tiistai 28. elokuuta 2018

Lastenhuoneen valloitus viherkasvein on alkanut!


Huh mikä sadonkorjuuviikonloppu takana - tänään paluu arkeen pitkän, nelipäiväisen viikonlopun jälkeen)! Poimimme miehen kanssa kahden illan aikana lähes 250kg omenoita pihan kahdesta omenapuusta ja mies kiikutti hedelmät mehustamolle sunnuntai-iltana - kotiin palatessa peräkärryn hedelmälasti oli vaihtunut lähes 200litraan pastöroitua, c-vitaminisoitua ja hanapakkauksiin pussitettua omenamehua!

Lisäksi vihdoin pääsin myös perunan nostoon, kun mies sai raivattua remonttitarvikkeilla täytettynä olleen kellarimme ja rakennettua minulle perunalaarin vanhoista tiilistä, lastauslavasta ja lavakehikoista. Näyttää sille, että lava tulee oman perunamaan sadosta täyteen - urakka nimittäin jatkuu; vasta 3/8 riviä nostettuna!

...En muistanutkaan miten tehokasta hyötyliikuntaa ja aikaa vievää puuhaa tuo kuokan kanssa perunan nostaminen onkaan...!

Näin tehokkaasti puutarhassa vietetyn viikonlopun jälkeen oli melkoisen rentouttavaa viettää pieni hetki myös sisällä valokuvaten - elän vahvassa uskossa, että syksyn edetessä ja sadonkorjuuajan tullessa päätökseen vapautuu taas blogillekin enemmän aikaa pimenevissä syys- ja talvi-illoissa. Ovat nimittäin nämä Villa Kotirannassa ensimmäistä kertaa paikan päällä asuen vietetyt tehokkaat puutarhakuukaudet - toukokuusta elokuuhun - olleet hiljaiseloa tänä vuonna täällä blogin puolella...


Värimaailmaltaan sadonkorjuuseen ja elokuun alkaviin syyssäihin sopien vietin hetken valokuvaten pienemmän poikamme aurinkoisen keltaisessa huoneessa. Täällä on tullut näin pitkinä viikonloppuina vietettyä useampikin tovi - varsinkin nyt uuden Legojen rakennuspisteen myötä.

Heinäkuun puolella perheemme isompi poika sai lapsuudenkodistani tuodun amppelikaktuksen koristamaan huonettaan - ja, yllättävää kyllä, tästä pienempi poika on ollut melkoisen kateellinen. Tai noh, 'kateellinen' tuntuu ehkä terminä liian voimakkaalle - sanotaan nyt vaikka niin, että kovasti on merkkejä ja vinkkejä annettu äidin suuntaan, että tänne keltaiseenkin huoneeseen pitäisi jotain vihertävää ilmestyä. ;)

Piipahdin tovi sitten paikallisessa Citymarketissa noutamassa erästä saapunutta pakettia ja eksyin monen mutkan kautta lopulta kaupan viherosastolle. Ajattelin ensin ostaa kimpun leikkokukkia kotiin, mutta viherkasvien hyllyltä löytyikin todella hyvännäköisiä, kivan kokoisia ja erittäin edullisia peikonlehtiä!

Kasvi kainalossa kassalle siis - hintaa tälle ihanuudelle tuli ALLE KUUSI EUROA!

...En ole koskaan löytänyt peikonlehteä alle 15€ hintaan, edes alennusmyynnistä...



Voitte kuvitella sitä riemun määrää, kun kotiin palattuani nostin kasvin pojan yllätykseksi hänen huoneeseensa! Isikin piti kutsua huoneeseen tätä ihmettä katsomaan ja ihastelemaan. :)

Peikonlehti on tässä talossa todettu hyvin sopeutuvaiseksi, pienemmälläkin valomäärällä toimeentulevaksi ja niin ollen juuri sopivan helppohoitoiseksi viherkasviksi vaikka lastenhuoneeseen.

