Jouluun laskeutumista, ja Järvenpään Kukkatalon somistuksen voittajat!

Enää neljä yötä jouluun!

Miten nuo pyhät pääsivät taas yllättämään?! Tänäkin vuonna! :D

...Kuulin sivukorvalla muuten osuvan (ja tähän mennessä parhaimman) vastaukseen kliseiseen kysymykseen 'joko on joulustressiä?'; 'Ihan tavallista stressiä vain tuonne torstaille asti, sitten vaihtuu joulustressiksi!'

Touché! :)

Täälläkään ei suoranaista joulustressiä ole havaittu, vain ihan sellaista tavallista lapsiperheen arjen, töiden, flunssakauden ja lasten harrastusten yhteensovittamisen aiheuttamaa pikkuhikoilua.

Flunssa kiertänyt jo koko poppoon läpi, ja en tiedä aloittiko jo uuden kierroksen, vai eikö vielä oltukaan ehditty parantua täysin edellisestä pöpöstä. Yleensä yksi talvinen nuhakuume sairastettu vuoteen, joten sormet ristissä, että flunssailut olisivat tältä vuodelta (ja kevättalvelta) sitten tässä...!

Jotenkin näin tilapäiskodissa asuessa en jaksa viritellä sesonkikoristeluja ihan viimeisen päälle, kun mielessä siintää jo visio ensi joulusta uudessa kodissa. Sen verran tsemppasin, että jouluvaloja virittelin olohuoneeseen ja keittiöön, sekä rakentelin perinteisen joulupalloilla koristellun ikkunan.

Nuo valokuvien ihanat lumipallot ovat muuten tämän talven lempilöytöni Tokmannilta! Jos olet haaveillut led-tuikuille lumilyhdyn rakentamista valkoisista joulupalloista, niin ehdottomasti suosittelen näitä. Hintakaan ei päätä huimaa; 6kpl pakkauksesta isoja palloja maksoin 1,49€, samoin 8kpl pakkauksesta pienempiä palloja! :)

Joulun kannalta ei siis suuria paineita tälle vuodelle - tuntuu, kuin välivuotta joulun suhteen viettäisimme. ...Eli ensi jouluksi tilattu oikein iso ja mehevä joulustressi ensimmäinen omassa kodissa vietetyn juhlapyhän kunniaksi! :D

...Juuri eilen illalla maalailin miehelle (yliromantisoitua haave-) mielikuvaani tulevasta joulusta; kokoamme isovanhemmat meille joulun viettoon ihan Pohjois-Savoa myöten, ja valmistelemme viimeiset jouluruuat yhdessä. Aattoaamuna lämpiää puukiuas, ja joulusaunan jälkeen viemme kynttilät hautausmaalle, kuten jokaisena jouluna. Aattoiltana istumme koko poppoolla takkatulen ääreen istumaan iltaa, ja lapset availevat pakettejaan aikuisten kahvitellessa. Joulupäivänä katamme pitkän pöydän tupakeittiöön ja takkatulen rätisten taustalla istumme kera isovanhempien syömään jouluherkkuja pitkän kaavan mukaan.

Noh, eikö vain, kuulostaako sinustakin juuri sille, että ensi syksynä jo lokakuussa juoksen tukka putkella valmistelemassa tuota täydellistä idylliä...?! :)

Onni on yhteinen aika perheen kanssa, ja aikatauluton joulu. Nukutaan, jos nukuttaa, herkutellaan kunnes masuun sattuu, katsotaan piirrettyjä telkkarista pyjamat päällä vaikka puoleen päivään jos sille tuntuu! Ja ulkoillaan, jos nyt ei ihan vesisateeksi kelit muutu!

Mieheni jättäisi koko joulutouhut väliin jos voisi valita - jos ei olisi vaimoketta ja lapsia pitämässä kiinni perinteistä, niin mies varmaan tekisi pyhät töitä, kuin tavallisena arkipäivänä. Onneksi on vaimoke ja lapset! ;) Pysyy joku roti touhussa...

