Inspiroiva lauantai blogijuttujen ja -tuttujen kanssa!

Muistatteko sen ihanan innostumisen tunteen, joka valtasi kouluaikoina kuvaamataidon tunnilla, kun pääsit kokeilemaan jotain aivan uutta ja jännittävää? :)

Tänään koin tuon jo hieman unohtuneenkin inspiroitumisen, kun kokoonnuimme Mansikkatilan mailla -blogin Tainan, Kukkala -blogin Sannan ja Hernepensaskujanne -blogin Johannan ja Joken kanssa Järvenpään Kukkatalon sidontakurssille.

Mahtava opettajamme, Järvenpään Kukkatalon floristimestari Saija Sitolahti, perehdytti meidät talvisen - muttei vielä jouluisen - kranssin sitomiseen. Tavoitteena oli taiteilla kevyt ja raikas, pyöreä kranssi.

Olen niin monesti haaveillut kranssin sitomisesta, ja selannut toisten valokuvia Pinterestissa, mutta en ole rohjennut lähteä itse edes yrittämään.

Kuumaliiman keinoin olen kokeillut joskus käpykranssin valmistusta, ja hieman hapuilevin lopputuloksin sitäkin... Mutta tämän päiväisen tuokiomme jälkeen suorastaan pursuan ideoita, mistä kaikista kasveista ja materiaaleista haluaisin sitoa seuraavan kranssin - sillä tänään opin, että MINÄKIN osaan! :)

Onnistuminen - se on ihana tunne! ;)

Sidontakurssi inspiroi, ja tämä seura energisoi! <3

Aivan mahtavia tuttavuuksia on tämän blogiharrastuksen kautta löytynyt - bloggaamisen sosiaalinen puoli onkin ehkä heti se toiseksi paras juttu tässä harrastuksessa. Ja se paras puolihan on, kuten taisimmekin tuossa sitoessa yhdessä tuumailla, se blogin mahdollistama kanava oman luovuuden toteuttamiselle.

Olikin huikeaa vihdoin tavata kaikki ihan kasvotusten! Kaikki olivatkin minulle tuttuja blogiensa puolesta - jokaisen blogia olenkin jo tovin seurannut, ja lämmöllä suosittelen teitäkin tutustumaan - ja Mansikkatilan mailla -blogin Tainan kanssa ollaan tässä kesän ja syksyn mittaan ehditty jo pariin otteeseen kaffittelemaankin.

Oli myös todella mukavaa istahtaa alas yhdessä kahvikuppien kanssa ja jutella blogeista ja taustoistamme, sekä niistä yhteisistä mielenkiinnonkohteista, kuten kasveista ja kasvimaista, sisustamisesta ja vaikka niistä kauppareissulla takakonttiin ilmestyistä lampaista. ;)

Tämän pöydän ympärillä oli tänään mahtava energia! Kiitos kaikille teille! <3

Ja sitten niitä lopputuloksia tuolta kurssilta!

Tässä oma - elämäni ensimmäinen - sidottu kranssini:

*Paukuttelee henkisiä henkseleitään ylpeydellä*



Alla oleva kaunokainen on Hernepensaskujanteen Johannan käsialaa:

Kukkalan Sanna taisi olla ainoa meistä, joka onnistui pysymään tuossa annetussa tehtävässä, eli ohuen, herkän kranssin luomisessa... ;) Ihana! <3

Ja viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä, Mansikkatilan mailla Tainan kaunis sidontatyö!

Upeaa nähdä, miten samoilla ohjeilla, samoista materiaaleista, taiteili jokainen tekijä aivan omanlaisensa versionsa - ei kahta samanlaista!

Tällä samalla ajatuksella jatkammekin näiden upeiden bloggaajien - sekä Järvenpään Kukkatalon - kanssa yhteisprojektia tulevina viikkoina, pysykää siis kuulolla! ;)

Kiitos Sanna, Taina, Johanna ja Jokke, sekä Saija! <3

DIY: Kurpitsasta koristeet vaikka Halloween -juhlaan!