Lipastoa vastapäätä on etelään suuntaava ikkuna, joten valoa huoneessa riittää vaikkei vastakkaiselle seinustalle auringon säteet suoraan yltäisikään.


Suojaruukuksi peikonlehti sai aikaisempaan kotiimme trikookuteesta virkkaamani korin. Se olikin hetken jo odotellut sopivaa käyttöä tässä talossa.


Innostuin itse asiassa selaamaan edellisen kotimme valokuvia, kun koetin kovasti muistaa mille viherkasville tämän korin alun perin virkkasinkaan, ja vanhoja, talven 2016 valokuvia selatessa huomasinkin, että tämähän tosiaan oli aiemmin talomme toisen peikonlehden kanssa käytössä!

Ilmankos tuntuikin niin luontevalle ratkaisulle! :)


Viherkasveja on nyt virallisesti ihan jokaisessa yläkertamme tilassa; molemmissa lastenhuoneissa, makuuhuoneessamme, tuvassa, wc- ja suihkutilassa, käytävällä ja verannalla!

...Kestää nykyisin melkoisen kauan kiertää kastelemassa kaikki ja vaatii lähes kolme kastelukannullista vettä... Että ihan arjen aamukiireissä en tuohon rumbaan lähde! :)

Tuleva talvi tuo tullessaan taas pientä muuttoliikettä huonekasveihin; osa kasveista täytyy sijoitella lähemmäs ikkunoita ja taas osa nostella pois pian lämpenevien patterien päältä.

...Ikkunalautoja tässä talossa vielä kaipailenkin kammareihin - tai noh, oikeastaan vain meidän makuuhuoneeseemme, jossa ikkunan alla oleva patteri toimii tällä hetkellä yöpöytänäni. Eipä niillä muutoin kiire olekaan, sillä ikkunoiden alle sijoittuvat makuuhuoneissa tosiaan vesikiertopatterit, joten talvella niiden ylle en halua yhtään kasvia nostaa multiaan kuivattamaan. Ehkäpä ensi kesäksi siis!


Pojan huoneessa aikaa viettäessä ja näitäkin valokuvia katsellessa ei voi kuin myöntää, miten suuri vaikutus viherkasveilla onkaan viihtyvyyteen! Tuntuu, kuin huone taas 'heräsi henkiin' ja piristyi peikonlehden myötä.

Kasvit tuovat eloa kotiin - koti näyttää aivan eri tavalla asutulle, kodikkaalle ja viihtyisälle, kun siellä majailevat elinvoimaisen oloiset huonekasvit!

....Ja kyllä, myönnän - näihin voi tulla myös pienimuotoinen addiktio...! En enää osaa kävellä tällaisen viherkasvilöydön ohi ja vain todeta, että 'johan noita jo meiltä löytyy'...

Aina on tilaa yhdelle tai parille, kun hieman järjestelee. ;)

Syksyisen raikasta elokuun viimeistä viikkoa kaikille!

Vähiin menee, ennen kuin loppuu kokonaan. Elokuu nimittäin. Miten nämä vuoden katoavat näin nopeasti?! Juurihan vasta ostin siemeniä kevättä varten ja harsoja alkukesän hallaöiksi...

...Laskettiin pojan kanssa, että periaatteessa enää kolme kuukautta, että voi ihan oikeasti alkaa valmistautumaan JOULUUN...! Huh!


perjantai 24. elokuuta 2018

Vanhan talon kätketyt aarteet hiljalleen esille


Vanhaa taloa remontoidessa oikein perusteellisesti löytyy todennäköisesti niin vanhoista keittiönkaapeista kuin jopa seinien sisältä usein yllätyksiä - ja nyt puhun siis niistä vanhojen talojen  I L O I S I S T A remonttiyllätyksistä...!


