perjantai 30. kesäkuuta 2017

Kesäkuu kukkasin {#Kukkailottelua & #Kollaasihaaste]

Tänä perjantaina ajattelin sujauttaa kahteen eri haasteeseen saman postauksen, kun kerrankin sattui niin hassusti, että samat valokuvat täsmäävät molempiin!

Perjantain kunniaksi Pieni Lintu -blogissa on #kollaasihaaste teemalla 'Kesäkuu', johon ajattelin pitkästä aikaa osallistua. Tämä kesäkuu on nimittäin ollut niin kukkasten täyttämä kuukausi meidän kodissamme - niin luonnonkukkasia, kuin pihamaalle istutettujakin sekä kaupasta ostettuja leikkokukkasia - että ajattelin kasata koosteet Instagramiin (@villakotiranta) julkaisemistani kukkakuvista.

Siis kaikki nämä 23 valokuvaa kukkasista ovat vain KESÄKUUSSA kuvattuja!

...Ja koska perjantaisin on Mansikkatilan mailla -blogin #Kukkailottelua -haasteenkin aika, niin voisinko parempaa kuvasarjaa julkaistakaan aiheeseen liittyen?! :)





Osallistun tällä valokuvapostauksella Mansikkatilan mailla -blogin jokaviikkoiseen Kukkailotteluun! :)



torstai 29. kesäkuuta 2017

Raksalta kuulumisia; isomman pojan kaksikerroksinen huone

Pienin askelin valmistuu koti; alkuviikosta kerroin verannan kuulumisia, ja nyt vuorossa on makuuhuoneiden tilanteen päivitys.

Tänään kierros aloitetaan isomman pojan huoneesta!

Meidän 9v saa käyttöönsä siis kaksikerroksisen huoneen talon päädystä - ns. 'peräkammariksi' kutsumani tila; alempaan tilaan tulevat vaatekaapit, työpöytä (ikkunan alle) ja oleskelu-/leikkitilaa kirjahyllyineen, ja ylempi tila, parvi, on tarkoitus pyhittää nukkumiseen ja oleskeluun, eli 120cm leveä sänky olisi tarkoitus sinne ujuttaa, sekä rakentaa katon alle matalimpaan kohtaan koko huoneen levyiset avohyllyt Aku Ankan taskukirjoille.

Parvelle muodostuu pojalle (ja kavereille) oma pelinurkkaus Pleikkareineen ja säkkituolein.


Molemmissa huoneen kerroksissa on paneelikatto, joka on nyt pohjamaalattu valkoiseksi, sekä osa seinistä hirsipaneelilla ja osa kipsilevyllä.

Hirsipaneelit maalaamme Tikkurilan valkoisella, kuten muuallakin talossa, mutta kipsiseinien värin sai poika valita itse. Arvasin kyllä, että toivelistalla on vihreä väri - ja lopulta poika ilmoitti, että hän haluaa huoneensa samalla räväkällä 'sammakonvihreällä', millä hänen vanha huoneensa aikoinaan Lahdessa oli maalattu.

...Äiti, joka ei koskaan heitä mitään menemään, keräsi taas pisteet kotiin kaivalla arkistoista esiin juuri sen samaisen vihreän sävyn koodin sisältävän värilappusen, jonka perusteella alunperinkin maali ostettiin vuonna 2010! ;)


Piti oikein kaivaa vanhojen valokuvien joukosta valokuva (alla) tuosta vanhasta huoneestakin, jotta näette, miten mahtavan vihreän poika valitsikaan! ;)

Mielestäni oikein hauska ja reipas alakoululaisen huoneen väri - rakastan itsekin voimakkaita värejä, ja mielelläni rohkaisen myös lapsiani niitä käyttämään.

...Alla olevan valokuvan työpöytä on myös tulossa muutossa mukana pojan huoneeseen, joten vanhan kodin tunnelmaa saadaan siirrettyä oikein urakalla tuonne uuteenkin huoneeseen.


Tuonne huoneen toiseen päätyyn on tulossa koko huoneen leveydeltä 35cm syvät vaatekaapit, joiden sisään piiloutuu vaatteiden lisäksi myös runsaasti leluja ja pelejä.

