Vanhan talon kätketyt aarteet hiljalleen esille

Vanhaa taloa remontoidessa oikein perusteellisesti löytyy todennäköisesti niin vanhoista keittiönkaapeista kuin jopa seinien sisältä usein yllätyksiä - ja nyt puhun siis niistä vanhojen talojen  I L O I S I S T A remonttiyllätyksistä...!

Täältä Villa Kotirannasta on löytynyt mm. vanha Kehrä -kahvipannu, puuverstaan vanhoja käsihöyliä, vanhat puusukset ja -sauvat, kauniita lasipulloja, vanhoja pikkulautasia, sanomalehtiä 1940-50 -luvuilta, rautaiset vaa'an punnukset (2kg, 1kg, 0,5kg), puisia lasten leluja, vanerisia matkalaukkuja...

Osa esineistä on jo otettu käyttöön, mutta osa odottelee vielä anoppilan varastossa puhdistusta. Täällä meillä kun varastotilaa on rajallisesti, niin muutossa kannettiinkin melkoisesti tavaraa naapuriin - ja vihdoin olemme päässeet myös kantamaan sieltä tavaraa kotiin.

Haasteena kaiken tuon löydetyn vanhan tavaran käyttöönotossa on löytää tasapaino:

Miten laittaa esille ja kuinka runsain määrin vanhoja esineitä niin, ettei koti ala muistuttaa kotiseutumuseota?

Viime viikonloppuna pyörähdimme anoppilassa ja pyysinkin miestä kaivamaan vaa'an punnukset varastosta, sillä niillekin on vihdoin paikka odottamassa.

Varastosta mies toikin mukanaan myös remontissa löytyneen vanhan junaradan, jonka olin itse jo täysin unohtanut!

Mikä ihana yllätys!

Junaradasta oli tallessa ja todella hyvässä neljä kiskonpalaa, joista sai ehjän pyöreän radan sohvapöydälle, sekä kolme vaunua. 

Veturi on muutoin erinomaisessa kunnossa, mutta siitä on vuosien saatossa pohja irronnut ja kadonnut.

Koetimme jo googlata, josko jossain nettikirpputorilla olisi ollut vastaavanlainen myynnissä ja olisimme saaneet hankittua varaosia veturin korjaamiseen, mutta näitä Länsi-Saksassa valmistettuja junaratoja - tai yksittäisiä vetureita - ei ollut juurikaan tarjolla.

Jostain mies oli onnistunut selvittämään, että tällaisesta radasta pyydettiin huonompikuntoisena, mutta ehjällä veturilla ~70€.

Nyt siis kirpputoreja ja osto- ja myyntiliikkeitä kiertäessä pidettävä silmät auki! Ja ehdottomasti otetaan vinkit vastaan jos jossain tällaisen näette!

Jännitin hieman, miten tuo meidän junaratoja rakastava 3v suhtautuu tähän puhtaasti koristekäyttöön tarkoitettuun rataan - varsinkin, kun jääräpäisesti päätin laittaa sen niinkin matalalle esille kuin sohvapöydälle....

Ensimmäisenä iltana poika tutki vaunuja kovasti ja koetti niitä liikutella rataa pitkin, mutta ilmeisesti käyttäjäkokemus oli nihkeämpi kuin uudemmalla puujunaradalla, sillä rata on saanut olla aivan rauhassa kokeiluhetken jälkeen...! :)

Ottaessani näitä valokuvia kulki mukanani tuo uusin mukihankintani, Citymarketin alennusmyynnistä alle neljällä eurolla hankittu Martinexin Metsäneläimet -muki.

Katsellessani noita eläimiä tuossa junaradan kupeessa vahvistui hiljalleen kypsynyt ajatus talvisen maiseman rakentamisesta tulevaksi jouluksi tuohon junaradan keskelle.

...Voi siis olla, että joudun sijoittamaan vielä pariin Schleich -peuraan, kettuun ja jänikseen... ;)

Aurinkoa viikonloppuunne!