Täältä Villa Kotirannasta on löytynyt mm. vanha Kehrä -kahvipannu, puuverstaan vanhoja käsihöyliä, vanhat puusukset ja -sauvat, kauniita lasipulloja, vanhoja pikkulautasia, sanomalehtiä 1940-50 -luvuilta, rautaiset vaa'an punnukset (2kg, 1kg, 0,5kg), puisia lasten leluja, vanerisia matkalaukkuja...

Osa esineistä on jo otettu käyttöön, mutta osa odottelee vielä anoppilan varastossa puhdistusta. Täällä meillä kun varastotilaa on rajallisesti, niin muutossa kannettiinkin melkoisesti tavaraa naapuriin - ja vihdoin olemme päässeet myös kantamaan sieltä tavaraa kotiin.

Haasteena kaiken tuon löydetyn vanhan tavaran käyttöönotossa on löytää tasapaino:

Miten laittaa esille ja kuinka runsain määrin vanhoja esineitä niin, ettei koti ala muistuttaa kotiseutumuseota?


Viime viikonloppuna pyörähdimme anoppilassa ja pyysinkin miestä kaivamaan vaa'an punnukset varastosta, sillä niillekin on vihdoin paikka odottamassa.

Varastosta mies toikin mukanaan myös remontissa löytyneen vanhan junaradan, jonka olin itse jo täysin unohtanut!

Mikä ihana yllätys!


Junaradasta oli tallessa ja todella hyvässä neljä kiskonpalaa, joista sai ehjän pyöreän radan sohvapöydälle, sekä kolme vaunua. 

Veturi on muutoin erinomaisessa kunnossa, mutta siitä on vuosien saatossa pohja irronnut ja kadonnut.


Koetimme jo googlata, josko jossain nettikirpputorilla olisi ollut vastaavanlainen myynnissä ja olisimme saaneet hankittua varaosia veturin korjaamiseen, mutta näitä Länsi-Saksassa valmistettuja junaratoja - tai yksittäisiä vetureita - ei ollut juurikaan tarjolla.

Jostain mies oli onnistunut selvittämään, että tällaisesta radasta pyydettiin huonompikuntoisena, mutta ehjällä veturilla ~70€.

Nyt siis kirpputoreja ja osto- ja myyntiliikkeitä kiertäessä pidettävä silmät auki! Ja ehdottomasti otetaan vinkit vastaan jos jossain tällaisen näette!


Jännitin hieman, miten tuo meidän junaratoja rakastava 3v suhtautuu tähän puhtaasti koristekäyttöön tarkoitettuun rataan - varsinkin, kun jääräpäisesti päätin laittaa sen niinkin matalalle esille kuin sohvapöydälle....

Ensimmäisenä iltana poika tutki vaunuja kovasti ja koetti niitä liikutella rataa pitkin, mutta ilmeisesti käyttäjäkokemus oli nihkeämpi kuin uudemmalla puujunaradalla, sillä rata on saanut olla aivan rauhassa kokeiluhetken jälkeen...! :)


Ottaessani näitä valokuvia kulki mukanani tuo uusin mukihankintani, Citymarketin alennusmyynnistä alle neljällä eurolla hankittu Martinexin Metsäneläimet -muki.

Katsellessani noita eläimiä tuossa junaradan kupeessa vahvistui hiljalleen kypsynyt ajatus talvisen maiseman rakentamisesta tulevaksi jouluksi tuohon junaradan keskelle.


...Voi siis olla, että joudun sijoittamaan vielä pariin Schleich -peuraan, kettuun ja jänikseen... ;)

Aurinkoa viikonloppuunne!


maanantai 20. elokuuta 2018

Linjalattiakaivolla käyttömukavuutta kylpyhuoneeseen - estetiikkaa unohtamatta!


KAUPALLINEN YHTEISTYÖ // NETRAUTA

Pienin askelin remonttimme valmistuu - onhan tässä talossa asuttu jo lokakuussa vuoden verran - kun keskeneräisiin kohtiin löytyy ne täydelliset ratkaisut!

