Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyasintti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyasintti. Näytä kaikki tekstit

maanantai 8. tammikuuta 2018

Kirpputorilta löytyikin pieni muisto lapsuudestani



Ihan pienin askelin vaihtuu sisustus tuvassamme jouluisesta talviseksi.

...Kuusi tosin edelleen pönöttää tukevasti pönttöuunin kupeessa, mutta huomenna - huomenna mies uhosi sen saksia palasiksi ja saada aikaan pienen neulas -shown! :)

Raikkaita, hieman viileitä vihreän sävyjä tuo tupaamme pönttöuunin kaverina uusin kirpputorilöytöni; Keiteleen vesistökartta!


Kerroinkin jo aiemmin, kuinka piipahdin Mansikkatilan mailla -blogin Tainan kanssa lauantaina Lahdessa tutustumassa ensimmäistä kertaa Renkomäessä sijaitsevaan Kisälli kirpputoriin.

Huikea paikka!!

Jos rakastat vanhaa ja rustiikkista, niin kannattaa ehdottomasti käydä visiitillä! Löysin enemmän kuin syliin mahtui ja vielä moni juttu jäi harmittamaan, jotka jätin hyllylle... Lupasin viedä miehenkin sinne tekemään löytöjä - veikkaan, että alakerran huonekaluosastolta saattaisi mukaan lähteä yhtä ja toista... ;)


Tähän karttaan liittyy itse asiassa paljon enemmän tunnetta, kuin vain hyvän kirppislöydön tuoma onnellisuus: isäni on aikoinaan nuoruutensa elänyt Tervossa, joka sijaitsee aivan Keiteleen kupeessa. Ukkini rakensi sinne sodan jälkeen rintamamiestalon, jossa isäni asui neljän veljensä kanssa, kunnes muutti omilleen.

Keitele on siis tuttu paikka lapsuuden kesäreissuilta, samoin kuin Tervon ja Keiteleen vieressä oleva Pielavesi. Sieltä Lystilä tuli vuosien aikana lavatansseineen tutuksi!

Eli aivan sattumalta löysin kartan, jonka väreistä jo kaukaa näin, että tuo on saatava tupaan, sekä palasen omaakin historiaani. Oikein odotan, että vanhempani tulevat seuraavan kerran käymään ja isäni löytää tämän kartan seinältämme - veikkaan, että saan kuulla muutamankin hyvän kalatarinan kartan vesistöistä. ;)


Kuten tiedätte, olen maailman huonoin heittämään mitään menemään - jopa kukintansa lopettaneet hyasintit saivat jatkaa eloaan tuvassamme, tuoden kauniita vihreän sävyjä huonekasvien tapaan.

Tuon pienen jakkaran löysin muutama viikko sitten paikalliselta kirpputorilta, taisi olla alennuksessa viitisen euroa +/- jotain. Harkitsen vielä sen maalaamista, mutta tällä hetkellä ainakin se sopii täydellisesti tuon vanhan jugoslavialaisen pinnatuolin seuraan.


Hyasintit nostelin ruukkuineen tähän puiseen viini(?)laatikkoon, jonka ostin parilla eurolla viime syksynä paikallisen kuolinpesän tyhjennyksestä - tai itse asiassa ostin näitä useammankin!

Todella kauniita ja tukevia puulaatikoita, jotka sopivat hyvin kaikenlaisen pientavaran säilyttämiseen kauniisti esillä. Verannalla tällaisen sisään hujahtivat kaulaliinat ja pipot - tämän ajattelin täyttää kesäkengillä, kunhan joskus raaskin noista hyasinteista luopua.


Hyasinttien sipulit ruukkuineen piilotin tällaisella koristeheinällä, jonka otin talteen eräästä joulun herkkukorista.

...Eihän tällaisia hukkaan kannata heittää pakkausjätteiden mukana - monet joulut vielä tuunaan näistä asetelmiin 'peitettä'. Ja pääsiäisenä vaikka helmililjoja tuonne sekaan ja kauniita koristemunia noiden käpyjen tilalle.

Rajattomasti mahdollisuuksia! :)

 
Arvatkaapa muuten mitä tämä ihana ja melko suurikin vanha kartta maksoi....?


Hinta oli sen verran sopuisa, ettei tarvinnut kahta kertaa miettiä: neljä euroa!!