Otsikko on ehkä hieman harhaan johtava, sillä meillä kurpitsoja tänä syksynä tuunattu ihan omaksi iloksi - tässä ruuhkavuosissa säntäillessä ovat juhlien järjestämiset jääneet harmillisen vähiin, ja unille kaatuminen ysin uutisten jälkeen on parasta huvia ikinä! :)

Yleensä en erikseen ole koristellut kotia Halloween -teemalla, sillä olen ollut hieman hidas tarttumaan näihin uusiin sesonkijuhliin. Jouluun ja pääsiäiseen olen yleensä ehtinyt mukaan, mutta kaikki muut koristelua vaatineet juhlapyhät ovat jääneet auttamatta väliin.

Tänä syksynä kasvimaa tuotti ihania, pikkuisia - ja maukkaita - kurpitsoja enemmän kuin jaksoimme syödä! Nyt, kasvimaata talvikuntoon laittaessa, nappasin kaksi viimeistä kurpitsaa, joita ehkä yöhallatkin jo hieman riepotelleet, ja päätin uhrata ne koristeiksi.

...Koin toki hieman huonoa omatuntoa tuhlata ruokaa näin, mutta käsi sydämellä voin vannoa, että nämä olisivat kyllä jääneet jääkaappiin pyörimään ja lopulta päätyneet kompostiin, sillä ei vaan enää tässä vaiheessa sesonkia tahdo maistua...

Nopean Pinterest -kierroksen kautta löysin inspiraation, ja vaikka olin ajatellut jättää kurpitsat kauniin oransseiksi, niin intouduin kaivamaan askartelukaapista viime jouluisen Viva Decor -merkin Chalky Vintage Look -kalkkimaalin (jota myy mm. Sinelli, erittäin riittoisa 250ml purkki maksoi viime vuoden puolella ostaessani ~12€), sekä valkoisen spray -maalin (Tokmannilta, muistaakseni alle 4€/prk) - tuunasinpa pitkästä aikaa oikein kunnolla! :)

Maalattuina nuo kurpitsat sopivatkin kivasti keittiössämme jo olevaan talvisempaan tunnelmaan, kummituspuun ja lasisten tuikkuastioiden joukkoon.

**Vinkvink; Keräsin tuonne Villa Kotirannan Pinterest -sivustolle suosikkini löytämistäni ideoista - sieltä löytyvät nämä, ja monen monta muuta ihanaa DIY-ideaa!

Pesin molemmat kurpitsat hyvin, ja maalasin molemmat kahteen kertaan. Suojasin vihreät varret maalarinteipillä, sillä halusin säilyttää ne ennallaan.

Nyt jälkiviisaana totean, että kannattaa spraymaalilla tehdä pohjamaalaus ennen kalkkimaalin käyttöä, jolloin pinnasta tulee helpommin tasainen ja kalkkimaalikin kuivaa hieman nopeammin. Mutta kaikenkaikkiaan nämä kuivuivat todella nopeasti, eli viime metreilläkin ehdit hyvin tuunaamaan koristeet vielä Halloweenia varten. ;)

Maalatut kurpitsat voikin sitten makunsa mukaan joko jättää sellaisikseen, tai koristella haluamallaan tavalla. En lähtenyt näitä varten erikseen hankkimaan tarvikkeita - tarkoitus olikin tehdä nopeasti ja helpolla tämä askartelu - joten kaivelin tarvikekaappejani, ja sieltä se idea sitten löytyi;

Valkoinen kurpitsa sai 'kaulalleen' Sinellistä aiemmin ostetun mustan metalliketjun, joka toisaalta on ohuutensa puolesta todella herkkä yksityiskohta, mutta valkoisen rinnalla myös hieman halloween -tunnelmaan sopivan gootti. :) Tuossa valkoiseksi maalatussa kurpitsassa oli toisella kyljellä hieman röpelöistä pintaa, jonka olin ensin ajatellut kääntää piiloon, mutta maalauksen jälkeen tuo 'virhe' muuttuikin kauniiksi, pitsimäiseksi pinnaksi - joka korostuu entisestään tuon ketjun kanssa!

Violetinharmaa (värisävy Mauve) kurpitsa taasen kaipasi mielestäni valkoisia yksityiskohtia. Kaivoinkin kynsilakkarasian esiin, ja töpöttelin valkoisella kynsilakalla helminauhan kurpitsan pintaan.