Emme halunneet täyttää huonetta 60cm syvillä kaapistoilla, sillä menee vielä tovi, ennenkuin isommallakaan pojalla on henkareissa pidettäviä vaatteita niin paljoa, että niitä varten omaan huoneeseen syvät kaapit tarvitsisi. Ja viikatuille vaatteille 60cm syvä kaappi tarkoittaa perimmäisen ~30cm hukkatilaa, sillä aina ne vaatteet ovat siinä etureunassa - tai sitten pojan tapauksessa mytyssä siellä kaapin perällä... ;)

35cm syvät kaapit on helpompi pitää lapsenkin järjestyksessä, kun vaatepinot eivät pääse kaatumaan sinne kaapin takatilaan.

Portaat ovat vielä mietinnässä, ettäkö mökkiportaat, vai jonkinlaiset kiinteät puiset tikapuut...?


Oli muuten hauska huomata, miten pelkästään noiden päätyseinien ja katon valkeaksi maalaaminen sai koko huoneen hohtamaan; kun kurkkaat alimman valokuvan, näet kuinka pojan huoneen paneelit näyttävät aivan kuultovalkealla käsitellyille, verrattuna tupakeittiön hirsipaneeleihin!


Ensi viikolla piipahdan poikien kanssa Itä-Suomessa sukuloimassa, mutta sieltä palattuamme on tarkoitus ottaa isomman pojan kanssa äiti-poika -laatuaikaa raksalla; poika pääsee itse maalaamaan omat vihreät seinänsä! :)

Kysyin muuten pojalta, että minkälaisen maton hän haluaa tulevaan huoneeseensa, niin kuulemma ei ollut mitään väliä - kunhan vain on suorakulmaisen muotoinen, matalanukkainen ja vihreä! ;)

Ihanaa, kun lapsilla on omat vahvat mielipiteet ja oma maku! <3


keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Verannan helmipaneelien väri valittu!

*Kaupallinen yhteistyö, Tikkurila


Lupailin jo eiliselle juttua verannan paneelien väristä, mutta eilen illalla oli vuoroni nukuttaa perheen pikkuherra - ja nukahdin sinne tuhisevan unikeon viereen itsekin. Eli se perinteinen tarina 'äidin omasta ajasta illalla lasten mentyä nukkumaan'... ;)

No mutta, noista hetkistä pitäisi muistaa nauttia, eikä kiirehtiä muihin puuhiin - lapset kasvavat niin hurjaa tahtia, ettei kohta enää äitiä kaivata viereen iltaisin köllöttelemään... Aika haikea ajatus itse asiassa...

Maanantaina jaoin valokuvia pohjamaalin ja paneloinnin saaneesta verannasta, joka nyt siis odottelee enää lattialaattoja, BoråsTapeter:in Falsterbo II Herba -tapettia ja viimeistä maalikerrosta lopullisella värisävyllä.

Laatat odottavat jo alakerrassa, tapettirullat saapuivat toukokuun loppupuolella ja maalitkin ovat vihdoin sävytyksessä, ja odottelemme niiden saapumista huomenna tai perjantaina!


Pitkin kevättä jahkailin tuon maalin sävyn kanssa, ja saimmekin lopulta valittua kolme suosikkisävyämme; Tikkurilan Tunne Väri -värikartasta kaksi vihreän sävyä - Kanaali ja Lido, sekä Tikkurilan valkoinen, joka on kauniin pehmeä valkoisen sävy.

Vertailimme sävyjä rautakaupasta haetun värikartan avulla, ja niiden pienien väritilkkujen perusteella olisin itse valinnut Lidon ja mies vihreämmän Kanaalin - toki Tikkurilan valkoinenkin oli molempien mielestä se paras 'ei väri'. ;)

Jottei valinta mennyt kädenväännöksi, otin yhteyttä Tikkurilaan ja tilasin näistä kolmesta väristä A4 -kokoiset näytteet.

Olipa valinta lopulta todella helppo, kun näimme värit suurempina pintoina!

Arvaatko jo, mihin sävyyn päädyimme?


Tikkurilan valkoiseen!