Ensin ajattelin kehystää sen, mutta kotoa ei valmiina löytynytkään sopivan kokoisia kehyksiä - sitten muistin nämä Deseniosta** saamani puiset julisterimat! Rimat on valtavan helppo kiinnittää, eikä niistä jää minkäänlaisia jälkiä julisteisiin, sillä ne toimivat magneeteilla.

Nyt en enää itse asiassa edes kaipaa niitä kehyksiä, sillä nuo puiset rimat sopivat kauniisti noiden puisten kalusteiden kanssa yhteen.

**Kaupallinen yhteistyö



Voimia kaikille tähän alkaneeseen viikkoon!


Täällä pilkahti hieman aurinkoakin päivällä ja pakkanen tuntuu kiristyvän yötä kohti - ehkä pääsemme pian jo luisteluakin kokeilemaan?!

Tämähän saattaa vielä talveksikin ehtiä muuttumaan ennen kevättä... ;)


sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Ensimmäinen adventtisunnuntai - löysin kadotetun joulutunnelman!



Ensimmäistä adventtia vietetään täällä meillä kynttilöiden valossa, sekä hyasinttien ja leivonnaisten tuoksussa.

Mietin pitkään, kuinka toteuttaisin tänä vuonna adventtikynttelikön, sillä aikaisempina jouluina olen improvisoinut juuri ensimmäisen adventin äärellä. Lopulta kävikin niin, että täydelliset kynttilänjalat löysivät minut muuton yhteydessä; talon vanhasta sulaketaulusta talteen kerätyt valkoiset sulakekannet pääsivät uusiokäyttöön!


Vietin aamupäivän touhuten keittiössä leipoen - vierasvaraksi valmistui ihana sahramikakku, josta enemmän lisää huomenna - ja taustalla soivia joululauluja hyräillessä huomasin, että...

...ensimmäistä kertaa vuosiin minulla on jouluinen olo!

Tämä ihanan lämpöinen ja kutittelevan odottava tunne ei todellakaan tullut lumihangista - eiliset kinokset näyttävät ikkunasta kurkistaessa olevan jo muisto vain...

Jouluinen olo saapui lopulta ikioman kodin myötä ja pienemmän pojan orastavasta ymmärryksestä jouluun sekä aidosta uskosta joulupukkiin. Ja kieltämättä kiireiden loppuminen viikonlopuilta on auttanut laskeutumaan jo pieneen joulurauhaan...

Ihanaa olla kotona, poltella kynttilöitä, vähitellen nostella koristeita paikoilleen, tuoksutella hyasintteja, availla lasten kanssa joulukalentereita, suunnitella jouluruokia ja miettiä pikkuisia paketteja!


Mietin tuossa joululauluja kuunnellessa muuten, että miten valikoivaksi olen niiden suhteen mennyt; lapsikuorot ovat toki aina olleet melkoinen tunnelmanlatistaja minulle, samoin kaikki tekopirteät sikelmät.

Missä ovat arvokkaat, kauniit joululaulut?!

Omaan lapsuudenjouluun kuului ehdottomasti Vesa-Matti Loirin joululevy 1980-luvulta, joka löytyy myös omasta levyhyllystäni. Joulu ilman Loirin Varpunen jouluaamuna -laulua on kuin talvi ilman lunta...

Haaveilen edelleen LP-soittimesta, katsotaan ehtisinkö sellaisen vielä joululahjaksi itselleni etsimään, ja vanhoista joululevyistä! Tänäänkin Spotifysta valikoituivat ainoastaan ne joululaulut, joita esittivät parhaat tunnelmanluojat; Olavi Virta, Annikki Tähti, Tapio Rautavaara, Laila Kinnunen, Carola, Vieno Kekkonen...

...Ainoastaan kotimme ei muistuta mummolaa - myös minä alan olla henkisesti jo aivan kypsä vanhuuteen...!


Palaan tuohon leipomaani, ja niin herkkullisen tuoksuiseen sahramikakkuun paremmin vielä huomenna, kun julkaisen kirja-arvonnan voittajan!

...Muistithan, että sinullakin on mahdollisuus voittaa tuo Leila Lindholmin Leilan makea joulu -kirja osallistumalla arvontaan vielä TÄNÄÄN klo 18 saakka!?




