Näytetään tekstit, joissa on tunniste nostalgia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nostalgia. Näytä kaikki tekstit

perjantai 9. helmikuuta 2018

Pihasaunan tunnelma punaisena lankana saunaosastomme remontissa


*Kaupallinen yhteistyö, Lapuan Kankurit

Ikuinen haaveemme taitaa olla oma pieni pihasauna... Sellainen oikeasti vanha, puukiukaalla lämmitettävä piharakennus, jonne vesi kannetaan ja jossa tuoksuu savu, koivunlehdet ja terva.

Tämä haavekuva oli lähtökohtana aloittaessamme Villa Kotirannan saunaosaston remontointia; halusimme uusitun kylpyhuoneen ja saunan, jossa talon vanha henki säilyisi näkyvillä.

Toivoin kiireisen arjen kadottajaa - paikkaa, jossa huolet unohtuvat.

Pihasaunan tunnelma - se oli punainen lanka koko saunaosaston remontissa.


Lapsuudenkodissani kaikkein rakkain paikka on edelleen isäni omin käsin, yli kolmekymmentä vuotta sitten hirsistä rakentama pikkuinen rantasauna. Sen saunan puisilla rappusilla ilta-auringon lämmössä, kuumien löyöyjen jälkeen jäähdytellessä saavuttaa mielenrauhan.

Lapsuuteni kesinä saunan kiukaaseen sytytettiin valkea ja löylyihin pääsyä odotellessa kannettiin vesi järvestä kiukaan viereiseen vesisäiliöön lämpenemään. Käärittiin kiuasmakkarat folioon ja avattiin Pommac.

Niin ihania muistoja vuosikymmenten takaa - ja samat touhut edessä tulevana kesänäkin!

...Tosin nykyisin vesi saadaan saunaan jo pumpun avulla, mutta edelleenkään ei mökissä sähköjä ole, eikä niitä myöskään ole kaivattu.


Tuota samaa tunnelmaa olemme koettaneet kylpyhuoneeseen ja saunaankin luoda - ja omaan makuumme osuvasti onnistuimme toteuttamaan tunnelmalliset peseytymistilat! :)

Valokuvien vanha puunaulakko löytyi puolivanhingossa vanhan puuseppäharrastajan kuolinpesän myyynnistä, mistä myös kodinhoitohuoneeseen ostin hattuhyllyllisen naulakon. Tämä kylpyhuoneen naulakko (kuten kodinhoitohuoneenkin) maksoi vain kymmenen euroa! Löytö!


Lapuan Kankureiden kevyet Kaste -pellavapyyhkeet sopivat pihasaunamaisen tunnelman luojiksi täydellisesti.

Samanlaiset pyyhkeet olivat myös pesuhuoneen viereistä kodinhoitohuonettamme koskevassa postauksessa keskiviikkona, vink vink.

Ainoa mistä mies jaksaa pyyhkeiden osalta muistuttaa on se, ettei kaikilla perheen jäsenillä saisi olla samanlaiset pyyhkeet, kun niitä ei erota toisistaan. ...En ole siltikään antanut miehelle lupaa dymota omaa pyyhekoukkua tuohon vanhaan naulakkoon, vaan harkitsen perhesovun säilymiseksi miehen pyyhkeen ripustuslenkkiin värillisellä puuvillanauhalla tunnisteen solmimista... ;)


Noista kuvissa näkyvistä Paanu -laudeliinoista ja Onni -pesukintaasta lisää tarinaa ja valokuvia vielä erillisessä saunan esittelypostauksessa viikonloppuna.

Meillä on aiemmin ollut käytössä Miesten sauna- ja Naisten sauna -laudeliinat, joista muuten tuo musta Miesten sauna -laudeliina vilahti keskiviikon kodinhoitohuonetta koskevan postauksen kuvissakin. Saimme ne vuosia sitten tupaantuliaislahjoiksi ja ovat edelleen kovassa käytössä - erittäin hyväkuntoisina vieläkin.