Lahjastressikin on vain miehellä, joka ei siis ikinä kuuntele hienovaraisia (ja vähemmän hienovaraisia) vihjeitäni pitkin vuotta, että mitä voisin mahdollisesti tarvita tai haluta joululahjaksi. En ymmärrä miten noin totaalinen korvien sulkeminen vinkeiltä mahdollista! :)

Itse taas kirjaan pitkin vuotta lahjaideoita ylös, ja hankin niitä sitten (parhaani mukaan) jo pitkin syksyä. En halua antaa lahjaa vain antamisen velvollisuudesta, vaan kääreiden täytyy sisältää jotain, mitä vastaanottaja ihan oikeasti tarvitsee - tai minkä voi helposti tuhota joulun jälkeen kaapista pois syömällä tai juomalla!

Tänä vuonna teinkin radikaalin päätöksen ja kirjoitin miehelle kolmen kohdan toivelistan lahjoista, jotka tekisivät minut valtavan onnellisiksi, ja jotka ihan oikeasti olen hankkimassa itse itselleni. Näytin jopa netistä valokuvat tuotteista helpottaakseni hänen arkeaan. :) Näistä kolmesta vaihtoehdosta mies löytää ainakin kaksi ihan paikallisista kaupoista, joten sormet ristissä, että paketista aattona aukeaa; a) Erik Axl Sund: Lasiruumiit -kirja (todella pirteää ja lämminhenkistä lukemista joulun pyhiksi...) b) puutarhasakset c) kauan haaveilemani Nelson Garden -puutarhaessu (kuva alla).

Kuva: http://www.nelsongarden.fi/

Tämä puutarhassa viihtyvä kotihiiri ei ihmeitä lahjaksi kaipaa, ihan vain pieniä juttuja helpottamaan sekä kaunistamaan arkea! ;)

Ja vielä todettakoot, että kiitos kaikille ihanille ystäville ja sukulaisille, jotka olette meitä joulukorteilla muistaneet! Tänä vuonna poistin yhden puuhan työlistaltani, ja jätin joulukorttien askartelun ja postituksen väliin... Mukana oli myös pienen ihmisen henkilökohtainen boikotti Postin 0,90€ joulupostimerkkiä kohtaan, myönnetään...! :) Minä vain niin mieleni pahoitin, kun luulin saavani merkit edelleen siihen 0,55€/kpl-hintaan, ja sitten pöyristyin tuosta hinnasta, joka on melkein sama kuin normaalilla postimerkilläkin... Pieni juttu, mutta meni vähän maku. :D

...Toisaalta sain hyvän syyn toimittaa joulutervehdyksiä ihan henkilökohtaisesti perille! ;)

**********

(*Yhteistyössä Järvenpään Kukkatalo) Jouluisissa tunnelmissa kerrotaan myös iloiset uutiset, että Järvenpään Kukkatalon kanssa toteutetussa joulukampanjassa on äänet laskettu, ja jouluisen somistuksen voittajaksi äänestettiin Facebookin kautta Hernepensaskujanne -blogi, ja myymälässä annettiin ääniä eniten Järvenpään Kukkatalon omalle somistukselle, jonka toteutti myymälään Jonna-floristi! Onnea molemmille voittajille!! :)

Hernepensaskujanteen somistukseen voit tutustua Hernepensaskujanne -blogissa (KLIK) tai Järvenpään Kukkatalon omassa blogissa (KLIK).

Järvenpään Kukkatalon oman somistuksen valokuvat löytyy täältä; KLIK!

Myöskin palkinnot on arvottu, ja kahdelle Järvenpään Kukkatalon lahjakortille ovat löytyneet onnelliset omistajat - onnea myös heille!

Ja suurkiitos Järvenpään Kukkatalon ja Hernepensaskujanne -blogin lisäksi ihanille kampanjaan osallistuneille Mansikkatilan mailla- ja Kukkala -blogeille! Sekä tietenkin valtaisa kiitos Järvenpään Kukkatalolle kampanjan mahdollistamisesta! :)

Ainakin minä löysin inspiraation jouluisiin koristeluihin pitkästä aikaa, kiitos tuhansien ideoiden Järvenpään Kukkatalon! <3

Raksan pihalla työt jatkuvat, ja pihasuunnitelmastakin jo raakile valmiina!

Raksan pihamaalle palaavat taas koneet jatkamaan muokkaustyötä, ja todella raakileversio pihasuunnitelmastakin alkaa tähän hätään muodostumaan.