...Tätä taloa remontoidessa en ole halunnut hankkia tilapäisratkaisuja, vaan suosiolla etsinyt lopullisia, juuri niitä oikealta tuntuvia yksityiskohtia. Välillä oikean vaihtoehdon löytyminen saattaa toki kestää tovin... 


Tämä yläkerran wc- ja suihkutila on yksi talomme viimeisistä tiloista, johon on huolella valittu elementtejä - ja edelleen muutama olennainen osa puuttuu; katossa ei ole valaisinta (ainoastaan  tunnelmavaloa antava led-valosarja upotettuna kattopaneeleihin) eikä suihkuseinää.

Kuten moni muukin keskeneräinen työ, tässäkin yhden palasen ratkeaminen avaisi ratkaisun seuraavaan ongelmaan; sopivan suihkuseinän löytyminen määrittelisi kattovalaisimelle maksimimitat, eli ennen suihkuseinää en voi valaisinta edes etsiä.

Toki tiedän tasan tarkalleen mitä haluan; messinkisin yksityiskohdin valkoista lasia olevan riippuvalaisimen - siis sellaisen aidosti vanhan vintage -valaisimen. Tähän kylpyhuoneeseen ei plafondi pääse eksymään!


Yksi pieni yksityiskohta - ja lopulta kuitenkin melko olennainen sellainen - johon löysimme vihdoin meille täydellisen ratkaisun, oli suihkutilan seinän viereen sijoittuvan linjalattiakaivon ritilä. 

...Voisi kuvitella helpoksikin valinnaksi, mutta eipä vain ole, kun on riittävän kranttu oman kotinsa sisustaja.... ;)




Päädyimme seinustalle sijoittuvaan, suorakaiteen muotoiseen linjalattiakaivoon pääasiassa lattialaatan monimuotoisuuden vuoksi; kurvikkaaseen Pukkilan Curvytile -laattaan en tahtonut keskelle lattiaa laatan kaunista kuviota rikkomaan perinteistä pyöreää tai neliskanttista ritilän kantta.

...Ja toisaalta mieskin oli tyytyväisempi tähän ratkaisuun, sillä hän joutui laskemaan laattojen jakoa ja näpertämään viemärin ympärille leikattuja laatanpaloja. Linjalattiakaivo myös helpottaa lattian kallistusten suuntaamista.

Lattiakaivon leveys on 80cm, ja se keskitettiin ~1m levyiseen suihkutilaan. Tuossa alakuvassa näkyykin suora sauma wc-paperikorin vieressä, joka johtuu suihkutilan ja wc-puolen pienestä tasoerosta - ja johon suihkuseinä ovineen on sijoittumassa.


Lattiakaivo, Purus Design Linja 800 75mm, hankittiin aikoinaan jo wc- ja suihkutilan remontin aikana, mutta ritilän etsintä jäi roikkumaan muiden remonttikiireiden ja ihan vain arjen touhujen keskellä.

Iso kiitos siis Netrauta.fi! Heidän valikoimastaan löytyi vihdoin meille täydellinen Purus Desing Linja 800 Aita -ritilä.


Moderni ja selkeälinjainen Purus Rib -ritilä suorilla vesiaukoilla valikoitui nopeasti kylpyhuoneeseemme sopivaksi; kurvikas lattialaatta kaipasi ryhdikästä ritilää, ja tiililadottu Metro -seinälaatta taas suoria linjoja kaverikseen.

Kiiltävän valkoisen seinälaatan ja mattaharmaan lattialaatan seurana messinkinen suihkuhana - ja tilan muut messinkiyksityiskohdat - tuo tilaan lämpöä ja vanhan ajan tunnelmaa. Mutta vaikka suihku onkin sävyltään messinkinen, tuo ruostumattomasta teräksestä oleva ritilä sointuu täydellisesti Curvytile Grey -laattaan - ja on näin ollen entistäkin huomaamattomampi!