Tuo sävy tuntui isona näytteenä kaikkein rauhallisimmalle tuohon tilaan - koska maalattava pinta on normaalia korkeampi (1900mm) puolipaneeli, olisi vihreä sävy vaikuttanut mielestämme liikaa verannan valoisuuteen ja tilavuudentuntuun.

Ja tuo Lido -sävy, jonka poimin tuolta tapetin kuviosta, olisikin suurena pintana poikennut liikaa tapetin pääväreistä.

Tikkurilan valkoinen taas puolestaan on täydellisesti yhteensopiva tapetin pehmeän valkoisen sävyn kanssa!


Olen kovasti puntaroinut mielessäni, että harmittaako minua sitten kuitenkin lopulta jossain vaiheessa (liian) vaalean sävyn valinta, mutta ainahan voi maalata uudelleen! Eivät nämä nyt niin lopullisia ratkaisuja ole. :)

Ja toisaalta, kuten olen aiemminkin maininnut, aikaisemmissakin kodeissamme neutraalit sävyt ovat toimineet pohjana sisustukselle, joka muodostuu (vaihtuvista) värikkäistä yksityiskohdista - tekstiileistä, leikkokukista, kukkaruukuista, astiastoista tai vaikka valaisimista.

Tikkurilan valkoinen paneelin värisävynä, vaaleapohjainen tapetti vihreällä kuvioinnilla ja harmaa laattalattia antavat mielestäni enemmän mahdollisuuksia käyttää ja vaihtaa värejä tilassa tekstiileillä ja muilla piensisustuselementeillä.

Esimerkiksi haaveilen kirkkaan keltaisesta tai räväkän punaisesta keinutuolista verannalle! :)


Muiden huoneiden värien valinta tämän verannan sävyn rinnalla on ollut lastenleikkiä!

Valokuvasin viikonloppuna pohjamaalia pintaan saaneita makuuhuoneitamme, ja lupaankin loppuviikon aikana jakaa kuvia - ja huoneiden värimaailmoja - täällä blogissa. :)



Tsemppiä kaikille vielä viikon viimeisille työpäiville - minulla alkaakin huomisen jälkeen toinen pätkä kesälomaani, joten vähän vielä punnerrusta ennen lasten kanssa lomareissuun karkaamista!


Toivotaan, että Happoradiota lainaten Itä-Suomessa ei tuule, vaan hellettä riittäisi lomalaisille! ;)


maanantai 26. kesäkuuta 2017

Veranta sai viikonloppuna helmipaneelit ja pohjamaalin!

Viikonloppuna remontoitiin oikein urakalla juhannuksen kunniaksi - ja tänään luvassa oikein tuhti raportti runsain valokuvin, mitä kaikkea olemme saaneet aikaiseksi! :)

Remontoimme viikonloppuna itse asiassa niin rehvakkaasti, että lauantain ja sunnuntain välisenä yönä heräilin oikean käden jäätävään kipuun kaulasta keskisormeen saakka, koko käsi myös kihelmöivän puutunut ja sormet niin turvonneet, etten saanut kättä nyrkkiin puristettua!

...Olisin ehkä jo lyönyt paniikkivaihteen päälle, ellei oireet olisi olleet tutut; mieheltä leikattiinkin viimein keväällä pitkän odottelun jälkeen vasen käsi samojen oireiden vuoksi, ja itselläkin juuri tuo oikea 'hiirikäsi' kipuillut aiemminkin, jos läppärin hiirtä olen pidemmän aikaa joutunut käyttämään...

Nuo kivut sai lauantaina aikaiseksi melkein kuuden tunnin rupeama kattopaneelien maalaamista. Tuossa ajassa pohjamaalin saivat pintaan toimestani kaikki makuuhuoneiden paneelikatot, sekä isomman pojan parven katto - maalaamatta jäi yläkerrassa enää verannan ja tupakeittiön katto! :)

**Makuuhuoneista otin myös valtavasti valokuvia, jotka lupaan myös jakaa mahdollisimman pian.


Sunnuntaina aloitettiin työt taas heti aamusta - kädenkin kivut katosivat onneksi nopeasti ylös noustua ja liikkeelle lähdettyä.