Puiden ja pensaiden paikat varmaan vielä tarkentuvat, ja ehkä muuttuvatkin - paitsi koivun, syreenin ja kahden pihamaan keskellä vuosikymmeniä kasvaneiden omenapuiden. Myöskin alppiruusu on jo paikoillaan, mutta haaveilen sen siirtämisestä näkyvämmälle paikalle... Tämän raakileen ideana onkin hahmottaa itselle, mitä kaikkea tahtoisin pihaan saada mahduttua ja palttiarallaa mihin päin pihaa - en siis ole vielä mitan kanssa kiertänyt merkitsemässä tontille kukkapenkkien paikkoja! :D

Kesähuoneen on tarkoitus ajaa myös kasvihuoneen virkaa, joten erillistä kasvihuonetta ei ole ajatus mahduttaa tontille. Leikkimökistä/lasten kesähuoneesta olemme vähän haaveilleet, ja se sopisi vaikka tuonne luumupuun ja omenapuun katveeseen.

Tuohon oikean reunan kukkapenkkiin olisi ajatuksena tulevien vuosien aikana saada muodostettua jotain tämän tapaista;

http://threedogsinagarden.blogspot.com/2013/05/a-garden-over-twenty-years-in-making.html

http://heavens-walk.blogspot.com/2012/03/grainsacks-and-florals.html

http://davesgarden.com/contest/photography-contest-2011/winners.php?catid=402&crlt.pid=camp.3cE9csnB0ymk

Rakennuksesta poistetuista vanhoista tiilistä - niistä joita emme saa muuten sisustuksessa hyötykäytettyä - olisi tarkoitus hyödyntää puutarhassa ja kasvimaalla. Ne sopivat kauniisti kukkapenkkien/kasvimaan reunustajiksi tai vaikka pienen polun elementeiksi...

http://www.flickr.com/photos/skruitwagen/

Mutta palataanpa vielä raksan muokkaustöihin - tässäpä joitakin valokuvia tämän hetken tilanteesta. Lupaan käydä valokuvaamassa taas viikonloppuna uusimmat muutokset! :)

**Edelliset valokuvat pihasta löydät täältä: KLIK!**

Vanhoja marjapensaita onkin jo osittain nostettu tuonne pengerryksen päälle, ja näyttäisivät hyvin jatkaneen kasvuaan uudella paikallaan.

Tämä kyseinen kohta näytti huhtikuun loppupuolella tällaiselle:

Myöskin toisella puolella pihaa tapahtuu myllerrystä:

Tontilta löytyi melkoisesti suuria kiviä, joita onkin nyt pyritty hyödyntämään pengerryksissä. Tahtoisin tosin vielä yhden 'pihakiven', mutta en ole vielä kehdannut miehelle ehdottaa, että josko tontille voisi jäättää suurimman lohkareen, jonka piimän avulla sammaloisin, ja jonka ympärille kukkapenkin perustaisin... :D

Tuossa alla olevassa valokuvassa näkyy, kuinka vanhojen omenapuiden ympärillä maisema muuttuu, mutta nämä vanhukset saavat valmistautua pian alkavaan kukintaan rauhassa.

Ja tässä tilanne huhtikuun lopulta:

Kovasti polttelee jo päästä kasvatuslaatikoiden kimppuun - pitäisi jo ensimmäisiä lajikkeita päästä istuttamaan... Multakasa onneksi jo tontilla odottaakin, ja vanhat laatikotkin kannettiin muuton yhteydessä raksan varastoon, joten enää vain tekemistä vaille valmis! :)

Palataan kasvatuslaatikko -aiheeseen pikemmiten, sillä kaipaisin kovasti mielipiteitä kasvatuslaatikoiden väristä ja katemateriaalista - mutta tästä enemmän pari päivän sisällä, kunhan ehdin taas koneen ääreen istahtamaan!

Ajatukset kasvimaalla ja kesässä 2016

Helmikuun puolessa välissä on viimeistään aika listata tulevan kesän kasvimaahaaveet ja lajiketoivomukset, sillä osa kasveista vaatii esikasvatuksen - eli istutusmulta- ja siemenostoksille lähdettävä pikapuoliin! :)

Raapustelin ylös yhteenvetoa viime kesän puutarhailusta ja ajatuksia kesän 2016 varalle jo viime syyskuussa, voit käydä kurkistamassa tuon postauksen tästä.

Kuva Asuntomessuilta 2015

Tänä kesänä uudenlaista haastetta kasvimaan hoitoon tuo kahdessa pihassa kasvatus; osa lajikkeita istutetaan tähän nykyisen kodin pihaan (lähinnä päivittäiseen käyttöön tulevia kasveja, kuten salaatteja ja mausteita), osa raksan pihaan ja sinne jo siirrettyyn kasvihuoneeseen.