Lattiakaivon - ja ritilän eritoten - tulee mielestäni olla mahdollisimman huomaamaton: Se ei saa viedä huomiota kauniilta laattapinnalta tai muilta tilan sisustuksellisilta yksityiskohdilta.

Ja toisaalta, ritilän tulee olla linjassaan kylpyhuoneen materiaalien kanssa ja ulkonäöltään miellyttävä, sillä ellet piilota lattiakaivoa kalusteen alle, se osuu silmiin päivittäin.

Olen niin tyytyväinen, että päädyimme valinnassamme aikoinaan tähän linjalattiakaivoon ja niin onnellinen tästä Purus Rib -ritilästä, sillä näissä täyttyvät nuo molemmat vaateet; huomaamattomuus ja miellyttävä ulkonäkö!


Mutta tiedätkö mikä on minun mielestäni tämän linjalattiakaivon paras puoli?

...Se, että suihkussa käydessä ei tarvitse vahingossakaan seisoa lattiakaivon päällä, vaan jalkojen alla on aina ihanan samettinen lattialaatta!


lauantai 11. elokuuta 2018

Apua, meillä on puutarha!


KAUPALLINEN YHTEISTYÖ // KUSTANNUS-MÄKELÄ

Keväällä tuskaillessani tulevaa puutarhakautta ja tiedossa ollutta valtavaa työmäärää kasvimaan muokkauksen merkeissä, kopsahti postilaatikkooni täydellinen kirja: Erik Sidenbladh 'Apua, meillä on puutarha!'.

Kirjan nimi osui täydellisesti keväisiin fiiliksiini:

'Meillä on piha kuin työmaa ja tuolla tontin laidalla kasvimaa - kumpikaan ei tule olemaan millään muotoa valmis vielä moneen kesään... Miten käännän perunamaan oikein? Miten ja minne komposti? Mitä pensaita, mitä perennoja, mitä kesäkukkia pihaan istuttaisin? Mitkä köynnöslajit sopisivat meidän tarpeisiimme? Entä ruusut - mikä ruusu sopisi talon varjoisalla puolelle ja kasvaisi riittävän korkeaksi? Apua!'


Tämän kirjan kanssa selvisin voitokkaasti läpi tämän kesäkauden ja monia listallani olleita ongelmia on nyt ratkaistu: Puutarhasta löytyy nyt järjettömän kokoisia perunoita tuottava perunamaa, joka miehen kanssa käännettiin hartiavoimin. Pienen pihakiven reunalla kasvavat vaaleanpunaisena kukkivat angervot. Kesäkukkaset ovat houkutelleen pölyttäjiä ja perhosia puutarhaan läpi kesän.

Jopa kompostoriakin on alettu aktiivisesti selvittämään - mikä olisikaan meidän perheelle oikeanlainen ja -kokoinen?


Parasta tässä kirjassa oli kerrontatapa; Kirjailija on itse kokenut kotipuutarhuri jo 35 vuoden kokemuksella ja hän osaa kertoa havainnoistaan, onnistumisistaan ja - mikä tärkeintä - epäonnistumisistaan todella selkeästi ja rehellisesti.

Kirjaa kahvikupin äärellä lukiessa tuntui kuin olisin istunut oman isäni kanssa juttelemassa puutarhanhoidosta ja hän olisi minua opastanut omilla kokemuksillaan.

Hymyilin leveästi, kun kirjailija itsekin kertoi tietävänsä, kuinka jokin asia oikeasti tulisi tehdä, mutta hänkään ei silti ole yrityksistä huolimatta onnistunut. Ihanan armollista!  



Yksi esimerkki ohjeesta, joka kirjasta jäi meille käyttöön tulevillekin vuosille, koski vanhan omenapuun leikkaamista; perinteisen kevätleikkauksen sijaan kirjailija suositteli venyttämään leikkaamista myöhemmäksi, kukinnan jälkeiseen aikaan.