Tarkoitus oli alunperin, että olisin maalannut nuo viimeisetkin paneelikatot, jotta olisimme saaneet koko yläkerran katot pohjamaaliin, mutta käden vuoksi päätimme ottaa 'kevyemmän' urakan; mies hioi ensin verannan kipsiseinät, ja katkoi sitten seinien helmipaneelit mittaan. Sillä aikaa minä pohjamaalasin verannan kipsilevyseinät.

Ennen lounastaukoa olimme saaneet maalattua kertaalleen myös kaikkien seinäpaneelien pontit, sekä helmipaneelin etulappeen koristeuran, ja lounaalta palattuamme mies ryhtyi kiinnittämään paneeleja paikoilleen.

Annoin pienen etumatkan miehelle, ja läiskin perästä pohjamaalia paneeleihin sitä mukaa, kun mies sai seinää valmiiksi. :)


Tässä alla veranta ennen maalaamista ja seinäpaneeleja ulko-ovelta katsottuna tupaan päin, missä näköjään pönttöuunissa rätisi tulikin kuvaushetkellä. :)


Ja nämä kaksi alla olevaa valokuvaa on otettu tuosta verannan tupaan johtavalta ovelta (mikä näkyy yllä olevassa kuvassa) - ulko-ovi jää oikeanpuoleisten ikkunoiden viereen. Ensimmäinen kuva ennen kipsilevyjen maalausta ja toisessa pohjamaalattuna. Ero tilan ilmeessä jo pelkällä pohjamaalillakin melkoinen!


Alla tuolta ikkunoiden välistä nurkasta otettu valokuva kohti tupaan johtavaa väliovea. Paneeliseinä alkaa tässä vaiheessa nousemaan paikoilleen.

Poiketen perinteisestä puolipaneloinnista, joka nousee ~1000-1200mm korkeuteen lattiasta, nostimme me paneelin yläreunan 1900cm korkeuteen. Verannan tavallista korkeampi huonekorkeus, 3200mm, vaatii hieman muidenkin korkeuksien kanssa leikittelyä, jotta mittasuhteet pysyvät järkevinä.

Paneelikatto maalataan valkoiseksi (tai mies on itse asiassa maalannut sitä tämän illan), ja noihin kipsilevyseiniin tulee BoråsTapeter:in Falsterbo II Herba -kasvistoaiheinen tapetti (kuva myöskin alla), josta kerroin aiemmin kesäkuun alkupuolella.

Ja tuolle kuvan paneeliseinälle tulee paneeli- ja kipsiseinän siirtymäkohtaan koko seinän mittainen avohylly naulakkokoukkuineen!


Ulko-ovi raksalla on vielä tilapäinen, sillä oikeaa ovea ei viitsi ottaa kolhiintumaan paikoilleen, ennenkuin suurimmat rakennustarvikkeet on saatu kannettua sisälle - kuten esimerkiksi keittiö elokuun alkupuolella.

Mies olisi halunnut laskea katon tasakatoksi tuohon matalimmalle kohdalle, mutta onneksi pidin pääni ja sain taivuteltua miehen tuohon korotettuun versioon. Tilasta tuli huomattavasti tilavamman tuntuinen, sekä persoonallisen näköinen!


Tälle seinälle (alla) tosiaan suunnitelmissa koko seinän mittainen avohylly naulakkoineen - kaikkiaan 4m naulakko- ja hyllytilaa!

Paneeliseinä tuntui meistä huomattavasti kestävämmälle ratkaisulle eteistilanakin toimivaan verantaan kuin kipsilevyseinä, missä lasten kengät lentelevät ja kurakin välillä roiskuu. Ja kun nelihenkisessä perheessä kenkiä ja takkeja riittää - puhumattakaan lasten kavereiden vaatteista, niin naulakkotilaa tarvitaan runsaasti!

Ja käytettävyyden vuoksi lattiaksi verannalle on tulossa tummanharmaa laatta, joka on helppo pitää puhtaana, eikä vesisateillakaan tarvitse hätäillä märkiä kenkiä.



