Sisustusvimma siirtyi kevään myötä tuvasta puutarhaan!

Hurjat hellekelit vain jatkuvat täällä Mäntsälän sivukylälläkin!

...Moneen otteeseen olen kasvimaata kastellessa kiitellyt, että kasteluvesi puutarhaan saadaan omasta kaivosta - ainoa mittari, joka raksuttaa, onkin sähkömittari pumpun pyöriessä...

Viikonloppuna nautittiin pihalla touhuamisesta - ja viimeisistä omenapuun kukkasista! Kukinta alkaa vähitellen ohi ja nyt sormet ristissä jännitetään, josko pölytys onnistui. Surullisen hiljaista omenapuissa tänä keväänä oli, vain muutama surina silloin tällöin...

Viikonloppuna sain vihdoin valmiiksi myös viiriprojektini, joka onkin edennyt viime viikkoina vain pienin askelin.

Sain hyötykäytettyä viireihin kirpputoreilta haalittuja vanhojen kankaiden varastojani, joten materiaalikustannukset pysyivät pieninä (~7€), kun ostin vain 6m vinonauhaa!

Viirinauha nousi paikoilleen keskellä pihaa olevien vanhojen omenapuiden välille.

Tähän alle onkin tarkoitus loppukesästä saada kahvittelupaikka, kunhan vanhoista tiilistä saadaan tukimuuri valmiiksi ja maata hieman pengerrettyä tasaisemmaksi. Tällä hetkellä pöytä ja tuolit ovat oikeanpuoleisen omenapuun katveessa hieman kallellaan  - tosin sunnuntaina testattiin, että hyvin pystyi grillilounaan syömään hieman kenollaankin. :)

Omenapuun oksaan ripustin myös viime viikolla Hankkijalta ostamani metallisen unisiepparin. Taisi maksaa 9,90€, jos oikein muistan...

Oikein tuulisella hetkellä nuo metallisulat muuten helähtelevät tuulikellon tapaan yhteen, mikä oli iloinen yllätys - en ollut tuota tullut ajatelleeksikaan, kun siepparin ostin.

....Olemme selkeästi saaneet pihaa muokattua jo paljon valmiimmaksi, kun aikaa ja intoa puutarhan koristelemiseenkin alkaa jo löytyä...! :)

Viirien ja unisiepparin lisäksi omenapuusta roikkuu myös Saaren Kartanon Kevätpuutarhapäiviltä ostamani Hundreds & Thousands -amppelitomaatti, joka kukkii parhaillaan.

Amppelitomaatti on melkoinen juoppo, vaikka puolivarjossa omenapuun alla onkin, ja kasvia saa olla kastelemassa monta kertaa päivässä! Ajattelinkin sujauttaa tuonne ruukkuun sen Pihapiiri -messuilta ostamani kastelulasipallon, jota en muuten olekaan ehtinyt vielä esitellä.

Omenapuun katveeseen, aivan kahvittelupaikkani kupeeseen, oli pakko ripustaa myös yksi ihanan harsomainen kesäkukkanenkin amppeliin. Kukka tarttui mukaan Kotipiiri -tuottajatorilta.

...Tiedätte hyvin, että olen niin onnettoman huono vielä näissä kesäkukkien nimissä, että en todellakaan muista tämän lajikkeen nimeä - pääasia itselle, että silmää miellyttää! ;)

Amppeliruukun löysin puolestaan paikalliselta kirpputorilta parin euron hintaan - täydellinen, hieman romanttinenkin ruukku omaan pienen arjen pakopaikkaani!

Olen nauttinut tänä keväänä niin suunnattomasti puutarhassa touhuamisesta, etten sisällä malttaisi viettää hetkeäkään. Ainoastaan helle hieman pistää uuvuttamaan, ja iltaisin koko perhe onkin kaatunut unille hyvissä ajoin.