Koska tavoitteena on kesän aikana puuhastella raksalla jotakin lähestulkoon päivittäin, koetan samaan vauhtiin hoitaa kitkemiset, harventamiset ja kastelut. Voi olla, että pyörääkin tulee ulkoilutettua enemmän tulevana kesänä... ;)

Kuva Asuntomessuilta 2015

Tässä alla on nyt lista, jonka kanssa lähden liikkeelle tulevaa kesää kohti. Voi olla, että sieltä lajike tai kaksi vaihtuu, tai vain tippuu pois, mutta tämä valikoima ajatuksissani lähden uutta kasvimaatani suunnittelemaan:

Vesimeloni

Tomaatti

Persilja

Uudenseelannin pinaatti

Pinaatti

Basilika

Lollo Rossa

Lehtisalaatti

Kamomillasaunio

Silpoydinherne

Sokeriherne

Kasvihuonekurkku

Avomaakurkku

Kruunutilli

Rukola

Punajuuri

Porkkana

Kurpitsa (omat siemenet)

Spagettikurpitsa (omat siemenet)

Kesäkurpitsa

Pensaspapu

Keltasipuli

Punasipuli

Valkosipuli

Jäävuorisalaatti

Peruna

Mansikka

Paprika

Bataatti

Kähäräminttu

Suklaaminttu

Käenminttu

Yrtti-iiso

Tuoksumatara

Rohtojasmiini

Sitruunamelissa

Piparminttu

Pensasmustikka

Tyrni

Joidenkin siemenet jo löytyvätkin viime kesän jäljiltä (tarkistin pussien merkintöjä, että päiväykset ovat vielä voimassa), ja kurpitsan sekä spagettikurpitsan siemenet kuivatin itse viime kesän sadosta. Jännityksellä siis kokeilemaan, saanko itse kerätyistä siemenistä aikaiseksi taimet! :)

Kuva Asuntomessuilta 2015

Listan lopusta löytyy pensasmustikka ja tyrni, joiden kasvatusta olen isäni puutarhassa seurannut ja joita kovasti tahtoisin muutaman taimen verran raksankin pihaan istuttaa, mutta olen realisti ja annan itselleni armoa, jos niitä en vielä tänä kesänä saa puutarhaan hankittua. 

...Tosin luulenpa, että isäni puutarhasta saattaisin taimet mukaani saada siellä keväällä kyläillessä... ;)

Kuva Asuntomessuilta 2014

Myöskin tuo meidän perheen isännän kasvatusprojekti, bataatti, on listallani hieman epävarmana, sillä vaikka koetimmekin jo idättää vähän vasemmalla kädellä bataattia keittiön työtasolla, emme ole saaneet juuri mitään aikaiseksi bataattisadon eteen... Pitänee vielä googlailla hieman lisää... ;)

Olemme taas tulevana lauantaina menossa raksalle puuhastelemaan, ja ajattelin ottaa samalla mukaan hieman pidemmän mitan, jotta saamme mitattua tarkemmin tulevalle puutarhalle varatun alueen. Samaiselle osalle tonttia on tulossa myös (todennäköisesti vasta kesäksi 2017 valmistuva) kesähuone, eli kasvihuoneen ja kesäkeittiön yhdistelmä, joten senkin vaatima ala tontista täytyy muistaa ottaa huomioon.

Tarkoitus olisi piirtää jonkinlaista hahmotelmaa pihasta - pihasuunnitelman ajattelimme siis saada aikaiseksi ihan omin voimin - sillä kun maa on viimein keväällä riittävän sulaa, olisi pihamuokkaustyötkin tarkoitus aloittaa. Touko-kesäkuussa pitäisi jo saada avomaalle kylvettävät lajikkeet maahan, eli ne luovat luontevan deadlinen tällekin urakalle. :)

Kuva Asuntomessuilta 2013

Lisähaasteen kasvimaan perustamiselle raksalle tuo myös kotilot...! YÖK! Vaikka raivaamme koko pihan uuteen uskoon ja nykyiset heinikot poistetaan, uudet mullat tuodaan tilalle ja vain matalakasvuista apilaa istutetaan näillä näkymin pihaan nurmialueille, pelkään, että naapuritontin pitkästä heinikosta saapuu uudet kotilot valtaamaan puutarhan. Naapurissa siis lähes täysin tyhjillään oleva talo, jonka pihamaa myös päässyt rehoittamaan, ja siellähän ne kotilot nauttivat olostaan...