Lapuan Kankureiden tuotteiden laatuun olemmekin olleet todella tyytyväisiä!



Mietimme remontin aikana pitkään saunan ovea - siis materiaalia ja väriä.

Minulle oli ihan ehdottoman selvää, että puuovi sen olla täytyy, kun mies taas mietti tummaa lasiovea. Jääräpäänä pidin pintani ja saimme sovittua molempia miellyttävän kompromissin; puuovi saunaan ja tumma lasiovi kylpyhuoneen ja pukuhuoneen välille.

Lasiovi tällaisessa vanhan talon saunassa olisi vaivannut minua joka kerta löylyihin mennessä. En halua saunassa istuessa katsella kylpyhuoneen puolelle pesuainepurkkeja ja lapsen kylpyleluja - haluan keskittyä hiljaisuuteen, palavan puun rätinään, ikkunasta kesäisin paistavaan ilta-aurinkoon ja vierustoverin kanssa höpöttelyyn.

Saunassa pitää voida sulkea pois kaikki turhat ärsykkeet, jotka vaikeuttavat rentoutumista ja arjen unohtamista.

Pahimmillaan saunassa istuessa katselet kylpyhuoneen yhteydessä olevaa pesukonetta ja valloittamatonta pyykkivuorta...

Päädyimme myös käsittelemään saunan oven samalla tummalla sävyllä kuin saunankin, vaikka hetken mietimme vaalean puun sävyiseksi jättämistä. Mutta koska saunasta haluttiin sellainen pesämäinen tumma tila, ei vaalea ovi olisi istunut saunan tunnelmaan.



Vastaavanlainen keskustelunaihe oli kylpyhuoneen, pukuhuoneen ja kodinhoitohuoneen katto; minä halusin ehdottomasti vaalean puun, mies taas olisi halunnut käsitellä harmaaksi.

Vaalea katto voitti. :)

Ja mieskin on näin myöhemmin todennut, että oli oikea ratkaisu - tummempi katto olisi entisestään madaltanut ja pienentänyt tilaa.

Saunan oveen - molemmin puolin - kiinnitettiin kahvoiksi isäni tätä käyttöä varten työstämät oksat. Kiitos tämän pienen yksityiskohdan muistuu mieleeni lapsuudenkotini rantasauna joka kerta kotonamme saunoessa.



Vaikka pihasaunamaisesta tunnelmasta haaveilimmekin, ei kantoveteen tarvitse sentään turvautua! :)

Suihkuksi valitsimme todella selkeälinjaisen ja muotoilultaan hillityn suihkusetin. Emme halunneet alakerran kylpyhuoneeseen sadesuihkua, vaan oikein perinteisen mallin - sadesuihku löytyy taasen yläkerran wc- ja suihkutilasta.

Tällainen kylpyhuoneesta siis lopulta tuli!

...Toki ikuisuusprojektina on vielä löytää tuohon naulakon alle nurkkaukseen vanha puinen jakkara, jonka päällä voisi emalivadissa useimmin käytettyjä shampoita ja suihkusaippuoita säilyttää - varsinkin niitä, joihin lasten tulee ylettyä.

Lupaan vielä jatkaa tätä saunaosastomme kierrosta viikonlopun aikana, kun kurkistamme vihdoin  saunankin puolelle ja saatanpa muutaman valokuvan ehtiä ottamaan pitkän viikonlopun valoisana aikana myös vielä työn alla olevasta pukuhuoneestammekin.

Leppoisaa viikon viimeistä arkipäivää
ja oikein rentouttavaa viikonloppua kaikille!

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Viikosta toiseen samoilla neilikoilla [#Kukkailottelua]


Tasan viikko sitten osallistuin Mansikkatilan mailla -blogin Kukkailottelua haasteeseen valokuvilla kukkakimpusta, jonka olin kasannut neilikoista ja luonnonkukkasista, tuomen kukkivista oksista.