Makuuhuoneen uusi vanha hattuhylly

Hakiessamme Ikeasta menneenä maanantaina uutta pöytää lastenhuoneeseen, katselin samalla innokkaasti - ja ehkä hieman jo epätoivoisena - hattuhyllyjä ja naulakoita.

Jo pidemmän aikaa olen jonkinmoisesta naulakosta haaveillut makuuhuoneeseemme sängyn yläpuolelle, mutta täydellistä ei ole tullut vastaan. Hetken jo mietin tuunaavani sellaisen itse pätkästä lautaa ja puutappeja!

Onni onnettomuudessa oli, että Ikea möi ei-oota erään naulakon kohdalla, jota myymälän puolella pidemmän aikaa ihmettelin, sillä eilen paikallisella Facebook -kirppiksellä tuli vastaan T Ä Y D E L L I N E N vanha naulakko hattuhyllyineen!

Tänään aamupäivällä sain miehen suostuteltua laittamaan hyllyn paikoilleen - ja mieskin myönsi, että nappivalinta: Vanhan talon henkeen sopii vanha naulakko!

Tämä kaunokainen maksoi 10€, eli ei todellakaan ollut hinnalla pilattu!

...Se Ikean naulakko olisi ollut huomattavasti hintavampi, eikä lainkaan yhtä suloinen...

Loppukesän aurinkoisiin ja helteisiin päiviin sopien nostin esille luonnonmateriaaleja ja -sävyjä; matkamuistohattu Bulgariasta, vanhat puuhelmet kirpputorilta, ukkini vanha Fazer -laatikko, jossa säilytän ukin tapaan suvun vanhoja valokuvia.

Kultaköynnös on eräs tämän kesän juurrutusprojektini; suuri kultaköynnös näytti alkukesästä nuupahtavan täysin, joten leikkasin siitä hyväkuntoiset latvarönsyt vesilasiin juuria kasvattamaan. Iloisin mielin totean, että suuri kultaköynnös tokeni ja kasvaa kovempaa kuin aiemmin ja hauska oppikokemus oli, että kultaköynnöksenkin voi kasvattaa pistokkaista!

Tuon My Room -kyltin olen tainnut joskus vuosia, vuosia, vuosia sitten ostaa Sokokselta ja vanha lampunvarjostimen kehikko on kirpputorilöytöjäni. Näitä varjostimia onkin jo reilu kymmenkunta odottamassa tuunausta valosarjaksi - ehkäpä talveksi tähän naulakkoon roikkumaan?

Talvella tuonne hattuhyllylle voi nostaa vaikka vanhoja lyhtyjä tai kirkkaita Kastehelmi -tuikkukippoja (led-)tuikuin tuomaan valoa pimeisiin iltoihin. Tai nostaa pinon lukemista odottavia kirjoja. Vanhaan lasipurkkiin valosarja kenties?

Yöt ovat täällä jo niin pimeitä, että syksyn voi todeta jo saapuneen. Eilen yhdentoista jälkeen illalla kipaisin pihalla hakemassa sinne unohtuneita tavaroita, enkä meinannut eteeni nähdä! Ei siis ihme, että kynttilät, lyhdyt, tuikut ja valosarjat pyörivät jo mielessä...

Kultaköynnöksestä on tullut yksi suosikkihuonekasveistani; helppohoitoinen ja vähään tyytyvä - pärjää siis hoidossani paremmin kuin muut!

Tähän hyllylle olisi sopinut kauniisti myös muratti, jollaista olen koettanut pitää hengissä useammankin kasvin verran useammassakin asunnossa, mutta luopunut jo toivosta. Jostain syystä muutaman viikon jälkeen kaikki murattini ovat tiputtaneet lehtensä ja kuivaneet kasaan.

Siispä paikan sai tämä kultaköynnös, joka ei kaipaa suoraa auringonvaloa, ja viihtyy näin ollen  makuuhuoneemme seinähyllyllä.

Epäsuoraa valoa kasvi toki valkoisella seinustalla ikkunan läheisyydessä saa, vaikka kesäaikaan kaihtimia pidetäänkin lähes jokaisessa huoneessa päiväaikaan kiinni.