Olenkin päättänyt tarjota pojille kotiloiden keräystä kesätöiksi pienellä palkalla... Hiekkalaatikkosankollisesta kotiloita pari euroa taskurahaa - luulen, että saan myytyä tämän idean isommalle pojalle helpostikin! :)

Tällaisilla ajatuksilla täällä kohti kevättä - millaisia puutarha/kasvimaasuunnitelmia teillä on?? 

Nykyisen kotimme keittiö valokuvina

Olen nyt marraskuun aikana innostunut valokuvaamaan nykyistä kotiamme, ja vuorossa onkin tänään keittiömme!

**Vinkvink: Jos et ole vielä tutustunut aikaisempiin postauksiin, pääset niihin alla olevista linkeistä:

MAKUUHUONE

OLOHUONE

TYÖ-/VIERASHUONE

Keittiön ruokapöydän ääreen kokoontuu arkisin kaksi aikuista ja kaksi lasta - molemmat pikkuisännät tasapuolisesti pöydän päässä! ...Ajoittain tosin hieman haastavaa tuo päädyn jakaminen, kun pienempi innostuu kiskomaan isompaa hiuksista kesken aamupalan (rakkaudesta se hevonenkin potkii), mutta niin kauan kuin isompi poika ei suostu siirtymään pöydän sivulle penkille, kestäkööt! :D

Keittiömme sijaitsee olohuoneen kanssa samassa tilassa (a.k.a tupakeittiö), mutta olemme pyrkineet jakamaan nämä kaksi tilaa omiksi 'nurkkauksikseen' tilanjakajina toimivilla lipastoilla.

Tilanjakajana toimimisen ohella tuo tumma senkki kätkee sisäänsä valtavan määrän astioita, kaikki taloutemme lautasliinapakkaukset ja kynttilät! ;)

Pitkän pöydän ja penkkien ääreen on mahtunut kymmenenkin henkeä istumaan, kun tarve on vaatinut, mutta yleensä mieheni perheen vieraillessa, ahdamme kahdeksan aikuista, lasta ja nuorta kylki kyljessä kahvittelemaan.

Sopu sijaa antaa.

Ruokapöydän yllä riippuvat Ikean valkoiset Melodi -valaisimet, jotka antavat tilaan hyvän yleisvalon. Lisäksi saamme tarvittaessa lisää valoa kattoon asennetuilla spoteilla sekä työtason ledinauhoilla toteutetuista valoista.

Ruokapöydän valtaa asetelmieni lisäksi aivan liian usein kasa postia, sanomalehtiä, mainoksia, Aku Ankkoja, sisustuslehtiä - meillä luetaan paljon ja keittiön pöydän äärellä on paras paikka! :)

Tuon asetelman kaikki lasiastiat ovat muutaman euron kirppislöydöt - viimeisimpinä nuo kannelliset lasikulhot, joihin piiloutuvat pienimmän poikamme herkkunaksut.

Kuten mainitsin aiemmin, keittiö ja olohuone on eroteltu toisistaan keittiön puolelle sijoittuvalla senkillä sekä olohuoneen puolelle jäävällä Ikean Lack -hyllyköllä (= kirjahyllymme). Tila on onneksi riittävän suuri tähän jaotteluun, eikä tunnelma ole ahdas, vaikka aluksi sitä hieman pelkäsimme, kun molempien omia huonekaluja yhteen sovitimme.

Alla näkymä keittiöstä olohuoneeseen:

Ja olohuoneesta keittiöön:

Olohuone ja keittiö sijaitsevat keskellä kotiamme - kodin sydän siis. Niiden välistä kuljetaan eteiseen, makuuhuoneisiin, sekä takkahuoneeseen, josta pääseekin kodinhoitotilaan, kylpyhuoneeseen ja saunaan.

Nykyistä keittiötä käyttäessämme on kirkastunut joitakin yksityiskohtia tulevaan Villa Kotirannan keittiöön;

- Tupakeittiö on meille sopiva ratkaisu, jossa kaikki voivat helposti viettää aikaa yhdessä. Myös vieraiden kanssa seurustelu on keittiössä häärääjällekin helpompaa, kun kahvinkeittäjä ei piiloudu erilliseen keittiöön.