Tiedättekö mitä? Osallistun tänään haasteeseen samoilla, alle viiden euron Reilun Kaupan neilikoilla - ainoastaan luonnonkukat ovat vaihtuneet! ...Ja toki neilikoiden varret viikon mittaan uusien imupintojen leikkaamisen yhteydessä lyhentyneet. ;)


Tällä viikolla neilikoiden seuraksi maljakkoon pääsivät kielojen lehdet, jotka sopivat kauniisti tuohon kirpputorilta kuluneella viikolla löytyneeseen pyöreään maljakkoon.

Maljakko taisi maksaa 1,20€, jos oikein muistan, joten todella edullisesti sain koottua tämän kahvipöydän kaunottaren! :)

Olin tällaista pyöreää maljakkoa etsinyt jo pidemmän aikaa, ja ostoslistalla on vielä hieman suurempikin versio, mutta tämä pienehkö 'lasipallo' on juuri täydellisen kokoinen kieloille. Tosin valtavan muhkeaa kimppua maljakkoon ei voi asettaa, sillä tasainen osa pohjassa on vähän säälittävän kokoinen...


Tähän viikonloppupäivän kahvittelutuokioon valitsin äidiltäni puutarhakahvikupeiksi saamani vanhat ruusukupit, sekä vaaleanpunaiset Arabian tassit, jotka nekin ovat yksittäin kirpputoreilta kerättyjä.

Juuri sopivan mummolaa makuuni! :)


Maljakon alla on Pukkilan Curvytile -laatta, jonka sain näytteeksi valitessani tulevan pikku-kylpyhuoneemme lattialaatan väriä. Kuvan laatta on sävyltään 'White', eli hieman kermainen - päädyimme itse lopulta vaaleanharmaaseen sävyyn 'Grey'.

Mutta tuo kermaisempi 'White' sopii täydellisesti useimpiin kattauksiin - lisäsin laatan alle huonekalutassut, ja tuunasin näin siitä kauniin alusen maljakoille tai vaikka ruokapöytään tarjoiluastialle.

Kaunista pikkurahalla! :)





Osallistun tällä valokuvapostauksella Mansikkatilan mailla -blogin jokaviikkoiseen Kukkailotteluun! :)




perjantai 5. toukokuuta 2017

DIY: Paperitähti vanhasta karttakirjasta


Ostin joitakin viikkoja sitten kirpputorilta vanhan Peruskartasto -karttakirjan suoraan kultaiselta -80-luvulta. Melkoinen nostalgiatrippi oli selailla noita sivuja, jotka ovat oman lapsuuden maantiedon oppitunnelta tuttuja; Jugoslavia, Neuvostoliitto, DDR ja BDR, Tsekkoslovakia sekä muut tunkkaiset tuulahdukset menneisyydestä. :)


Otin kirjasta talteen kolmen aukeaman kartat, jotka tahtoisin vielä hyödyntää sellaisenaan kotimme sisustamisessa, ja loput sivut päätin uhrata askartelun alttarille. :)

Innostuinkin lopulta eilen taittelemaan näitä paperitähtiä Kodin kaunis vintagetyyli -kirjan inspiroimana. Malli on helppo ja todella nopea toteuttaa - yhden tähden taitteluun ja kasaamiseen kului alle vartti aikaa!

Yhteen tähteen ei myöskään kulunut karttakirjastani kuin ainoastaan kolme sivua, joten tuosta karttakirjastani saa vielä monen monta tähteä taitella.


Ihastuneena tähän DIY-ideaan, väsäsin piirrosohjeet tähtien toteuttamiseen teille jaettavaksi - tämän kanssa ei voi epäonnistua!



DIY: Paperitähti vanhasta karttakirjasta



1. Leikkaa 12kpl neliön muotoisia palasia paperista. Valokuvissa esiintyvät paperitähdet on tehty 11,5cm x 11,5cm karttakirjan palasista, ja halkaisijaksi tähdille tuli mittaa ~21cm. Yhdestä Peruskartasto -kirjan sivusta sain siis neljä neliötä.

