tunnelmissa, taimien ja kesäkukkien keskellä. :)

Mitä tuliaisia löysin kierrokseltani?

- Kaksi punaherukka- ja kaksi mustaherukkataimea (8€/8,50€ kpl, lajikkeesta riippuen).
- Kaksitoista mansikantaimea (1,80€/kpl).
- Suuren Hundreds and Thousands -amppelitomaatin, jonka pitäisi todellakin tuottaa satoja tai jopa TUHANSIA kirsikkatomaatteja! (10€/kpl)
- Kesäkukkia, mm. orvokkeja ja valtaisin, valkoisin kukinnoin kukkivan kosmoskukan (4,50€/kpl).

Ihastelin myös Saarella laajaa hedelmäpuiden valikoimaa, mutta vaikka ostoslistalla ovatkin vielä kirsikka-, luumu- ja päärynäpuut en jaksanut lähteä arpomaan, saisinko puut kuljetettua autossa ehjänä kotiin asti. Edessä lienee siis vielä erillinen käynti peräkärryn kanssa tuolla puutarhamyymälässä, joka on siis auki arkisin ja kesälauantaisin kesäkuun puoleen väliin asti.

Myöskään puutarhamustikkaa ei vielä lähtenyt mukaan, sillä ensin pitäisi muokata niille rodomullalla sopivat olosuhteet kasvatuslavoihin, jotka vielä odottelevat tyhjillään tontin laidalla.

Urakkaa siis vielä riittää! :)

Nappasin viikonloppuna nämä postauksen 'kuvituskuvat' tuvastamme, jossa kevätleikkauksen yhteydessä napatut omenapuunoksat puhkesivat kukkaan.

Yksi kesän parhaista puolista näin maalla asuessa varsinkin on tuo puutarhan- ja luonnonkukkien runsaus - vaikka jokaiselle päivälle voit kerätä tuoreen kukkakimpun pihalta tai pihatien varrelta!

Tontin laidalla on jo tovin kukkinut tuomikin, jonka oksia kannoin myös tupaan maljakkoon tuomaan ihanaa kesäistä tuoksua kotiin.

Sisustus- ja DIY -juttuja on taas odottelemassa kamerassa purkamista, ja koetan niitä mahdollisimman pikaisesti ehtiä myös julkaisemaan. Viime viikkoina ainoat hetket blogin äärellä ovat rajoittuneet niihin iltoihin, kun mies nukuttaa pienemmän pojan - ja poika on nukahtanut niin nopeasti, että olemme ehtineet jopa katsomaan Netflixiä ennen omaa nukkumaanmenoaikaa!

...Ja kun vaihtoehtoina on nököttää työhuoneessa tietokoneen ääressä tai miehen kainalossa hyvän sarjan merkeissä, niin valinta on todella helppo... ;)

Mutta jos et vielä seuraa Instatiliäni, @villakotiranta, niin klikkaahan itsesi menoon mukaan! Puhelin nimittäin kulkee matkassani aina ja viime aikoina puuhastelujamme on ollut niin paljon helpompaa ja nopeampaa jakaa lennossa tuolla Instagramin puolella, kuin iltaisin (tai aikaisen aamun tunteina) tietokoneen kautta blogin muodossa.

Aurinkoista viikkoa kaikille!

Puutarhassa ja pihassa täysi myllerrys käynnissä - muutoksia lähes päivittäin!

Kuten aina, hetken hiljaiselo blogissa on tarkoittanut täyttä tohinaa täällä 'oikeassa elämässä', arjen pyörityksessä.

Herää.
Käy töissä.
Tee kevättöitä.
Nukuta lapset.
Mene nukkumaan.
Toista.

Siinähän se onkin kevään rytmi päivästä ja viikosta toiseen! 

 

Huhti-toukokuu on ollut melkoista pyöritystä; ensimmäinen kevät Villa Kotirannassa asuen on tarkoittanut kasvimaan ja puutarhan muokkaamista sekä entistä laajemman kasvivalikoiman esikasvatusta. Pihaa on ylipäätään muokattu taas hieman eteenpäin; kaivinkone on pyörinyt tontilla ja meno taitaa tänään taas jatkua.

Pihatöiden ohella myös ihan päivätöissä puhalsivat uudet tuulet, joten kaiken uuden oppiminen on ottanut oman aikansa - ja energiansa! Iltaisin ei ole juurikaan enää jaksanut tietokonetta avata, kun työpäivän mittaan on antanut kaikkensa ja vielä töiden jälkeen loput energia on suosiolla 'kuluttanut' lasten kanssa touhutessa ja pihaa laittaessa.

Mutta tiedättekö mistä olen saanut pienen energiapiikin?

Luonnon puhkeamisesta aivan yllättäen kukkaan!

Tontin laidalla kukkii valtava tuomi (alakuvassa taustalla) ja nämä kullerotkin puhkesivat ensimmäisinä kukkasina kukkalaatikoissa keltaiseen kukintaan. 

Pihamme on tällä hetkellä sekava sotku; lasten leikit ja lelut ovat löytäneet (vihdoin) sisältä pihamaalle, kasvimaalle lapioitavia multakasoja tontilla, keskeneräisiä pihanmuokkausprojekteja ja rakennusurakoita...