Oma suosikkihetkeni päivässä on se iltahetki, kun lapset ovat joko miehen kanssa iltapalalla sisällä, tai jo nukkumassa, ja yksin kiertelen puutarhassa vielä kastelemassa yötä vasten kasvimaata ja peittelen taimia harsoilla. Koko kylä on hiljainen, ilta-aurinko lämmittää ja linnut visertävät pihapuissa.

Noissa hetkissä, kun toivotan hyvät yöt pienille kasvinaluille ja peittelen heidän harsopeitoin, on minun mielenrauhani tyyssija. ZEN. Laittaessani kasvimaan yöpuulle, taputtelen myös ajatuksissani kuluneen päivän ja laskeudun iltarauhaan hymyssä suin.

Elämä maalla on parasta ikinä! :)

Tsemppiä kaikille tähän tiistaihin ja kuluvaan viikkoon!

Sehän ois ihan kohta jo kesäkuu!!

Menneen viikonlopun kuulumisia

Menneenä viikonloppuna painettiin piha- ja puutarhatöitä kirjaimellisesti urakalla! Näin maanantaina kiittelen onneani, että olen ollut vielä pitkän viikonlopun vapaalla parantelemassa kipeytyneitä lihaksia - ja auringon kuumuudessa paahtunutta päätäni.

...Voin kertoa, että jo pelkkä pihalla oleminen näillä helteillä ilman sen kummempaa rehkimistä saa voimat vähiin ja olon hieman nuutuneeksi....

Mitä kaikkea ehdimme siis puuhaamaan yhdessä viikonlopussa?

- Mies valoi betonilla tulevan tiilitukimuurin perustusharkot.
- Kävin taimiostoksilla lauantaina, kiertäen Kivapihan Taimipihan, Saaren Kartanon Kevätpuutarhapäivät ja vielä extrana viime hetken vinkkinä tulleen Kotipiiri -tuottajatorin. Näissä merkeissä ylitin itseni ja julkaisin myös ensimmäisen videohöpinäni Instassa, huih! :)
- Kaivoin pihan rajalle kaksi uutta punaherukkapensasta. (Kaksi mustaherukkaa odottaa vielä ruukuissa istuttamista.)
- Reunasin marjapensaat kantamalla tontilta löytyneitä isohkoja kiviä kehiksi.
- Tein muutamat kukkaistutukset kesäkukkasin.
- Mies korjasi hitsaamalla muutamaa hajonnutta aitaelementtiä kanalan ulkoiluhäkkiä varten.
- Lapioin ja kottikärräsin vanhan hiekkalaatikkokehikon täyteen multaa. Laskin, että kaikenkaikkiaan toistakymmentä kottikärrykuormaa upposi kehikkoon...
- Istutin mansikantaimet hiekkalaatikkokehikkoon ja viimeistelin kuorikatteella.
- Pohjamaalasin kanalan ulkoiluhäkin puurakenteet.
- Siirsimme leikkimökin hartia- ja mönkiävoimin tontin laidalta toiselle. Tähän hurahtikin pari tuntia, ja usko meinasi loppua moneen otteeseen...
- Mies viimeisteli kanalan ulkoiluhäkkiä asentamalla ulkovuoripaneelia niihin kohtiin, joihin verkkoelementtejä ei ole tulossa. Ulkovuoripaneeli on samaa kuin talossamme sekä kanalarakennuksessa, joten häkki istuu rakennukseen täydellisesti!
- Mies tasoitti kanalan ulkoiluhäkin sisällä olevan maa-aineksen, joka jouduttiin kaivamaan kasalle häkin perustuksia tehdessä.
- Mies haki pienemmän pojan kanssa peräkärryllisen hiekkaa, jota sekoitetaan muutoin melko saviseen perunamaahan. Perunamaa odotteleekin enää viimeistä kääntämistä, jotta saadaan peruna vihdoin maahan.

