Nyt on aivan pakko kurkistaa hiukan lähitulevaisuuteen; huomisiin pikkuisiin puutarhajuhliin, a.k.a. sadonkorjuujuhliin! :)
Tein nimittäin tänään elämäni ensimmäiset pöytäkoristeet! Piti ihan runsaaseen 32 vuoden ikään asti elää, että tällaiseen hullutteluun ryhdyin! :D
Puhkuin riemua kyykittyäni takametsikössä materiaaleja haalimassa ja hiostavassa kelissä terassilla auringossa askarreltuani - olen itse näihin melko tyytyväinen jopa! :)
Yritin saada miehenkin innostumaan ja vaikka vähän kehaisemaankin, että tulipas komiat, mutta jännästi ei tuohon isäntään ihan tarttunut tämä minun intoni... ;)
...Näitä naisten kotkotuksia....
Nuo metalliset ruukut ovat kirpputorilöytöjä muutaman viikon takaa, taisivat maksaa hurjat 1€/kpl. Lasiastiat ovat taas unohtuneet lainaan anopiltani... Lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon, että tämän viikonlopun jälkeen palautuvat pestyinä takaisin oikeaan osoitteeseen...!
Tätä kanervaa kasvaa valtavasti takapihamme metsikössä ja olinkin aiemmin asetellut niistä kimpun vanhaan lasimaljaan punotussa korissa etukuistillemme, pääset noihin kuviin tästä;
KLIK!
Tuohon korkeaan lasiastiaan tuikkasin - tai siis sommittelin, *tirsk* - saniaisia pihan rajalta ja syksyisiä, punamarjaisia oksia pensaasta, jonka nimeä en häpeäkseni tiedä. Mutta kauniisti istuivat asetelmaan! ;)
Ajattelin, että tuo korkea saniaisasetelma jäisi terassin 'noutopöydälle' koristeeksi, ja nuo kanervat nostan pitkää ruokapöytää somistamaan. Sekaan ajattelin vielä asetella vanhoja, vaaleanharmaiksi kuivaneita oksia.
Lisäksi noutopöytään askartelin marjaisan purnukan, jossa vedessä kelluvat syksyn väreihin muuttuneita mustikanvarpuja ja pari puolukan oksaa marjoineen.
Korkin päälle nostin vielä muutamia somisteita metsästä.
Mitäs mieltä olette näistä? :)
Nyt puutarhajuhlien merkeissä, saan viimein otettua käyttöön nuo Annon pöytäliinat (150x250cm), joita olen säästellyt liinavaatekaapissa 'sopivaa hetkeä' varten.
Huomisen menun hahmottelu alkoi jo reilu kuukausi sitten, mutta tarkentui tänä aamuna, kun miehen kanssa alettiin jakamaan kokkausvastuita ja tehtiin kauppalappua. ;)
Ajatus huomiselle olikin, että kokkaan jotain suht simppeliä pääasiassa oman maan antimista ja mieheni vastaa jälkiruuasta. Lisäksi grilliin saattaa vielä eksyä sitä sun tätä!
Pinaatti, tilli, perunat, eri lajikkeet salaattia ja sipulit varsineen löytyvät omasta takaa, lohi löytyi kaupan tiskiltä - ei joutunut mies kalaan lähtemään...! :D Ja mustikat sekä vadelmat isännän marjapiiraaseen löytyivät enemmän ja vähemmän oman tontin tienoilta - totesimme jo viikolla, että kelpaa miehen leipomuksia vieraillekin tarjoilla! ;)
Sormet ristissä toivon, että kokkaukseni onnistuvat, mutta ainakin seura on hauskaa, eli päivä ei voi epäonnistua! :) Ainoastaan sää voi asettaa haasteita, jos ne mokomat ukkoskuurot eksyvät näille kulmille, mutta sopu sijaa antaa sisätiloihin siirtyessä tarvittaessa.
Hän oli loihtinut vanhaan kakkuvuokaan kauniin asetelman, käyttäen mm. puolukanvarpuja ja käpyjä.
Hieman jo nauratti näitä valokuvia kameralta selatessa, sillä olin ottanut moninkertaisesti enemmän kuvia kukka-asetelmasta, kuin lapsistamme joulupuuhissa... :D
Lohdutuksekseni totean, että tänä vuonna nautin jokaisesta hetkestä lapsien riemua seuraten ja mukana eläen - en vain unohtunut katselemaan tohinoita kameran linssin läpi! ;)
Tämä asetelma kaunisti joulupöytäämme näihin tammikuun päiviin saakka - kunnes pienin poikamme saikin lisää pituutta jostakin huimasti ja ylettikin yllätykseksemme pöydän vieressä seisoessaan kietomaan pikkuiset sormensa kakkuvuokan reunan yli... Lopputuloksen voittekin arvata...! ;)