Omenapuiden puhkeamista lehtiin ja kukintaan odottelen kieli pitkällä. Tuntuu, että kaipaan pihaan nyt jotain isompaa kaunista elementtiä - kuten kaksi suurta kukkivaa omenapuuta - jotka veisivät huomion pois pihan keskeneräisyydestä...

Viime viikonloppuna vietimme äitienpäivää ensimmäistä kertaa vanhempieni kanssa täällä Villa Kotirannassa. Heidän edellinen käyntinsä tontilla ajoittuu aikakauteen, kun remontti oli vielä purkuvaiheessa, joten oli viihdyttävää seurata heidän ihmetteleviä ilmeitään - muutos vanhaan on melkoinen! :)

Ehdimme myös isäni kanssa puuhastelemaan puutarhan puolella. Totesin miehellenikin, että olisi se ihanaa, jos vanhempani asuisivat lähempänä ja voisin isän kanssa useamminkin touhuta pihatöissä. Hän mm. tarttui tomerasti - eikä siis tippaakaan tungettelevasti - toimeen, kun huomasi, että tomaatin taimet odottelivat isompiin ruukkuihin siirtämistä. Tekemisen into tarttui ja varttia myöhemmin isompaan ruukkukokoon oli siirretty myös maissit, kurpitsat ja kesäkurpitsat!

Kiitokseksi avusta pakkasin isälle mukaan maissin ja kurkun taimia, sekä ruukussa maahan istuttamista odottavan laukan.

Vanhempani toivat myös tullessaan pojille ikiomat omenapuut, jotka isompi poika ukin kanssa kaivoi maahan. Nämä olivatkin meillä ostoslistalla, joten iloinen yllätys oli autosta pihaan nostetut omenapuut!

Isäni oli valinnut kesäomenalajikkeet 'Valkeakuulas' ja 'Pirja'.

Pirjaa kuvaillaan aikaisin keväällä kukkivaksi herkkulajikkeeksi, jonka hedelmät kypsyvät jo elokuun puolessa välissä. Sen pitäisi olla myös todella kestävä, hillittykasvuinen omenapuu, joka tuottaa pienehköjä, mietoaromisia omenoita.

Valkeakuulas on myös aikainen kesälajike, jonka herkulliset omenat sopivat niin syötäviksi sellaisenaan kuin soseeeksi. Isohkot, makeanhappoiset omenat kypsyvät elokuussa. Valkeakuulas on myös hyvä yleispölyttäjä, eli loistava kaveri pihan muille omenapuille!

Pojat saivat itse valita omenapuunsa - tai oikeastaan isompi valitsi molempien puolesta, sillä pienempää ei tainnut vielä hirveämmin kiinnostaa... :) Oli hauska huomata, että poika valitsi puut juuri samoin, kuin olisin itsekin poikien kesken jakanut; isommalle valkeakuulas ja pienemmälle Pirja!

Viikonlopun aikana saimme pihan laitaan valmiiksi myös pohjan leikkimökille, jonka pitäisi lähiaikoina siirtyä tuohon keinujen kupeeseen. Leikkimökin ja keinujen väliin olen kaavaillut Lahden Pihapiiri -messuilta ostamieni angervojen istuttamista. Nekin odottelevat vielä ruukuissa verannalla...

Myös vanha hiekkalaatikko - tuleva mansikkalava - saatiin myös paikoilleen kasvimaan puolelle.

Tulevana viikonloppuna pitäisi lapioida multa paikoilleen ja hakea mansikantaimet

Saaren Kartanon Kevätpuutarhapäiviltä 18.-19.5.,

eli vinkvink: tapahtuma alkaa HUOMENNA!

Veikkaan, ettei ostoskassiini päädy ainoastaan mansikantaimet, vaan ostoslistalla on myös lisää hedelmäpuita, marjapensaita, kesäkukkia, amppelitomaatti tai pari.... ;)

Me taidamme suunnata paikalle lauantaina - tai ehkä piipahdan hakemassa jo ensitunnelmat ja -taimet huomenna pienemmän pojan kanssa. Katseltavaa riittää myös lapsillekin, mm. navetan puolella eläimiä ihmetellen sekä pienille vieraille on järjestetty myös jotain omia ruukutushommia!

Aukioloajat sekä ajo-ohjeet löytyvät yllä olevan linkin takaa.

Myös omenapuiden eteläpuolelle vanhoista tiilistä muurattava kaareva tukimuuri on ottanut ensimmäiset askeleet eteenpäin, eli pohjat ovat työnalla.

Voi siitä tulee niin kaunis - voin jo nähdä sen mielessäni valmiina!!

Ja kun muuri on lähiviikkoina valmis, nousee omenapuiden ympärillä oleva maa tasaiseksi muurin avulla, kylvetään omenapuiden ympärille valkoapilaa ja omenapuiden väliin muodostuu lehdistön katveeseen ihana varjoisa pakopaikka kesän kuumuudelta kahvittelupaikan muodossa.

...Suunnitteilla on jo kangasviirinauhojen ompelu omenapuusta toiseen pöydän yllä, sekä syksyksi valojen virittäminen 'katokseksi' puiden väliin.

Noista unelmista saa muuten myös ihan valtavasti energiaa ja intoa toteuttaa näitä projekteja tässä kaiken muun arjen tohinan keskellä! ;)

Tsemppiä sinne myös kaikille loppuviikkoon!