Samaisesta epäsuorasta valosta nauttii myös rönsy amppelissa huoneen horminurkkauksessa.

Olen nyt löytänyt kirppiksiltä ja kuolinpesän myynneistä kolme vanhaa hattuhyllyllistä naulakkoa kotiimme; kodinhoitohuoneeseen, kylpyhuoneeseen ja tänne makuuhuoneeseen. Ja jokaisesta olen maksanut saman kymmenen euroa!

Mielestäni hyviä löytöjä kaikki - ja näyttävät sille, kuin olisivat aina tässä talossa ja juuri niillä paikoillaan olleet.

Kesäloman tunnelmissa kurkistus mummolahenkiselle verannallemme

Lupailin Instagramissa valokuvia verannalta jo torstai-illaksi blogiin, mutta herätessäni pienemmän pojan vierestä aamuyöllä yhdeltä jouduin taas toteamaan, että siinähän se ilta taputeltiin nippuun lasta nukuttaessa...

Oma aika, sellainen aidosti vapaa hetki keskittyä johonkin ihan ikiomaan, on kyllä ollut kortilla jo tovin. Näin kesäloman kynnyksellä päätin olla vähän itsekäs, ja merkitsin perheen kesälomakalenteriin muutaman päivän ihan vain omaa laatuaikaa - varasin mm. kampaajan Lahteen ja kirppispäivän parhaan ystäväni kanssa Lappeenrannassa!

Näissä kesäisissä tunnelmissa, jotka ovat verantamme vallanneet, on ilo todeta kesäloman alkaneen! 

Tänään vietin vielä kiireisen työpäivän Helsingissä - tiedättehän; koko maailma täytyy saada valmiiksi AINA ennen kesälomaa sekä joulunpyhien alla...

Miehellekin myönsin iltakahveja juodessa, että tänä vuonna tulee ottamaan useamman päivän, että pääsen täysin kesälomatunnelmiin ja irti työasioista, sillä lomalle on inhottavaa jäädä tunteella, että liian moni asia jäi kesken. Tekee mieli kaivaa työläppäri esiin ja vastata vielä muutamaan sähköpostiin ja päivittää vielä yhtä PowerPoint -esitystä...

'Onneksi' pidän lomani parin viikon pätkissä, joten sähköposti ei ehdi täyttymään ääriään myöten poissa ollessani. *Muistinkohan laittaa poissaoloilmoituksen sähköpostiin kaikessa tässä tohinassa, hmmmmm.....

Tälle kesälomalle onkin suunnitteilla onneksi monen montaa erilaista puuhaa, joilla työasiat pitäisi kyllä saada karkotettua mielestä. Kesäloma starttaa huomenna pienemmän pojan kanssa viettäen kahden kesken äiti-poika -laatuaikaa matkaten junalla Lahteen ja ihmetellen eläimiä Yli-Marolan kotieläinpihassa, leikkien Launeen perhepuistossa ja nauttien piknik -lounasta ulkosalla.

Tätä on pieni mies odottanut jo kovin monta päivää... :)

Lomalle on varattu myös risteily koko perheen voimin, päiväretki Tampereelle Särkänniemeen ja lillumista vesipuisto Serenassa. Käydään muutamaan otteeseen myös mummolassa Pohjois-Savossa ja kääntyy se auto myös monta kertaa poikien kummin & oman rakkaan kummityttöni luo Etelä-Karjalan suunnalle. 

Myös isomman pojan kanssa lähdemme viettämään perinteistä äiti-poika -laatuaikaa Helsinkiin, missä yövymme hotellissa ihan kahdestaan ja seikkaillaan pojan itsensä valitsemien aktiviteettien merkeissä - luvassa ainakin museokäynti, nähtävyyksiä ja ehkä jopa leffassa käynti! 

Ja kaiken tämän lisäksi mahtuu kesälomaan vielä paaaaaaljon päiviä ilman minkäänlaisia suunnitelmia - voidaan vaikka pyöriä yöpuvuissa kokonainen päivä, pitää leffa-aamu kera popcornien ja polkupyöräillä rantaan uimaan! Ihan parasta!