Tuunasin vielä samaan sarjaan sopivaksi Halloween -kynttilänkin; leimasinkirjaimilla painelin vain rohkeasti markettikynttilän kylkeen teemaan sopivan tekstin! Olin ajatellut tekstin hieman tummempana, mutta leimasinmuste jää valkoisen kynttilän pintaan tällaisena harmaana. Näytti kyllä mielestäni kauniille näinkin. :)

Nostin kurpitsat ja kynttilän anopilta lahjaksi saamalle jalalliselle metallitarjottimelle, ja somistin vielä harmain höyhenin, ja LaFilia -sisustuskaupasta erääseen toiseen projektiin lainaamani Ib Laursen -merkin lasiastian - joka sai karahvimaisen ilmeen timanttivetimestä korkkinaan! :)

Pienellä vaivalla hauska pöytäkoriste Halloween -aterialle, tai vaikka sohvapöydälle - jos kotona ei ole tällaisia touhukkaita pikkukummituksia kuten meillä, jotka varmasti vierittävät kurpitsat sohvan alle ja polttavat näppinsä kynttilässä, ehkä jopa kulmakarvansakin...! ;)

Kerroin muuten tästä projektistani anopilleni hehkuttaen, että 'nyt keksin käytön niille viimeisillekin syksyn kurpitsoille!' Anoppi katseli minua pitkään ihmeissään. Olin itse aivan fiiliksissä tästä ideastani, ja varsinkin lopputuloksesta, ja hetken jo ehdin miettimään, että oliko tämä kurpitsojen maalaus kuitenkin siis ihan pöhkö idea - kunnes selvisi, että anoppini oli luullut minun maalanneen syksyn viimeiset KESÄkurpitsat! :D

..Olin niin monta kertaa tuskaillut tuota kesäkurpitsasadon määrää, että anoppini siis ajatteli minun edelleen kärsivän kesäkurpitsojen kanssa - ja arveli minun ryhtyneen hätäpäissäni niitäkin maalaamaan....! :)

...Kieltämättä ajatus sellaisesta reiden paksuisesta kesäkurpitsasta spraymaalattuna ja helmiin kiedottuna keskellä kaffepöytää naurattaa jo vähän minuakin.... ;)

Kasvimaan alasajo talveksi, ja bataattikokeilun ensimmäistä satoa!

Kasvimaa alkaa vedellä pikkuhiljaa viimeisiä henkosiaan tälle syksylle... Ajanpuuttesta kärsivälle puutarhurille kasvimaan paketointi alkaa ehkä olla jo tosiaan vähän helpotuskin, ja osissa tätäkin touhua olen eteenpäin vienyt.

Puolet kasvimaasta on siis jo talviteloilla, mutta puolet edelleen odottelee raivausta - ja viimeiset lajikkeet myös maasta nostamista.

...Voi olla, että tältä talvelta jää vielä väliin kovasti haaveilemani porkkanan kylvö, sillä en oikein tiedä mistä sellaisen lisäpäivän viikkoon saisin napattua... ;)

 

Viimeisien lajikkeiden joukossa oli porkkana, jonka nyt olen viimein kokonaan saanut maasta ylös. Seuraava urakka näiden kanssa olisikin säilöminen porkkanakeittona ja höyrytettyinä kasviksina pakastimeen.

Toinen penkissä pitkään piilotellut lajike on tuo tämän kesän kokeilukasvis bataatti! Pitkälle lokakuulle annoin noiden juuresten kasvaa tuolla syvässä kasvatuslavassa, ja nyt ensimmäiset vihdoin uskalsin nostaa ylös.

Täytyy sanoa, että 'ylös nostaminen' on aivan väärä termi tälle lajikkeelle, sillä kasvatuslava näytti enemmänkin arkeologiselle kaivaukselle, kuin bataattimaalle... :) Koska nämä bataateiksikin kutsutut, sormen paksuiset rimpulat eivät kestäneet katkeamatta maasta vetämistä, täytyi ne kaivaa yksitellen esiin maasta... Ihan hullua hommaa! :D

Bataattihan kasviksena on tosiaan tuollainen pullistuma kasvin juuressa, ja nämä juuret voivat mennä kesän aikana melkoisen syvällekin maahan - varsinkin jos ihan avomaalla perunapenkissä kasvattaa! Tosin ehkä tällaisina kesinä eivät nuo juuretkaan ehdi ihan kamalan pitkälle ulottumaan...