Naulakkojen alle on tarkoitus nostaa kaksi miehen vanhoista lankuista rakentamaa hyllykköä kengille, joista toinen toimi vanhassa kodissamme sängyn päädyssä kirjatasona (vanha valokuva alla):


Tämä kookas kipsilevyseinä (kuva alla) saa tosiaan BoråsTapeter:in Herba -tapetin ylleen, ja tuon välioven oikealle puolelle koko seinälle on tulossa 60cm syvät kaapit.

Tarkoitus on hankkia tilaan mahdollisimman korkeat kaapistot, jotka tuon välikatolle johtavan aukon  oikealla puolella (1800mm leveydeltä) ylettyisivät mahdollisimman lähelle kattoa. Kaapiston vasen reuna (aukon kohdalta eteenpäin 1200mm leveydeltä) sitten laskisi pykälää alemmas, jotta välikatolle on tarvittaessa esteetön pääsy.

Noissa todella korkealle jäävissä kaapeissa voidaankin sitten säilyttää harvemmin käytössä olevia tavaroita, kuten vierastäkkejä ja tyynyjä, kausivaatteita, makuupusseja, ilmapatjaa, ym... Talossa, jossa ei ole käyttöullakkoa, eikä ulkovarastoa, täytyy kaikki käytettävissä olevat neliöt (ja kuutiot) ottaa hyötykäyttöön!


Tupaan johtava ovi tulee olemaan huurrelasillinen, valkoinen Matti -sisäovi (Line massiivirakenteiset ovet). Samanlainen lasiovi tulee myös meidän makuuhuoneeseemme, sekä alakertaan vievään portaikkoon alakertaan.

Kaikki kotimme muutkin väliovet ovat vastaanvanlaisia massiivirakenteisia Line -ovia, mutta ilman laseja.

En malta odottaa, että pääsemme näitäkin asentamaan paikoilleen... :)


Olen aivan rakastunut tuohon helmipaneeliin!

Totesin miehellekin paneeleja maalatessa, että aivan kuin maalaisin vanhan maatilan tuvan seiniä. :) Kaunis, perinteinen paneeli, joka sopii vanhan talon henkeen.


Kun tuonne ikkunoiden ylle saadaan saniaiskuvioiset tapetit, niin ikkunat eivät verhoja kaipaa!

Tuohon ikkunoiden ääreen rakentuu meille toinen olohuone - niin aurinkoisten kuin sateistenkin päivien kahvittelunurkkaus; miehen mummolta saimme lahjaksi vanhan puusohvan, joka odottelee anoppilassa muuttoamme. Sen pariksi haemme syksymmällä Pohjois-Savosta isäni lapsuudenkodista 1900-luvun alkupuolen pirtinpöydän, joka on toistakymmentä vuotta odottanut kotia, johon sen voisin tuoda arvoiselleen paikalle. Puusohvaa vastapäätä toiselle puolelle pöytää harkitsen kahden vanhan jugoslavialaisen puutuolini asettamista...

Lisäksi miehen kanssa mittailimme pikaisesti, että kyllä siihen taitaisi se kaipaamamme keinutuolikin mahtua... ;)


Palaan pikemmiten uudelleen verannan maalausprojektin merkeissä, sillä paneelien väri on aiheuttanut viime kuukausina päänvaivaa... Tikkurilan valkoinen, Kanaali vai Lido?


Me olemme nyt tehneet päätöksen - mutta kuulette sen huomenna! ;)



Hyvää yötä ja kauniita unia täältä sateisen pimeästä Mäntsälästä!

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Juhannusruusuilla keskikesän juhlaan [#Kukkailottelua]

Nykyisen kotimme pihamaalla aloitti juhannusruusu kukintansa juuri keskikesän juhlan kynnyksellä. Hieman vaatimattomilta näyttävät valkoiset kukkaset suureksi kasvaneen ruusupensaan lehvästön seassa, joten päätin juhannuksen kunniaksi nostaa muutaman ruusun ansaitsemalleen kunniapaikalle.


Tämä reilun euron maksanut kirpputorimaljakko oli esillä jo muutama viikko sitten niin ollen #Kukkailottelua -haasteessa, kun asettelin siihen neilikoita ja kielojen lehtiä.

