Julkaisin Instagramissa joulukuun alussa valokuvan tästä mielettömän ihanasta pyöreästä amppelista, jonka löysin paikalliselta kirpputorilta - ja mikä parasta, ihan mielettömän edulliseen hintaan: 3€!
Amppeli on takorautainen, ja hellyyttävästi vähän mutkalla. Ehkä jonkun vanha taidonnäyte koulun käsityötunneilta, ehkä jonkun harrastan kokeilu - joka tapauksessa ei massatuotantoa, vaan käsityönä taiteiltu.
Sopii kauniisti tuohon valkoista hirsipaneelia vasten!
Täällä uudessa kodissamme huonekasvitkin tuntuvat nauttivan olostaan; edellisessä asunnossa kaikki vihreä kasvoi vähän kituuttamalla, ja varsinkin nämä rönsyni ovat olleet todella hitaita venymään pituutta tai haaroittumaan.
Kaksi kuukautta Villa Kotirannassa, ja kaikki neljä rönsyä ovat räjähtäneet jopa näin talvea kohti kasvuun, ja näitä pistokkaita on ilmestynyt niihin kaikkiin!
...Eikä edes lämpöä hönkivä pönttöuuni ole tehnyt kasveille hallaa...
Tämän amppelin pyöreä muoto, tumma väri ja valmistumateriaali sopii täydellisesti yhteen keittiömme avohyllyjen kanssa, jotka mies kasasi useampi vuosi sitten vanhoista lankuista ja Ikean takorautaisista hyllykannakkeista vanhan kotimme keittiöön.
Omaan lapsuuteeni ja siihen aikakauteen ylipäätään kuuluvat vahvasti tällaiset takorautaiset esineet, ja siksi ne varmaan niin kiehtovatkin minua. Pieniä muistoja lapsuudenkodistani.
Varsinkin tuo amppelin metallikehikko, johon kukka (tai vaikka kynttiläkin) asetetaan, on niin tuttu vanhoista kynttilänjaloista ja seinäkyntteliköistä!
Vanhemmillani oli mm. korkea jalallinen kynttilänjalka, joka nousi lattiasta ~80cm korkeuteen. Sen pitkän varren päässä olevat lyhyemmät neljä jalkaa olivat hieman eri mittaisia, joten teline keikahteli uhkaavasti aina me lapset juoksimme sen ohi. Ja siellä varren toisessa päässä oli juuri tällainen samanlainen kehikko, kuin tässä amppelissakin!
Olin jo täysin unohtanut koko kynttilänjalan - nyt täytyykin seuraavalla käynnillä vanhempieni luona kysäistä, josko se olisi edelleen ullakolla tallessa... :) Ehken ihan kynttilää siihen uskaltaisi laittaa, mutta se sopisi myös pieneksi 'kukkapöydäksi' vaikka tällaiselle pienelle rönsylle.
...Tosin mies saisi ensin tasata ne jalat... ;)
Samalla kun nostin amppelin seinälle, kiinnitin myös vanhempieni autotallista pelastamani vanhan ja vähän ruostuneenkin lehtitelineen amppelin alapuolelle. Sekin on jo parin muuton ajan kulkenut mukana muuttolaatikoissa, ja vasta nyt se löysi oikean paikkansa.
Nyt näitä kuvia katsellessa huomasin, että olin tosiaan ottanut kuvat jo joulukuun alkupuolella ennen itsenäisyyspäivää, sillä tuolla alakuvan keittiön tasolla odottelevat itsenäisyyspäivän kynttilät vielä polttamista...!
...Aika livahtaa niin nopeasti...! Niin paljon kerrottavaa, ja niin vähän aikaa istua tässä koneen äärellä hiljaisuudessa... Pitäisikin taas tyhjentää kamerasta viimeisimmät kuvat, etteivät unohdu nekin odottelemaan näin pitkäksi aikaa... ;)
Pakko kertoa vielä noista kynttilänjaloista sen verran, että isäni teki ne koivusta isomman pojan nimenantojuhlaan, ja samat kynttilänjalat koristivat myös pienemmän pojan juhlapöytää. Aina ajoittain - oikein arvokkaan juhlan merkiksi - kaivan jalat esiin kaapista ja sytytän niihin kynttilät.
Suomi 100v -itsenäisyyspäivä tuntui juuri tuollaiselle arvokkaalle hetkelle... ! ;)
Täällä aloitetaan nyt pitkä viikonloppu, viimeiset joulutontun touhut ja viikon päästä koittavan jouluaaton ja -päivän ruokatarjoilun suunnittelut!
Kerrankin ei ole minkäänlaista kiireen tuntua tässä joulussa - vielä yli viikko aikaa koristella, leipoa, askarrella ja ihan vain nautiskella glögiä lasten kanssa. Parasta!
Tänä vuonna jätin joulukorttihässäkän väliin, ja itsetehdyt lahjat sain valmiiksi hyvissä ajoin. Miehellekin vinkkasin lahjatoiveeni valokuvalla Keplerin Kaniininmetsästäjä -kirjan kannesta, eli siinäpä ne omatkin toiveet tälle joululle. :)
Mitään muuta en joululta toivo kuin aikatauluttomuutta ja kiireettömyyttä, pyjamassa lasten kanssa pötköilyä puolille päivin piirrettyjä katsellen ja pipareita mussuttaen, vähän happihyppelyä, haudoille kynttilöiden viemistä ja joulun herkkuruokia niin että napa sanoo 'poks'! Paljon vaaka-asentoa, mielellään hyvän kirjan kanssa, ja suklaata - paaaaaaaaaljon suklaata! :D
Mitä muuta ihminen voisi joululta kaivata?!?!
Rauhaisaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!