2. Taita neliö ensin keskeltä kahtia, molemmilta sivuilta (alla olevan kuvan mustien katkoviivojen mukaisesti) - näitä taitoksia käytetään jatkossa apuviivoina.

3. Seuraavaksi taita neliön jokainen sakara kärjestä kohti neliön keskustaa (ala olevan kuvan sinisen katkoviivan mukaisesti).



4. Kun olet taittanut kaikki neliön kulmat keskustaan (yllä olevan oikeanpuoleisen kuvan mukaisesti), taita neliön yksi sivu keskilinjan mukaisesti (alla oleva kuva). Toista taittaminen neliön vastakkaisella sivulla.


5. Käännä työ toisin päin, ja taita yläreuna alas alla olevien kuvien mukaisesti.


6. Taita muodostunut kolmio seuraavaksi vielä pituussuunnassa (alla olevien kuvien mukaisesti). Nyt yksi sakara (tähteen kaikkiaan tarvittavista kahdestatoista) on valmis!


7. Taita loput yksitoista neliötä yllä olevien taitteluohjeiden mukaisesti.

8. Yhdistä sakarat tähdeksi pujottamalla sakarat toistensa sisään (alla olevan kuvan mukaisesti). Kun olet yhdistänyt kaikki sakarat näin toisiinsa, ja siten sulkenut ympyrän, napakoita tähteä vielä työntämällä sakaroita kohti tähden keskustaa - kun jokainen sakara on tiiviisti seuraavan sisällä, pysyy tähti kasassa ilman liimaa.



Ajattelin itse hyödyntää tätä ohjetta ensi joulun koristeluissakin, ja koettaa kasata valkoisia joulutähtiä ripustettavaksi kodin ikkunoihin.

Eri kokoisista tähdistä voi kasata vaikka mobilen, ja samalla tekniikalla saa kahvipussistakin pannunalusen! Kannattaa siis ottaa ohje talteen - itse uskon löytäväni tälle vielä monta hyvää käyttökohdetta. ;)

Eikä materiaalienkaan tarvitse rajoittua vain karttakirjaan; vanha pokkari käy tähän mainiosti, tai vaikka vanhat käsinkirjoitetut kirjeet - tai ehkä kopiot sellaisista, sillä alkuperäisiä ei ehkä raaski 'tuhlata' askarteluun. Joulun lahjapaperit, paperipussit tai vaikka kirpputoreilta haalitut vanhat lehdet ovat myös hyviä materiaaleja.

Keksitkö jotain muuta paperi(maista) materiaalia, josta tähtiä voisi taiteilla?





Leppoisaa viikonloppua, ja paljon hetkiä kotoilun merkeissä! 


perjantai 28. huhtikuuta 2017

Samanlainen koti kesät talvet, ilman suorittamista kiitos!


Vielä salaisesta syystä, johon palaan blogissa tarkemmin kesäkuun puolella, olen joutunut katselemaan kotiani sesonkisisustajan silmillä. Se on ollut yllättävän...haastavaa.

En nimittäin ole varsinaisesti koskaan kotiani sisustanut kesään tahi talveen, vaan värikäs ilottelu (kera lapsiperheen kaaoksen) kulkee kodissamme punaisena lankana läpi vuoden.

...Toki syksyisin iltojen pimetessä kynttilät ja lyhdyt ilmestyvät tasoille, ja hieman tummempia sävyjä lisään kotimme 'perusvärien' rinnalle. Ja samoin kesää kohti nostelen kaappiin pois silmistä pörröisiä, neulottuja tai virkattuja sohvatyynyjä, ja pakkaan ne lyhdyt kynttilöineen takaisin varaston puolelle.

Mutta en suoranaisesti hullaannu vuodenaikojen vaihdoksista, uusi kotimme kaikkia tekstiilejä ja möbleeraa huoneisiimme kesäksi uutta, raikkaampaa fengshuita! ;)


Kesään kodin valmistelu toteutuukin meillä ehkä parhaiten talven aikana kotoilussa kertyneiden turhien tavaroiden raivaamisella ja tasojen tyhjentämisellä ilmaviksi, sekä vihreyden lisääntymisellä - niin esikasvatustaimien kuin keväisin viherpeukalovimmassani hankittujen huonekasvien merkeissä.