...Tuntuu, että jotain tuolta listalta vielä puuttuu - siis sen normaalin lapsiperhearjen lisäksi, joka automaattisesti kuuluu kiinteänä osana pakettiin. ;)

Sisätiloissa ei siis viikonloppunakaan ole suuremmin ehditty - eikä liioin edes maltettu - pysyä!

Pienemmän pojan kanssa on toki käyty ottamassa lepohetkiä ja ruokataukoja sisällä, ja olikin mukava huomata, että pieni mies on pihaleikeissä väsyttänyt itsensä päivittäin siihen kuntoon, että jopa päiväunet ovat poikkeuksellisesti maistuneet. :)

...Eikä yöunille ole tarvinnut ketään suuremmin houkutella...

Pyörähdimme pienemmän pojan kanssa perjantaina Saaren Kartanon Kevätpuutarhapäivillä, sillä tapahtumassa riitti ihmeteltävää myös lapsille.

Aloitimme visiitin ihastelemalla ja haistelemalla kukkasia, joista vain osan edes tunnistimme - puutarhan kukkalajikkeissa minulla vielä riittää (lasten kanssa) opettelemista! Välissä kävimme nauttimassa kahvilan puolella pillimehut ja pullat, ja siinä samalla tutkailimme kahvilatilassa olleita valtavia kaktuksia piikkeineen, sekä löysimme mm. sitruuna- ja appelsiinipuut, jotka olivatkin pienen ihmisen silmin jännittäviä - näin ne hedelmät siis kasvavat! ;)

Kierroksen kohokohta oli pieneläinhuoneet, joissa pääsimme tutustumaan mm. erilaisten liskojen, kilpikonnien, rottien, hämähäkkien, käärmeiden, kanien, maksujen ja frettien maailmaan. Pojalla riitti kysyttävää, ja onneksi mukana kierroksella oli ihanan avuliaita ja osaavia opiskelijoita. ...Enpä olisi esimerkiksi osannut kertoa, kuinka lintuhäkin juoma-automaatti toimii tai osaako kilpikonna uida!

Lauantaina hyppäsin ilman lapsia autoon ja suuntasin puutarhateemalla ostohame yllä hakemaan taimia omaan pihaan. Kierros alkoi tosiaan Kivapihan Taimipihalta, jatkui Saaren Kartanon Kevätpuutarhapäiville ja päättyi Kotipiiri -tuottajatorille.

Siinä matkalla ehdin myös nähdä Talossa No 23 -blogin Satua (kannattaa ehdottomasti seurata Sadun kaunista Instatiliä; @satasavyasatua), ja vaihtaa kuulumisia - viimeksi törmättiinkin Pihapiiri -messuilla Lahdessa melko lailla samoissa tunnelmissa, taimien ja kesäkukkien keskellä. :)

Mitä tuliaisia löysin kierrokseltani?

- Kaksi punaherukka- ja kaksi mustaherukkataimea (8€/8,50€ kpl, lajikkeesta riippuen).
- Kaksitoista mansikantaimea (1,80€/kpl).
- Suuren Hundreds and Thousands -amppelitomaatin, jonka pitäisi todellakin tuottaa satoja tai jopa TUHANSIA kirsikkatomaatteja! (10€/kpl)
- Kesäkukkia, mm. orvokkeja ja valtaisin, valkoisin kukinnoin kukkivan kosmoskukan (4,50€/kpl).

Ihastelin myös Saarella laajaa hedelmäpuiden valikoimaa, mutta vaikka ostoslistalla ovatkin vielä kirsikka-, luumu- ja päärynäpuut en jaksanut lähteä arpomaan, saisinko puut kuljetettua autossa ehjänä kotiin asti. Edessä lienee siis vielä erillinen käynti peräkärryn kanssa tuolla puutarhamyymälässä, joka on siis auki arkisin ja kesälauantaisin kesäkuun puoleen väliin asti.