Minulla on vielä yksi lavallinen bataattia nostamatta, ja vielä jännityksellä odottelen, millainen sato sieltä löytyy, sillä taimien perusteella väittäisin eri lajikkeeksi kuin tämä nyt nostamani.

Enkä suostu tästä ensimmäisestä, hieman laihasta sadosta lannistumaan, vaan uusi yritys ensi keväänä! :)

Minulla onkin ne 'emäbataatit' edelleen huonekasveina ja voimissaan, joten tarkoitus olisikin jo talvella juurruttaa uudet taimet ja istuttaa ne jo valmiiksi syvään multaan odottelemaan kevään istutusta kasvimaalle. Kokeilussa ensi vuonna siis parempi sato pidentämällä kasvukautta keväästä päin.

Keittiösuunnittelua [Noblessa] ja miehen paikka!

Kävin viime viikolla perjantaina Hyvinkään Noblessassa suunnittelemassa tulevaa keittiötämme - aiheeseen piti palata jo perjantaina, mutta viikonloppu menikin vauhdikkaasti niin perheen kanssa touhutessa, kuin jouluisien projektienkin merkeissä, joten koneen äärelle ehdin istahtaa vasta nyt. Eläköön vapaapäivät! :)

Tutustuin Noblessa -keittiöihin jo Habitare -messuilla, jolloin ihastuin heidän valikoimassaan olevaan harmaaseen betonikuosiin, jota on saatavilla niin (laminaatti-)tasoon, kuin oviinkin. Ihan ehdottoman suosikkini tästä betonikuosista tekee sen tunnun - vaikka kyseessä onkin laminaattitaso, ei pintä tullut sileälle ja kylmälle.

Tuon Habitare -messukäynnin jälkeen ajatus betoninharmaasta sävystä yhdistettynä kiiltovalkeaan alkoi vahvistua. Messukuvien perusteella olen saanut miehenkin innostumaan tästä harmaa-valkoisesta -keittiöstä, joka toisaalta on moderni, mutta silti tuo betonikuosi tuo sävyillään pehmeyttä kiiltävän valkoisen rinnalle.

Tässä muutamia poimintoja Pinterestista - nämä, ja monen monta muuta inspiroivaa kuvaa löydät Villa Kotirannan Pinterest -kansiosta, 'INSPIRATION: Concrete on kitchen'.

Odottelemme tarjousta Noblessalta marraskuun alussa, jolloin pääsemme näkemään myös piirrokset keittiöstä. Hatunnosto minua palvelleelle myyjälle, joka olisi saanut tarjouksen valmiiksi jo tälle viikolle, mutta meidän kalenteristamme löytyi seuraava vapaa aika vasta ensi viikolle! :)

Mallikeittiötä tutkiessa myös muutamia yksityiskohtia muuttui verraten aiempaan suunnitelmaamme; Saarekkeesta pyysimme tarjouksen vastaavanlaisena, kuin tama mallikeittiön saareke, eli kokonaan tuolla harmaalla betonikuosilla. Aiempi ajatus oli harmaalla tasolla, mutta kiiltovalkoisilla ovilla.

Lisäksi ikkunan alle tulevan tason väri vaihtui tuohon samaan harmaaseen, mutta tason alle tulee kiiltovalkoiset ovet. Aiempi suunnitelma oli siis toisin päin; valkoinen taso ja harmaat ovet.

Korkeat kaapit pysyivät suunnitelmassa edelleen kiiltävinä valkoisina, kuten tässä esimerkkikeittiössäkin, mutta kolmen 40cm leveän oven sijaan tuleekin kaksi 60cm leveää ovea (ja  kaappirunkoa).

Paljon hyvää olen Noblessasta kuullut, niin keittiösuunnittelun ja -toimitusten onnistumisista, kuin tuotteiden laadustakin, joten mielenkiinnolla jäämme tarjousta odottamaan.