Koetinkin tällä viikolla pohtia vimmaisesti, mille kotini (pitäisi) näyttää stailattuna kesään.

...Ihan pienen stressin sain tästä jo kasvatettuakin itselleni, kunnes lopulta jokin loksahti ajatuksissani paikoilleen ja havahduin toteamukseen:

Aivan naurettavaa koettaa stailata kodista jotain muuta kuin se onkaan! Meidän kotimme on tällainen - kesät talvet, plus/miinus pieniä piristysruiskeita omaksi iloksemme - ja se on juuri täydellinen näin tähänkin tulevaan kesään!

Joten heitin turhat paineet nuivahtaneiden narsissien kera menemään, ja päätin suoriutua tästäkin saamastani haasteesta pysyen uskollisena omalle tyylilleni; sitä sun tätä talon emännän tapaan - maustettuna kahden lapsen kaaoksella ja miehen hiljaisella myöntymisellä! :D


Tämän kevään keräilyharrastus on ollut minulle nuo lasipullot ja -maljakot, joista olen koonnut parikin erilaista asetelmaa olohuoneeseemme.

Olen tehnyt (ainakin omasta mielestäni) ihan käsittämättömän ihania löytöjä kirpputoreilta - suosikkinani edelleenkin Helena Tynellin Pala -maljakko huikeaan kolmen euron hintaan paikalliselta Facebook -kirppikseltä!

Tuo valokuvien suuri lasipullo sekä vihreä maljakko ovat niin ikään muutaman euron kirpputorilöytöjä. Vihreä maljakko odotteleekin nyt ensimmäistä vaaleanpunaisin kukkasin kukkivaa omenapuun oksaa.

Rosopintainen, ruskea lasipullo löytyi raksalta remontin yhteydessä - samoin kuin monen monta muutakin vanhaa lasipulloa etiketteineen, jotka odottelevat vielä puhdistusta ja esille nostoa.


Tuon lasipullon vihreä sävy sopii kauniisti yhteen Vepsäläisen julisteen kanssa, jonka sain jo viime syksynä Mansikkatilan mailla -blogin Tainalta.

Edelleenkin ihan ehdoton lempparini - kiitos, Taina! <3


Olen useaan otteeseen peräänkuuluttanut kerroksellisuutta kodin sisustuksessa, ja muistoesineiden tuomaa persoonallisuutta - siis niitä elementtejä, jotka erottavat edustusasunnon kodista.

Noh, tässä asetelmassa on historian havinaa - vanhojen lasipullojen lisäksi - sillä nuo pyöreät kivet ovat oman lapsuuteni löytöjä! :)

...Vähän nolottaa, että olen ihmetellyt isomman lapseni mukana kulkenutta kivikokoelmaa, jonka hän on aikoinaan kerännyt vanhan päiväkotinsa pihalta, kun omissa tavaroissani ovat nämä kivet kulkeneet jo kolmisenkymmentä vuotta... ;)



....Eikö aikuisena ole enää aikaa katsoa kulkiessa maassa lojuvia kiviä, vai miksi tuntuu, että lapset löytävät aina ne kauneimmat kivet...?

Näihin ajatuksiin hyvä lopetella tältä illalta...! :)


Nauttikaa pitkästä viikonlopusta! 


Me juhlitaan perheen voimin koko viikonloppu syntymäpäiviä; lauantaina juhlitaan poikien kummitätiä ja sunnuntaina taas juhlistetaan omaa kummityttöäni. Kummitusten viikonloppu tiedossa siis - parasta! <3



tiistai 1. maaliskuuta 2016

Keski-ikäistyvän naisihmisen lasiastiahaaveiluja

Liekkö lähenevä keski-ikä, vai mikä, mutta nuo vanhahtavat lasiesineet löytävät yhä useammin tiensä kirpputoreilta kotiimme... :)
Viime viikolla anopin kanssa paikallisella kirpputorilla pyörähtäessä löytyi tällainen kaunis, huurteista jäätä muistuttava tuikkukippo. En tiedä, onko esine suomalaista muotoilua vai ulkomailta tänne kulkeutunut, mutta se vei sydämeni samantien!