- Kaipaamme enemmän valoa keittiöön. Villa Kotirantaan olemme suunnitelleet valkoisia kaapistoja, sekä vaaleita pintoja. Myös isompi ikkuna tason ääreen on suunnitelmissa, ja olohuoneen isoista ikkunoista tulee runsaasti valoa myös kokkaajalle.

- Saareke, se on saatava! Sen avulla saisimme lisää työ- ja säilytystilaa sekä ''aamiaispisteen'' saarekkeen ääreen.

- Astianpesukoneen tahdomme asentaa korkeammalle kuin nykyisessä kodissamme, ihan käyttömukavuuden vuoksi.

- Valkoiset kodinkoneet!

- Laattalattia on ollut vauvan kanssa todella näppärä, mutta uuteen keittiöön tulee sama lautalattia, kuin muuallakin asunnossa. 

Senkin olohuoneen puolelle on kotiutunut mukanani yli vuosikymmenen kulkenut nojatuoli, joka kaipaisi jo uutta verhoilua, mutta on niin käsittämättömän mukava istua, etten raaski siitä luopua. Samaan sarjaan kuului aikoinaan myös kolmen istuttava sohva.

Nojatuolin ylle päätyi isomman pojan kaksi taideteosta - ehkä värimaailmaltaan hyppäävät silmille, mutta niin hienot askartelut, että pitihän ne ihan paraatipaikalle nostaa! :) Villa Kotirantaan olen haaveillut lasten piirustusten asettelemista kollaasiksi käytävään, jonka varrella kaksi makuuhuonetta sijaitsee, ja jonka kautta kuljetaan ulko-ovelta tupakeittiöön.

Sitten vielä muutamia yksityiskohtakuvia keittiöstämme.

Mieheni tahtoisi pitää mahdollisimman paljon tavaroista(ni) kaapissa piilossa - minä olen muka täyttänyt työtasotkin, pyh! ;) Haaveilen itsekin välillä pelkistetystä kodista, mutta ei se vaan olisi minun näköiseni, enkä sellaisessa tuntisi oloani kotoisaksi.  Pienet jutut, kauniit astiat, kukat ja kynttilät (ja kaikki muu, mitä miehisesti kutsutaan 'naisten krääsäksi'), tekevät kodista kodikkaan.

Ja onhan se nyt vaan niin, että mies tekee talon, mutta nainen tekee kodin.... ;)

Juu, voisihan nuo kuivatut yrttiteeaineksetkin piilottaa kaappiinkin, mutta tason päältä paljon helpompi ottaa käyttöön! :)

Keittiön työtasolle olen kerännyt kauniita lasilautasia ja kulhoja, joita olen kirpputorikierroksilta löytänyt - kerään siis muutamaa tiettyä sarjaa, joista osa on minulle rakkaita omasta lapsuudestani.

Villa Kotirantaan olenkin toivonut keittiöön valkoista vitriinikaappia, johon lasiastiat (sekä osan posliinilautasista ja -kupeistakin) saisi kauniisti esille, mutta silti pois pölyttymästä ja valtaamasta tasoja!

Erikokoisia ja hieman toisistaan erilaisia kristallilaseja, jotka voi kuitenkin kattauksessa yhdistää kauniisti, on kertynyt jo melkoinen määrä myös keittiön avohyllylle. Laseja on löytynyt yksittäin tai pareittain, ihan muutamilla kymmenillä centeillä/kpl.

Mieheni Ikean kannattimista ja vanhoista laudoista rakentamilla hyllyillä viihtyvät myös Marimerkon, Iittalan ja Arabian mukit.

Nämä hyllyt siirtyvät mukanamme myös Villa Kotirantaan.

Tällaista meillä siis keittiön puolella! :)

Nykyisen kotimme makuuhuone valokuvina

Olen koettanut valokuvata nykyisen kotimme jokaista huonetta nyt, kun valoa vielä päivisin riittää - ja ovathan nuo kuvat mukavia muistoja sitten joskus, kun emme täällä enää asu. Varsinkin pienimmälle pojalle sitten isompana näyttää, missä hänkin on ensiaskeleensa ottanut.

Nyt vuorossa oli meidän makuuhuoneemme. 