Tunnelma valkoisilla ruusuilla samaisessa maljakossa on mielestäni hieman romanttisempi, ja toisaalta keskikesän yöttömään yöhön sopiva.


Täällä meillä vietetään juhannusaattoiltaa kotoisissa, rauhallisissa tunnelmissa; mummulassa kahvittelun jälkeen vietettiin perheen voimin laatuaikaa pötkötellen sängyssä, herkuteltiin popcorneilla ja viinirypäleillä, ja katseltiin telkkaria.


I H A N A N  R A U H A L L I S T A  -   I H A N  P A R A S T A !


...Kotoilu, pötköttely ja laiskottelu on niin aliarvostettua...! ;)


Miehen lähdettyä juuri nukuttamaan pienintä poikaa, minä sain hetken omaa aikaa tietokoneen äärellä. Nämäkin hetket ovat olleet kortilla viime aikoina, kun arki on ollut toisaalta miehen osalta raksaa aamusta iltaan, ja toisaalta minun osaltani arjen pyörittämistä kotirintamalla - välillä yhden, välillä kahden lapsen kanssa.

Monena iltana tälläkin viikolla olen ollut yhdeksän aikaan jo täysin valmis unille - enkä juurikaan ole edes suonut ajatusta tietokoneen käynnistämiselle. Kirjaakin olen jaksanut lukea korkeintaan pari sivua - ja kyseessä vielä todella jännittävä dekkari! :)

Siksipä arvostamme suuresti näitä hetkiä, kun voimme ottaa rennosti ja levätä - ladata akkuja seuraavan päivän askareisiin.

Huomennakin mies aloittaa jo aamusta päivän remontoiden, ja minäkin liityn joukkoon iltapäivän puolella. Ei siis valvomista aamuyön tunneille ihmetellen valoisaa yötä, ei railakasta juhlimista tai mökkireissua - ja nyt tulee tunnustus; en edes kaipaa noita! :)

Mietinkin ääneen tänään miehelle, että minäkin kovaa vauhtia lähestyn neljääkymmentä - ei minua enää jaksa kiinnostaa rai-rait, cin-cinit tai hölökynkölökynit. Eikä se ikään suoranaisesti liity, vaan elämäntilanteeseen ja toisaalta elämänasenteeseen myös; arvostan yli kaiken hyvin nukuttuja öitä, levännyttä fiilistä ja aikaisten aamujen tuomia lisätunteja päiviin.

Suoraan sanottuna myös jo pelkkä ajatus, että aamulla otsalohkossa jyskyttelisi dagen efter, saa aikaan kauhun puistatuksia! 

...Ja toisaalta eipä noiden lasten kanssa juurikaan armoa aamuisin tunneta, jos yöunet ovat jääneet vähiin... ;)


Niinpä odottelen nyt miestä tuolta lastenhuoneesta, sitten napsautetaan sauna lämpiämään ja haetaan varaston kätköstä saunalimpparit! Höpötellään lauteilla suunnitellen huomista yhteistä raksailtapäivää, haaveillaan tulevan kodin puukiukaan löylyistä, väännetään kättä pukuhuoneen paneelien tulevasta sävystä (vaalea puu vai sävytetty harmaa) ja todetaan lopuksi, että kyllä tällainen perjantai on vaan ihan parasta! :)



Ottakaahan kaikki rauhallisesti tänäkin vuonna siellä keskikesän yössä! Nauttikaa läheisten seurasta, ihastelkaa kokkoja ja unohtakaa arki hetkeksi.



Rauhallista, Aurinkoista ja Vähälumista Juhannusta Koko Suomeen!





Osallistun tällä valokuvapostauksella Mansikkatilan mailla -blogin jokaviikkoiseen Kukkailotteluun! :)


DIY: Lampunvarjostimesta kukkataso


Olen aiemminkin todennut, että olohuoneestamme on muodostunut minulle viime talven ja kevään aikana lempipaikkani nykyisessä kodissamme.

Ja tästä vanhasta lipastosta on tullut yksi suosikkihuonekaluistamme!