''Puiden kasvu on voimakkainta keväällä, joten nykyään ajatellaan, että kevättalven leikkaukset aiheuttavat runsasta versokasvua, jolloin suurin osa uusista versoista on heikkoja, ns. vesiversoja. Siinä mielessä olisi parasta leikata hedelmäpuut keskikesän jälkeen, heinä-elokuun vaihteessa. Saman kesän versoja voi poistaa jo aiemmin, sillä ne olisi hyvä napsia pois mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.'

Pitääkin siis kaivaa kohta oksasakset ja saha esiin - olemme miehen kanssa katselleet, että kunhan sato on omista vanhoista omenapuista kerätty, täytyy ainakin kaksi suurta oksaa sahata poikki. Täydessä lehdessä olevasta omenapuusta on myös helpompaa löytää ne kuolleet, poistettavat oksat, kuin keväisestä puusta, johon edes silmut eivät ole kunnolla ilmestyneet.


Tämä kirja on aivan loistava lahjaidea tupaantuliaisiin, kun uudessa kodissa on vanha pihapiiri; kirja sopii niin vasta-alkajille, kuin jo kokeneemmillekin kotipuutarhureille ja antaa todella helppotajuisia ohjeita mm. vanhan, jo rehoittumaankin päässeen pihapiirin haltuunottoon ja muokkaamiseen unelmien puutarhaksi.

Minulle erityistä haastetta on tuonut sopivien ja H E L P P O H O I T O I S TE N, ns. varmojen lajikkeiden löytäminen ja valitseminen omaan pihaan. Siksipä hiirenkorvilla ja post-it -lapuilla ovat merkittyinä sivut, joilta löytyy listattuina mm. 8 hyvää maanpeitekasvia, 7 hyvää puutarhapuuta, 10 hyvää pensasta, 8 hyvää köynnöskasvia, 14 hyvää perennaa, 10 hyvää kylvökukkaa...

Näiden kuvan ja napakan esittelyn kera varustettujen listojen kanssa on helppoa päästä vauhtiin ja löytää omiin tarpeisiin ja mieltymyksiin soveltuvia lajikkeita - vaikka elämäsi ensimmäiseen perennapenkkiin!


Tiedän, että syksyn edetessä tämä kirja on edelleen käsien ulottuvilla ja selauksessa lähes päivittäin, sillä kirjan lopusta löytyy kuukausitasolla kirjoitetut muistilistat, mitä puutarhassa ja pihassa olisi aika tehdä.

Elokuun kohdalle on listattu mm. havukasvien istuttamista, uuden nurmikon kylvämistä, omenapuiden oksien tukemista sekä marjapensaiden harventamista.

...Ja veikkaan, että kevättalvella taas nostan kirjan hyllystä sohvapöydälle etsiessäni talven aikana lumeen hautautunutta puutarhainnostustani! ;)


lauantai 4. elokuuta 2018

Makuuhuoneen uusi vanha hattuhylly


Hakiessamme Ikeasta menneenä maanantaina uutta pöytää lastenhuoneeseen, katselin samalla innokkaasti - ja ehkä hieman jo epätoivoisena - hattuhyllyjä ja naulakoita.

Jo pidemmän aikaa olen jonkinmoisesta naulakosta haaveillut makuuhuoneeseemme sängyn yläpuolelle, mutta täydellistä ei ole tullut vastaan. Hetken jo mietin tuunaavani sellaisen itse pätkästä lautaa ja puutappeja!

Onni onnettomuudessa oli, että Ikea möi ei-oota erään naulakon kohdalla, jota myymälän puolella pidemmän aikaa ihmettelin, sillä eilen paikallisella Facebook -kirppiksellä tuli vastaan T Ä Y D E L L I N E N vanha naulakko hattuhyllyineen!