Tarkemmat osallistumisohjeet löydät täältä:



Rauhaisaa ensimmäistä
adventtisunnuntaita kaikille!

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Talvista tunnelmaa kotiin

Viikolla kotiutuivat Järvenpään Kukkatalosta omat rakkaat jouluiset esineeni, joita käytin Kukkatalon joulukampanjan somistuksessa. Hetkeksi, kun nuo esineet olivat lainassa, tuntui talvi ja joulu kadonneen olohuoneestamme - ihana taas päästä nauttimaan talvisista tunnelmista.


Kävin viime sunnuntaina ostamassa Lahden Plantagenista jo ensimmäiset hyasintit, ja niitä onkin nyt ripoteltu ympäri kotia odottelemaan kukkien puhkeamista. Hyasinttien tuoksu onkin minun jouluisen tunnelman tuoja.


Nuo neulotut kukkaruukut askartelin joulukampanjaa varten, mutta uskonpa niiden tulevan jokaisena talvena käyttöön! Tuunasin niitä vielä kampanjasta ylijääneellä valkoisella puutähdellä, jotka ovat siis Järvenpään Kukkatalon valikoimasta.

Kiinnitin tähden ruukkuun solmimalla juuttinarulla.


Toinen hyasintti muotoutui juuttinarun avulla sammalpalloksi, jonka nostin Iittalan Kastehelmi -sarjan jalalliseen kulhoon.

Kuvien valkoiset höyhenet myös Järvenpään Kukkatalon valikoimasta.


Paljon talvisempi piilopirttitunnelma taas omassa kodissa - tykkään! <3


Iltapuhteina olen muutamat mukinalusetkin neulomaan trikookuteesta. Noiden alusten ohje löytyy täältä, KLIK.

'Enjoy your beautiful life' -pussukan löysin jo kesällä Lahden Finnmarin myymälästä Kauppakeskus Karismasta. Materiaali on vettähylkivää - ellei jopa lähes vettäpitävää - joten ronskimmallakin kädellä uskallan vettä kaataa tuolle pojan kasvattamalle appelsiinipuulle.


Tänä vuonna pojille hankittiin kaupasta joulukalenterit, kun ainakaan isommalle pojalle ei enää tahtonut äidin askartelema kelvata... En pahoittanut suuremmin mieltäni, vaan nostin viime vuotisen, pilttipurkeista tuunaamani - ohje täällä, KLIK - joulukalenterin koristekäyttöön lehtilaatikon päälle.

...Toimii myös kivasti laskutasona nojatuolissa neuloessa vaikka kaffekupille... ;)

Ehkä kirjoitan tänä vuonna jokaisena joulua edeltävänä päivänä pienen ajatuksen paperille ja piilotan sen kalenteriin - täytän siis joulukalenterin tyhjentämisen sijaan. Ensi joulua odotellessa voin availla luukkuja sitten uudelleen, ja muistella noita kirjattuja ajatuksia - miten koenkaan lukemani asiat vuonna 2017?


Seesteisen näköistä, eikös?

...Unohdinko kertoa, että meillä touhuaa täällä kaksi poikaa, joista varsinkin toinen levittelee tavaransa pitkin asuntoa ja on melkoisessa pikkuautohuumassa...? :D


...Näissä kuvissa tilanne on vielä suhtkoht äidillä hallussa, sillä autot ovat semi-siististi parkkitalojen äärellä, mutta useimpina iltoina tämä lattia-ala on vain suuri kaaos...!

Tunnistatko tilanteen....? ;)


No mutta, näillä aatteilla kohti huomista - ensimmäistä joulukuista päivää! <3

Melkein itseäkin jo jännittää; jouluaatto tulee taas perinteiseen malliin huimalla vauhdilla vastaan - ehdinkö tekemään kaiken valmiiksi ajallaan?! :)

Tsemppiä kaikille viikon viimeisiin päiviin!


keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Hyasintit, vol.2

Kannoin kotiin ensimmäiset hyasintit jo reippaasti marraskuun puolella, joten jouluisesta tuoksusta oli enää muisto vain, sillä nuo sintit ehtivät jo kukkia, sekä lakastua, hyvissä ajoin ennen jouluun puoltaväliäkään... :)

Kukkakauppaan siis, mars!