Hei näistä valokuvista kerrottakoot, että tässä ovat elämäni ensimmäiset pelargoniat! :)

Ostin ne keväällä Pihapiiri -messuilta ja luulin jo vahingossa tappaneeni ne liian vähäisellä kastelulla, mutta tokenivat onneksi hienosti ja ovat kukkineet näin muhkeasti koko ajan.

...Pitää vielä ennen pimeitä syysiltoja googlailla hoito-ohjeita, kuinka saan heidän talvehtimisen onnistumaan...

Ensi kesäksi päätin hankkia vähintään tuplamäärän pelargonioita lisää tänne verannalle. Näyttävät niin kauniilta tuossa ikkunalla - minun ihana oma henkinen mummolani! :)

Pelargonioiden ohella verannalla viihtyy yksi neljästä isomman pojan appelsiinipuusta.

Suojaruukuksi tämä nelivuotias kasvi sai viime vuoden puolella lahtelaisesta perikunnan kuolinpesän myynnistä 10€ hintaan ostamani suuren emalikattilan. Tähän kattilaan löytyy myös kansikin, joka nyt toviksi joutui hyllylle odottelemaan käyttöönottoa.

Tämän kevään ja kesän hittijuttuja ovat olleet pinkit flamingot ja tropiikin kuosit ja värisävyt, kuten mm. suuret peikonlehtikuviot. Siispä olin niin onnellinen, kun löysin nämä ihanaiset puulinnut kirpputorilta - hauskoja pieniä yksityiskohtia muutoin niin perinteiseen mummolatyyliin!

Taisin maksaa näistä jotain 1-1,5€ väliltä kappaleelta, eli LÖYTÖ!

Kahden ikkunalle nostetun pelargonian lisäksi myös verannan pöydältä löytyy kauniin valkoinen pelargonia.

Seurakseen se sai Bulgariasta ostetun kesähatun sekä kirpputorilta viidellä eurolla hankitun Marimekon suuren Muija -metallitarjottimen (ilmeisesti 80-luvulta).

Bulgariasta tuodun kesähatun lisäksi verannan seinälle nousi pienemmän poikamme vanha kesähattu, jonka hän sai lahjaksi nimenantojuhlissaan ja joka oli kovassa käytössä pojan ensimmäisenä kesänä 2015.

Ihana muistoesine noilta vauva-ajoilta, joista tuntuu olevan jo aikaa ainakin vuosikymmen.

Kesäisiin tunnelmiin sopii myös tuo puinen LET LOVE GROW -taulu, jonka ostin tänne verannan seinälle nostettavaksi vuosia sitten, kun olimme vasta aloittaneet koko remonttiprojektin ja veranta kesäisenä kahvittelupaikkana oli pelkkä haavekuva!

Hauskaa huomata, miten läpi remontin ovat jotkut ajatukset ja sisustusideat säilyneet ja pysyneet toteutuskelpoisina, vaikka moni asia on matkan varrella jouduttu miettimään uusiksi.

Minulla on haasteena nyt riisua vihdoin alas nuo tähdet verannan ikkunalta - tai ehkä paremmin sanottuna miehellä on haasteita hyväksyä sitä, että valkoiset paperitähdet voisivat roikkua koristamassa verantaa läpi vuoden... :)

Mitä mieltä olet - ovatko liian talviset?!

Aurinkoa teidän loppuviikkoonne

- taisi oikein hellelukemia lupailla ainakin tänne Etelä-Suomen suunnalle viikonlopuksi!

 ...Tämä neiti sulkee nyt tietokoneen ja suuntaan peittojen alle hyvän dekkarin kanssa. ...Pienten lasten arjessa eivät nuo aamuvirkut herätyskellot ymmärrä, että edes ensimmäisenä loma-aamuna äiti voisi nukkua vaikka jopa kahdeksaan... ;)

Hyvää yötä!