Tänään aamupäivällä sain miehen suostuteltua laittamaan hyllyn paikoilleen - ja mieskin myönsi, että nappivalinta: Vanhan talon henkeen sopii vanha naulakko!


Tämä kaunokainen maksoi 10€, eli ei todellakaan ollut hinnalla pilattu!

...Se Ikean naulakko olisi ollut huomattavasti hintavampi, eikä lainkaan yhtä suloinen...


Loppukesän aurinkoisiin ja helteisiin päiviin sopien nostin esille luonnonmateriaaleja ja -sävyjä; matkamuistohattu Bulgariasta, vanhat puuhelmet kirpputorilta, ukkini vanha Fazer -laatikko, jossa säilytän ukin tapaan suvun vanhoja valokuvia.

Kultaköynnös on eräs tämän kesän juurrutusprojektini; suuri kultaköynnös näytti alkukesästä nuupahtavan täysin, joten leikkasin siitä hyväkuntoiset latvarönsyt vesilasiin juuria kasvattamaan. Iloisin mielin totean, että suuri kultaköynnös tokeni ja kasvaa kovempaa kuin aiemmin ja hauska oppikokemus oli, että kultaköynnöksenkin voi kasvattaa pistokkaista!

Tuon My Room -kyltin olen tainnut joskus vuosia, vuosia, vuosia sitten ostaa Sokokselta ja vanha lampunvarjostimen kehikko on kirpputorilöytöjäni. Näitä varjostimia onkin jo reilu kymmenkunta odottamassa tuunausta valosarjaksi - ehkäpä talveksi tähän naulakkoon roikkumaan?


Talvella tuonne hattuhyllylle voi nostaa vaikka vanhoja lyhtyjä tai kirkkaita Kastehelmi -tuikkukippoja (led-)tuikuin tuomaan valoa pimeisiin iltoihin. Tai nostaa pinon lukemista odottavia kirjoja. Vanhaan lasipurkkiin valosarja kenties?

Yöt ovat täällä jo niin pimeitä, että syksyn voi todeta jo saapuneen. Eilen yhdentoista jälkeen illalla kipaisin pihalla hakemassa sinne unohtuneita tavaroita, enkä meinannut eteeni nähdä! Ei siis ihme, että kynttilät, lyhdyt, tuikut ja valosarjat pyörivät jo mielessä...


Kultaköynnöksestä on tullut yksi suosikkihuonekasveistani; helppohoitoinen ja vähään tyytyvä - pärjää siis hoidossani paremmin kuin muut!

Tähän hyllylle olisi sopinut kauniisti myös muratti, jollaista olen koettanut pitää hengissä useammankin kasvin verran useammassakin asunnossa, mutta luopunut jo toivosta. Jostain syystä muutaman viikon jälkeen kaikki murattini ovat tiputtaneet lehtensä ja kuivaneet kasaan.

Siispä paikan sai tämä kultaköynnös, joka ei kaipaa suoraa auringonvaloa, ja viihtyy näin ollen  makuuhuoneemme seinähyllyllä.

Epäsuoraa valoa kasvi toki valkoisella seinustalla ikkunan läheisyydessä saa, vaikka kesäaikaan kaihtimia pidetäänkin lähes jokaisessa huoneessa päiväaikaan kiinni.


Samaisesta epäsuorasta valosta nauttii myös rönsy amppelissa huoneen horminurkkauksessa.


Olen nyt löytänyt kirppiksiltä ja kuolinpesän myynneistä kolme vanhaa hattuhyllyllistä naulakkoa kotiimme; kodinhoitohuoneeseen, kylpyhuoneeseen ja tänne makuuhuoneeseen. Ja jokaisesta olen maksanut saman kymmenen euroa!

Mielestäni hyviä löytöjä kaikki - ja näyttävät sille, kuin olisivat aina tässä talossa ja juuri niillä paikoillaan olleet.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...