Tuolta myymälästä löytyi myös ihana puukuosi, josta myös pyysin samaan vauhtiin tarjouksen kodinhoitohuoneen laminaattitasoon- ja oviin - olin jo unohtanut koko kodinhoitohuoneen miettiessäni tätä keittiötä! :D

Ja sitten vielä päivän viihdeosioon! :)

Tässä rauhallisessa projektin tahdissa yhtenä etuna on se, että ehtii ajan kanssa miettiä näitä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Olemme jo pidemmän aikaa listanneet, mitä ehdottomasti haluamme keittiöltä, sekä mitä täytyy muistaa ottaa huomioon, ja yksi kipupisteistä on selvästi astianpesukoneen tyhjennys. Parissa viime keittiössä astiat ovat sijainneet niin eri puolilla keittiötä, että astianpesukoneesta niiden tyhjentäminen kaappeihin on ihan oikeasti tuskaa - ja niin ollen jäänyt miehen harteille lähes kokonaan...

Noh, minä reippaana kotini suunnittelijana nappasin ongelmaa reippaalla niskaotteella, ja hahmottelin ihan paperille, miten keittiön astiakaappien ja kodinkoneiden tulee sijaita suhteessa pesualtaaseen, jotta ihan oikeasti askelten määrä voidaan minimoida astianpesukonetta tyhjentäessä. Sain aikaiseksi tällaisen kaavion - ja ei hätää, saa nauraa, kyllä miestäkin pisti hymyilyttämään:

Tässä on hienosti demonstroitu, kuinka (miehen) askeleet tulevat Villa Kotirannan keittiössä suhaamaan! :D

Eli vihreät nuolet kuvaavat puhtaiden astioiden siirtymistä paikoilleen, punaiset nuolet osoittavat likaisten tulosuuntaa pesupisteelle. Harmaa katkoviiva on harvoin käytetty reitti, jolloin mies kiikuttaa perintökalleuskipposet paremmalle paikalle. Oranssilla on merkitty astioiden säilytyskaapit, keltaisella noiden harvoin käytettyjen astioiden paikat. Turkoosilla näkyy pesupiste, joka muodostuu pesualtaasta, astianpesukoneesta ja roskiskaapista.

Voilá! :D

...Mies totesikin - ehkä hieman sarkasmia äänessään - että tosi kiva, kun olet hänelle ihan oman paikan kotiin merkinnyt...! :D Ja ystäväni kiljahti innoissaan tämän nähdessään, että 'hankit vielä miehelle selättimen, ja sijoitat se tuohon astianpesukoneen ja saarekkeen väliin, niin ei tarvitse edes askelia ottaa ja keskivartalokin kehitty!'

*Nauran yksin täällä ääneen*

Mutta näin, on se kiva sisustussuunnitelmissa ottaa kaikki kodinkoneet, kuten astianpesukone, liesi ja mies, huomioon heti varhaisessa vaiheessa! ;)

Valokuvaretki Mäntsälän Kukan myymälään [#Kukkailottelua]

Tämän viikon #Kukkailottelua -valokuvahaasteeseen inspiroiduin itse asiassa samaisen haasteen takana olevan Mansikkatilan mailla -blogin aiemmasta postauksesta; Taina oli käynyt lokakuun alkupuolella valokuvaamassa paikallisessa kukkakaupassa, Kukka ja Sisustus Neilikassa, #Kukkailottelua -haastetta varten.

Joten, jo viime viikon haastetta varten suuntasin kamera kaulalla meidän omaan paikalliseen kukkakauppaan, Mäntsälän Kukkaan, joka avasi ovensa tovi sitten CityMarketin tiloissa. Tuolloin mukaan lähti ihana neilikka, josta lopulta julkaisinkin kahdet aivan erilaiset valokuvat molemmissa blogeissa - täällä Villa Kotirannassa, KLIK, ja yhteisblogissa, Something else -photoblog, KLIK.

Mutta tänään vuorossa nuo Mäntsälän Kukan myymälässä otetut valokuvat! :)

Osallistun tällä valokuvapostauksella Mansikkatilan mailla -blogin jokaviikkoiseen Kukkailotteluun! :)