Ja tiesin välittömästi sille sopivan paikan kodissamme! :)
Yritin tässä eräänä päivänä googlata niitä 70-luvun loppupuolen lasipalloja, joita kaikkien mummoloissa oli kirjahyllyissä - tai ns. perhealttareilla. Muistatteko? Ne näyttivät olevan täynnä vettä ja lasin sisällä oli jonkinlainen (muovi)kukka?

Kaipaisinkin kovasti vinkkejä, mistä voisin lähteä sellaista etsimään/mitä hakusanoja käyttää - keski-ikäistymiseni on aiheuttanut järkyttävän nostalgiaryöpyn tuonne omaan lapsuuteen, ja ajan kultaamin muistoin himoitsen nyt sellaista lasipalloa omaankin olohuoneeseen.

Eli jos jonkun ullakolla sellainen pyörii, ja olette viimein valmiit pallosta luopumaan, niin otan (järkeviä) tarjouksia vastaan - saa heittää vaikka s-postilla! :)
Istuu hienosti olohuoneeseen, eikös? ;)

lauantai 13. helmikuuta 2016

Virkattu Lakupekka -matto mummulta lahjaksi

Viime viikon lauantaina vietimme pienemmän poikamme 1v syntymäpäiviä, kuten osa varmaan jo muistaakin aiemmista postauksista, ja yksi lukuisista ihanista lahjoista on tämä uusi lastenhuoneen matto - anoppini, pojan mummun, itse lahjaksi virkkaama lakumatto!
Muistatteko te tämän nostalgisen logon omasta lapsuudestanne? Tälle tekisi mieli virkata seuraksi kettukarkki -matto! :)
Väreiltään kauniisti lastenhuoneeseen sopiva, ja erikseen virkatut simmut ja suu tuovat mattoon kohokuviot, joita poika tykkää kovasti ihmetellä - ei siis vain huoneen kaunistus, vaan myös virikekäytössä uteliaalla pikkuisella. :)
...Näin myös anoppilassa vieraillessa samalla idealla virkattuja patalappuja, I-HA-NI-A!! ...Saatan joutua pyytämään ohjeen lainaan... ;)

<3 Kätevän Emännän vieläkin Kätevämpi Anoppi! <3

Kiitos ihanasta lahjasta!! <3

perjantai 12. helmikuuta 2016

Viihdettä ja viisauksia viisikymmentäluvulta!

Löysin tupakeittiön lattioita raksalla purkaessa sahanpurujen seasta vanhoja lehtiä 1950 -luvulta. Niiden pariin olen unohtunut jo useampaankin kertaan ihmettelemään tuota aikakautta - monenmoista hauskaa mainosta ja uutista tullut vastaan. :)

Mutta ei ihan pelkkää viihdettä vain, jotain hyödyllistäkin tarttunut mukaan; Näin tulevana kotikanalan pitäjänä tämä 1955 vuoden kananmunien käsittelyohje on vieläkin melko pätevä ja sain tästä muutamia hyviä vinkkejäkin:
Ja tässä teille kaikille käsitöiden ystäville lahjavinkki valmistusohjeineen ensi jouluun; anopille lämmintä pehmeässä paketissa! :D
Ja ehdoton suosikkini; Viikkosanomain ja maapallon eri uutistoimistojen välille muodostuva todellinen ''ilmasilta'', jossa uutisia saapuu toimitukseen lentoteitse, sähkeitse, puhelimitse, kaukokirjoittimin ja telefoton välityksellä!! :D Ja tämän huippumodernin ja supernopean, maailmanlaajuisen uutisvirran saat joka torstai kotiisi, vain vaivaiseen 1,480mk hintaan! :D ...Tässä oiva keino selittää 2000-luvun lapselle, miten tieto liikkui ennen internetin 'ilmasiltaa'....
...Näitä kuvia olisi jakaa vaikka kuinka paljon, pitänee tuonne Villa Kotirannan Facebook -ryhmään luoda oma kansio näille! :) Hauskoja jaettavia olisivat nimittäin myös 50 -luvun työpaikkailmoitukset, joissa haetaan mm. näpsäkkää neitiä toimistotehtäviin tai kotiopettajattareksi. ...Suurin osa noista ilmoituksista taitaisi nykyisin rikkoa jo yhdenvertaisuuslakiakin... ;)