Tämä tila oli alunperin vähäisellä käytöllä ollut varastohuone, jonne oli kasattu vähän kaikenlaista huonekalua ja tavaraa, mitä joka päivä ei välttämättä tarvinnut. Sitten taloon saapui nainen. ;)

Kuten aiemminkin olen kertonut, huonejärjestys laitettiin aikoinaan uusiksi - aikaisempi, iso makuuhuone jaettiin kahdeksi pienemmäksi, joista toinen toimii nyt isomman pojan huoneena ja toinen työ-/vierashuoneena. Aikuisten makuuhuone muutti siis tähän käyttämättömään tilaan - saatuaan ensin hieman uutta tapettia ja lattiaa ylleen.

Tämä alla olevan kuvan senkki on ikilainassa mieheni vanhemmilta, ja kovasti toivommekin, että se löytäisi paikkansa myös Villa Kotirannasta. 

Senkin päältä löytyy (nykyisin todella vähällä käytöllä oleva) televisio, mistä joskus harvoin viikonloppuaamuisin, lasten ollessa yökylässä, saatamme katsoa jakson tai pari suosikkisarjaamme Netflixistä, samalla kahvia peiton alla hörppien - ihan aliarvostettuja aamuja nuo kotona hiljakseen vietetyt! <3

Television kanssa huomiosta kilpailevat muutama vuosi sitten löytämäni tekstitaulu, sekä vuosia sitten piirtämäni kuva. Yleensä talveksi senkin päälle on nostettu myös Iittalan Kastehelmi -tuikkukipot, mutta nyt ne vielä piilottelevat lipastossa.

Television takaa pilkottaa Ikeasta hankittu Barometer -pöytävalaisin, ja television heijastuksesta paljastuukin sängyn vieressä majaileva saman sarjan jalkalamppu. Näiden valaisimien kohtalo vielä auki - voi olla, että päätyvät Villa Kotirannassa isomman pojan huoneeseen - tai Toriin myyntiin... Palvelleet toki hienosti monen monta vuotta (2010 ostettu), ja malli kauniin ajaton!

Makuuhuoneestamme pääsee suoraan eteisaulaan - mukavan 'kaukana' olohuoneesta ja television äänistä, varsinkin nyt, kun huoneessamme majailee vielä pienin poikammekin.

Nuo kaksi vanhaa matkalaukkua aulassa ovat kirpputorilöytöjä, ja kätkevät sisälleen valokuva-albumit ja muut tunnearvotavarat, joita ei kuitenkaan edes vuosittain tule kaivettua esille ja katseltua. Kauniisti piilossa näkyvillä!

Mieheni rakensi sängyllemme rungon vanhoista lastauslavoista ja sängyn jalkopäätyyn lavojen reunan päälle vanhoista, paksuista laudoista istuimen, joka toimii samalla kirjojen säilytyspaikkana. Kuten tämänkin mainittu jo aiemmin, luen valtavasti, ja olohuoneemme kirjahylly on jo aivan täynnä. Eli Villa Kotirantaankin mietinnässä erilaisia ratkaisuja kirjojen säilytykseen - haluan pitää kirjat näkyvillä, enkä piilottaa ovien taakse kaappeihin tai laatikostoihin!

Makuuhuoneen lattialla seinään nojaa juuri kehystämäni valokuvat perheestämme. Emme taida enää raaskia rei'ittää tämän nykyisen kotimme seiniä, vaan taulut nyt odottelevat pääsyä seuraavan kotimme seinille.

Nuo mustavalkoiset valokuvat (+ jokunen muukin kehystetty kuva) olisi tarkoitus lopulta sommitella Villa Kotirantaan makuuhuoneen lautaseinälle.

Ahkeralla lukijalla on aina muutama kirja työnalla yöpöydälläkin - josta niitä voi myös helposti tuikata pojan pinnasängyn jalkojen alle nuhaisina öinä. :)

Ja pikkuisen pojan oma nukkumapaikka - samassa sängyssä isoveikkakin on aikoinaan yönsä uneksinut. <3 Ja unikaverina kummin neuloman pupun lisäksi sängyssä pyörii isoveikan lahja pikkuveljelleen; pikkuruinen siili.

Täällä me nukumme, KUN nukumme - pienin poikamme kun tahtoo kovasti välillä olla sitä mieltä, että joko a) kaikki valvoo tai b) kukaan ei nuku...! :D