Löysin lipaston puolivahingossa Tori.fi -nettikirpputorin kautta, kun etsin jokunen aika sitten vanhaa kaappia olohuoneeseemme. Täydellinen kaappi sattui löytymään lopulta aivan naapuristamme, ja samaisella naapurilla olikin myös tämä lipasto myynnissä. Ostin kaapin, ja kyselin lipastoakin, mutta tuolloin se oli jo varattuna, ja jonossakin taisi olla nelisen henkeä. 

Olin jo luovuttanut lipaston suhteen, kun sainkin yllättäen tekstiviestin, että huonekalun varannut ostaja oli jättänyt saapumatta, ja kaikki jonossa olleetkin kadonneet - se perinteinen tarina nettikirppiskaupoissa... Mutta minun onneni tällä kertaa! :)  


Tähän lipaston päälle olen koonnut monen monta asetelmaa pitkin talvea ja kevättä - ja olihan lipasto mukana myös Järvenpään Kukkatalon joulukampanjaan tekemässä somistuksessanikin!

Näin juhannuksen kunniaksi nostin lipastolle suuren kimpun lupiineja - mielipiteitä jakava kukka, joka mielestäni kuuluu suomalaiseen juhannukseen, ja tietenkin perinnemaisemaan! :)

Maljakoksi lupiinit saivat Plantagenista ostetun Audrey -maljakon, jonka hankin jo yli vuosi sitten, ja joka edelleen on yksi suosikeistani.

...Katselin maanantaina Plantagenissa käydessä, että maljakko edelleen löytyy liikkeen valikoimasta myös kauniina rustiikkisen vaaleanpunaisena.


Tälle kukkapöytänäkin toimivalle lipastolle olen nostanut myös poikani kasvattaman appelsiinipuun ja isältäni saaman rönsyn vanhojen lampunvarjostimien kehikoiden päälle - tässäpä taas yksi mainio käyttöidea noille varjostimille, joita kirpputorit tuntuvat olen pullollaan!

Varjostimien avulla sain lipaston päälle kerroksellisuutta, ja asetelma on kevyt ja ilmava.

Näiden varjostimien avulla olen ajatellut tulevassa kodissammekin nostaa matalampia huonekasveja ylös lattiantasolta - kestävät suuremmankin huonekasvin painon ja ovat yllättävän tukevia käytössä!


Toisessa varjostimessa ovat vielä alkuperäiset vinonauhat paikoillaan, toisen olen kuorinut paljaalle metallille. En osaa vielä sanoa, kummasta pidän enemmän...


Lipaston päälle kootussa asetelmassa pääsevät oikeuksiinsa myös aloe vera korkeassa ruukussa, sekä isomman pojan oma kaktus niin ikään Plantagenista ostetussa turkoosissa ruukussa.

Pidän tuon kaktusruukun tekstuurista - halkeilleesta pintakuviosta lasitteen alla!


Nämä paikalliselta kirpputorilta 'saa ottaa' -laatikosta löytyneet vanhat saviruukut ovat ehkä paras kirpputorilöytöni ikinä! :)

Tämä pieni ruukku sai alusekseen kirpputorilta löydetyn vanhan metallisen leivosvuoan.


Ja jotta asetelmaan sai runsaasti kerroksellisuutta, roikkuu lipaston yllä myös simpukka-amppelissa isältäni saatu rönsyn taimi! ...En jotenkin noihin muovisiiman varaan askarreltuihin simpukka-amppeleihin uskalla laittaa kovin suurta kasvia, sillä tuntuvat niin hepposille. Varsinkin, kun saviruukusta tulee jo melkoisesti painoa.

Myös tämä saviruukku sai alleen vanhan leivosvuoan, jonka metallinen pinta sointuu kauniisti simpukoiden ruskeisiin sävyihin.


Jokaisena päivänä tämä lipasto vaihtuvine asetelmineen saa minut hymyilemään tyytyväisenä - ja tämä onnentunne jatkuu uudessakin kodissamme, sillä lipastolle on katsottuna jo uusi paikka tupakeittiössämme! :)


Mikä on sinun suosikkihuonekalusi, joka herättää onnen tunteita?



Pssssst, palaan illalla vielä #Kukkailottelua -haasteen ja juhannustoivotusten merkeissä! <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...