Tähän loppuun vielä 'kevennykseksi', että 1950 julkaistussa Tappava tie -artikkelissa dipl.ins. Henrik Kalliala on tullut johtopäätökseen, ettei liikenneonnettomuudet olekaan sattumanvaraisia, saati että tuurilla tai hyvällä onnella olisi mitään tekemistä liikenneonnettomuuksien välttämisessä, vaan liikenneonnettomuuksissa on kolme päätekijää; liikenneväline, kuljettaja ja maantie! Ihan Sveitsissä asti oli tätä asiaa tutkittu parinkymmenen vuoden ajan, ja päästy lopputulemaan, että onnettomuuksiin vaikuttaa aina syyn ja seurauksen laki...
...Kannattaa pitää mielessä siellä työmatkojakin ajaessa nämä! ;)

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Uuden kotimme makuuhuone valokuvina

Kuten eilen lupailinkin, pääsette tänään kurkistamaan uuden kotimme ensimmäiseen 'puolivalmiiseen' huoneeseen! :)

Tällainen uudesta makuuhuoneestamme kahdessa päivässä saatiin loihdittua:
Muistatteko mille aikaisempi makuuhuoneemme näytti? Värimaailma oli musta/valkea/harmaa, johon puu toi hieman pehmeyttä. Huonetta dominoi muhkea sänky hopeisella päiväpeitolla, sekä television vanhan senkin päällä. Lisäksi sänkymme vieressä omassa pinnasängyssään tuhisi pikkuisemme - joka nyt muuton yhteydessä siirtyi nukkumaan omaan huoneeseen!
Lisää valokuvia aiemmasta makuuhuoneestamme voit kurkistaa tästä linkistä, tai Villa Kotirannan Pinterest -sivulta.

Tuo samainen senkki siirtyi myös uuteen kotiimme, mutta pääsi hieman romanttisempaan, ja ehkä jopa nostalgiseen ympäristöön.

Olimme teettäneet vauva-ajan valokuvia molemmista pojista, ja kehystäneet valkoisiin Ikean kehyksiin jo tovi sitten - ja nyt me pääsivät viimein arvoiselleen paikalle esille. Senkin päälle nousi myös isäni vanhasta kodista mukanani kulkenut ikkunanpoka, joka aiemmin roikkui olohuoneemme seinällä, sekä Luhta Home:n kynttilälyhty. 

Myöskin jouluna puisista mitoista askartelemani tähti löysi paikkansa senkin yläpuolelta.

Olin muuten ollut viime vuonna todella kiltti, sillä joulupukki toi minulle kaksi ihanaa Iittalan Kastehelmi -tuikkuastiaa. ...Vaikka mieheni mielestä niitä on jo meillä aivan riittävästi... ;)

Senkin toiseen päätyyn nostin kaksi vanhaa, nahkaista matkalaukkua, jotka olen vuosia sitten löytänyt kirpputorilta muutaman euron hintaan. Erinomaisessa kunnossa olevat laukut piilottavat sisäänsä valtavan määrän valokuva-albumeja ja muistokirjoja, joita ei joka päivä kaipaa esille, mutta ovat kuitenkin helposti saatavilla, jos nostalginen tunne iskee.