Uusi huonekasvi & uusi vanha huonekalu makuuhuoneeseen

Omakotitalossa asuvalle toukokuu - varsinkin helteinen sellainen - on aikaa, jolloin sisällä ei juurikaan ehdi kameran kanssa pyöriä. Tai noh, eipä oikein ulkonakaan tohdi ehtiä valokuvaamaan, sillä töitä pihalla riittäisi vaikka aamusta myöhäisiltaan!

Niinpä blogin puolella on ollut viime viikkoina hieman hiljaisempaa ja Instan taas ovat vallanneet valokuvat puutarhasta....

Mutta olen koettanut olla itselleni armollinen - kaikkeen ei aika riitä, ja tällä hetkellä työlistan kärjessä on tuo puutarhan ja kasvimaan valmiiksi saaminen.

Mutta tänään vihdoin ehdin sunnuntain kunniaksi ottaa pienen hetken valokuvausaikaa ja tallentaa muutaman uuden jutun makuuhuoneemme puolelta, jotka ovat odotelleet esittelyä jo pienen tovin.

Ensimmäisenä kerrottakoot, että huonekasvien määrä kodissamme on taas kasvanut yhdellä! Plantagen tarjouksesta tarttui nimittäin mukaan traakkipuu - jos oikein muistan, niin olisiko vajaat 13 euroa maksanut....

Kaipasin makuuhuoneeseen jotain helppohoitoista ja 'palmumaisen rehevää' huonekasvia, joten elämäni kolmas traakkipuu oli helppo valinta!

Suojaruukuksi traakkipuu sai vuosia sitten kirpputorilta ostamani punoskorin.

Toinen ihanuus kammarissamme on uusi vanha tv-taso, joka korvasi aiemmin samalla paikalla olleen kaapelikelan pikkupöytänä.

Saimme tämä tason lahjana kaveripariskunnalta - kiitos S & M, olen vielä kahvia ja suklaata velkaa - jotka tiesivät, että rakastan ja ARVOSTAN näitä vanhoja kaunokaisia!

Tällaisella tv-tasolla onkin minulle tunnearvoa, sillä juuri samanlainen löytyi äitini isän kodista. Päällä oli tietenkin kuvaputkitelevisio ja lehtitelineessä Afrikan eläimiä esitellyt kirja, jota selasin aina vieraillessamme hänen luonaan. ...Vielä kun tuon kirjan löytäisin jostain divarista, niin mulla olisi tässä pieni aikakapseli omaan lapsuuteen! :)

Hyllyllä odottelee paikkansa löytymistä kaksi puista saranakehystä, joiden lasilevyjen väliin olen koettanut kertaalleen jo mummoni virkkaamia pikkuliinoja litistää - huonolla menestyksellä tosin, olivat liian paksuja...

Villainen viltti ja mummoni minulle tekemä villashaali ovat aina käden ulottuvilla, jopa näin kesää kohti kääntyessä. Olen viluinen ja nukun kesätkin läpi paksulla täkillä, villasukat jalassa - järvessä uimisen olen lähes kokonaan jo joutunut lopettamaan, ja ainoastaan uimahallin terapia-altaan lämpö tuntuu olevan minulle sopivaa... ;)

Pienillä jutuilla taas ihanasti uutta ilmettä makuuhuoneeseen!

...Kovasti haaveilen tarttuvani myös tuvan sohvaan ja vaihtavani hieman järjestystä sielläkin - ovathan huonekalut olleetkin kohta jo puoli vuotta samoilla paikoilla...! ;)

Tsemppiä sinne kaikille uuteen alkavaan viikkoon!

...Lapset täällä jo unilla, joten minä suljen tietokoneen ja siirryn nyt tuonne miehen viereen sohvalle Netflixin & iltakaffen ääreen.

Löysimme eilen uuden Netflix Original -sarjan, Safe, joka koukutti saman tien! Päähenkilönä on Dexteristä tuttu Michael C. Hall, joka sopii täydellisesti tällaisiin synkkiin murhamysteereihin. Suosittelen!! :)

Rauhaisaa sunnuntai-iltaa!