Vaihdoin kukkaset aiemmin keittiönpöydälle virittämääni hyasinttiasetelmaan, sekä ostin muutaman 'ylimääräisenkin'. Yksi hyasintti löysi tiensä myös tuomaan joulun eteiskäytäväämmekin, raksalta löydettyyn Raija Uosikkisen suunnittelemaan Kehrä -kahvipannuun.
En tosin raaskinut pistää hyasinttia suoraan emalisen kahvipannun pohjalle, vaan uusiokäytin Ikean tuoksukynttilästä jääneen lasikipon suoja-astiaksi pannun sisälle.
Mieheni mukaan en heitä tarpeeksi käytettyjä tavaroita pois, vaan koetan löytää niille vielä uuden elämän, vaikka usein 'romut' vain jäävätkin kaappeihin pyörimään ja odottelemaan käyttöönottoa. Tavalleni uskollisena en heittänyt myöskään kukinnan lopettaneita hyasintteja menemään. Leikkasin vain terävällä veitsellä lakastuneet kukinnot varsineen poikki ja asetin sipulit varsineen vanhaan emalikulhoon tuomaan väriä keittiöön.
Tämä kulho on kaunis kirppislöytö, taisin maksaa 1,20€, joka odottelee kesää ja pääsyä pihalle yrttiruukuksi! :)
...Tänä vuonna pitkästä aikaa olen löytänyt sen oikean jouluisen tunnelman ja innostunut myös koristelemaan kotiamme jouluun ja talveen tavallista enemmän - liekkö into tarttunut lapsista... ;)



P.s. Nämäkin kuvat löytyvät jo Pinterestista.

tiistai 15. joulukuuta 2015

DIY: Vanhoista ikkunanpokista teline joulukorteille

Eilisiltaiseen askarteluun meni aikaa korkeintaan kymmenisen minuuttia - ja rahaa kerrankin 0€, kun kaikki tarvikkeet löytyi jo kotoa - eli todellinen DIY -vinkki jokaiselle joulukorttien esillelaiton kanssa painivalle! :)

Olen aiempina vuosina riipustanut kortit esille olohuoneen ovenpieleen karmilistojen väliin, mutta viime vuonna mies jo murisi siihen malliin tuolle ei-listaystävälliselle viritelmälle, että päätin löytää uuden sijoituspaikan tämän vuoden korteille... ;)
Olen onnekas, sillä mitään tarvikkeita ei tällä kertaa tarvinnut lähteä ostamaan; raksalta löytyneestä vanhasta ikkunapokasta, viime talvena omenapuiden runkoja jyrsijöiltä suojanneesta kanaverkon palasesta sekä kourallisesta litteäpäisiä ruuveja, joita sattui autotallissa olemaan, syntyi teline meidän perheen joulukorteille.
Kanaverkkoon on helppoa kiinnittää kortit ilman erillisiä ripustimia, kuten vaikka pieniä pyykkipoikia, sillä kortit voi pujottaa kahdesta vastakkaisesta kulmasta kanaverkon sisään.
Näissä pokissa oli kolme ikkunaruutua, joten tilaa korteille on riittämiin.
Poikkipuille ripustin kaksi vanhaa, virkattua, pitsiliinaa, jotka ostin syksyllä kirpputorilta huimaan 2€/6kpl -hintaan!
Mietimme tovin ikkunalle sijoituspaikkaa, sillä tämä kehys on sen verran kookas mitoiltaan, että se olisi pitänyt kiinnittää käytön kannalta vähän turhan ylhäälle seinälle, jos olisimme yrittäneet saada sen pienimmälta pojaltamme ulottumattomiin.

Sopiva paikka löytyikin keittiöstä, ruokapöydän päädystä, missä se kauniisti sopiikin samaan sarjaan seinälle mieheni tekemien avohyllyjen kanssa.
Näihin pokiin mahtuu myös kauniisti pieniä jouluisia koristeitakin poikkipuille.
Ikkunapokat sointuvat harmaansävyineen hienosti myös pöydälle aiemmin tekemääni hyasinttiasetelmaan.
On muuten jo tämän joulun toinen kattaus hyasintteja - ensimmäiset ehtivät jo kukkia ja nuutua... :)


P.s. Nämäkin kuvat löytyvät jo Pinterestista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...