Ja vastaavasti toiseen päätyyn toimme varaston uumenista vanhan vaaterekkini, jonka ystäväni on minulle valmistanut vuosikymmen sitten, kun opiskelimme vielä Lahden Muotoiluinstituutissa. Tätä aarretta olen kuljettanut mukanani muutosta toiseen, ja esimerkiksi aikaisemmassa kodissani Lahdessa se olikin kovassa käytössä.



Uudessa kodissamme on vaatehuone, jossa on valtavasti hyllytilaa, muttei vaatetankoa, joten rakkaan rekin nostaminen taas esille oli luonteva ratkaisu. Nyt kaikki lempivaatteeni, joita käytän päivittäin, ovat helposti saatavilla, sekä kauniisti esillä. :)


Myös aiemmin kesällä Tori:sta löytämäni Jugoslavialaiset 'Bonanza' -tuolit löysivät tiensä uusiksi yöpöydiksi sängyn molemmille puolille. Aiemmassa makuuhuoneessa meillä oli käytössä Ikean mustat lipastoyöpöydät, mutta ne eivät taas sopineet tähän kotiin ja tämän makuuhuoneen tunnelmaan, joten ne siirtyivät varastoon odottelemaan seuraavaa käyttöönottokertaa.

Yöpöydän virkaa ajavat tuolit toimivat myös helposti saatavilla olevina varatuoleina, jos vieraita tulee enemmän kuin tuoleja keittiön pöydän ympärillä riittää. Voisin kuvitella, että pienimmän poikamme 1v-syntymäpäiväjuhlissa nämä tuolit otetaan hyötykäyttöön...

Tuossa tuolilla on muuten pikkutavaroiden säilyttämistä varten vanha puinen rasia, jonka (joko) ukkini (tai mummoni veli) on itse tehnyt. Täytyykin varmistaa asia itse asiassa isältäni, sillä mummoni veli on tehnyt aikoinaan rintamalla puisen puukkotupen, joka myös löytyy kotoani, mutta muistelisin, että tama rasia olisi isäni isän kädenjälkeä...

Makuuhuoneesta paikkansa löysi myös vanha lasipullo puukehikkoineen, kirpputorilta muutamalla eurolla löytämäni ruskea lasipullo, sekä Finnmarin myymälästä ostamani tekokukat.

Tähän muuttoon valmistauduin huolella viettämälläiltapäivän ystäväni kanssa Ikeassa ihmetellen mm. liinavaatteita. Olen halunnut jo pitkään pellavaiset pussilakanat ja tyynyliinat, ja Ikeassa törmäsin MALOU -pussilakanaan ja tyynyliinaan, jotka ovat 100% puuvilla (alla olevassa kuvassa keskimmäiset tyynyt). Ei siis pellavaa, mutta ilmeeltään pellavaiset ja mukavat käytössä.

Samaan vauhtiin ostin kaksi Ikean perustyynyliinaa sekä lakanan, jotka sointuivat kauniisti noihin MALOU -tuotteisiin. ...Näin valokuvassa nuo perustyynyliinat näyttävät sävyltään hieman punaisemmille, mutta ero ei ole oikeasti noin huomattava.


Uuden makuuhuoneemme värimaailman ja tunnelman määräsi aika pitkälti tilassa jo ollut tapetti, sekä kaunis vanha parkettilattia. Emme aikoneet mitään pintoja muuttaa, väliaikaisessa kodissa kun kuitenkin olemme, vaikka pysähdys tässä osoitteessa saattaakin olla pitkä - riippuu täysin meidän raksausvauhdistamme.

Ei tähän tilaan olisi voinut sitä musta/valkea/harmaata sisustusta tuoda, joka aiemman kotimme makuuhuoneessa vallitsi!

Kyllä täällä hyvät ja levolliset unet saadaan! :)

Tähän postaukseen luvassa vielä jatkoa lähiaikoina, sillä sängyn päätyyn on rakenteilla vielä työpiste. Eli kunhan saamme vielä tuonkin nurkan järjestettyä, kääntyy kamera tuohonkin osaan makuuhuonetta! :)



P.s. Nämäkin kuvat löytyvät jo Pinterestista.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...