Myöskään puutarhamustikkaa ei vielä lähtenyt mukaan, sillä ensin pitäisi muokata niille rodomullalla sopivat olosuhteet kasvatuslavoihin, jotka vielä odottelevat tyhjillään tontin laidalla.

Urakkaa siis vielä riittää! :)

Nappasin viikonloppuna nämä postauksen 'kuvituskuvat' tuvastamme, jossa kevätleikkauksen yhteydessä napatut omenapuunoksat puhkesivat kukkaan.

Yksi kesän parhaista puolista näin maalla asuessa varsinkin on tuo puutarhan- ja luonnonkukkien runsaus - vaikka jokaiselle päivälle voit kerätä tuoreen kukkakimpun pihalta tai pihatien varrelta!

Tontin laidalla on jo tovin kukkinut tuomikin, jonka oksia kannoin myös tupaan maljakkoon tuomaan ihanaa kesäistä tuoksua kotiin.

Sisustus- ja DIY -juttuja on taas odottelemassa kamerassa purkamista, ja koetan niitä mahdollisimman pikaisesti ehtiä myös julkaisemaan. Viime viikkoina ainoat hetket blogin äärellä ovat rajoittuneet niihin iltoihin, kun mies nukuttaa pienemmän pojan - ja poika on nukahtanut niin nopeasti, että olemme ehtineet jopa katsomaan Netflixiä ennen omaa nukkumaanmenoaikaa!

...Ja kun vaihtoehtoina on nököttää työhuoneessa tietokoneen ääressä tai miehen kainalossa hyvän sarjan merkeissä, niin valinta on todella helppo... ;)

Mutta jos et vielä seuraa Instatiliäni, @villakotiranta, niin klikkaahan itsesi menoon mukaan! Puhelin nimittäin kulkee matkassani aina ja viime aikoina puuhastelujamme on ollut niin paljon helpompaa ja nopeampaa jakaa lennossa tuolla Instagramin puolella, kuin iltaisin (tai aikaisen aamun tunteina) tietokoneen kautta blogin muodossa.

Aurinkoista viikkoa kaikille!

Tuulahdus heinäkuulta - visiitillä lapsuudenkodissa

Näissä maisemissa vietettiin viikonloppua Pohjois-Savossa!

Lähdimme pienimmän pojan kanssa Mäntsälän sadetta pakoon, ja lähes koko reissun ajan saimme nauttia auringonpaisteesta ja lähes helteisistä keleistä tässä ihanassa ympäristössä.

 

Mansikoita masu pullollaan - ja mummon leipomaa mansikkakakkua! <3

Äidilleni on lasteni myötä syntynyt perinne leipoa täytekakku lähes jokaiselle käynnillemme lapsuudenkodissani. Ei omassa lapsuudessani näin herkuteltu - tapa taitaakin olla niitä isovanhempien etuoikeuksia lelliä pikkuisia... ;)

Pohjois-Savossa mansikkakausi oli vanhempieni puutarhassa juuri parhaimmillaan, ja useamman litran sai äitini päivittäin marjoja jo pakastaakin.

Edes tämä herkkusuu ei onnistunut koko mansikkamaata kerralla tyhjentämään, vaikka kerran vielä  onnistui karkaamaan luvattakin mansikkamaalle napostelemaan ennen kotiin lähtöä... ;)

Isäni marjamaa - pensasmustikoineen, puutarhavadelmineen ja mansikoineen - jota koristavat erilaiset kukkivat lajikkeet peurankelloista lähtien on mielestäni todella kaunis. Koko pihamaa ja puutarha on muutenkin rennolla otteella (ja 'sattumanvaraisella istuttelulla') toteutettu yhdistelmä vanhanajan luontopihaa ja harvinaisempienkin lajikkeiden istutuksia.

Osa kukkalajikkeista on itseasiassa alkujaan 1900 -luvun alkupuolella jo kasvanut isäni lapsuudenkodin maisemissa Tervossa, ja sieltä hänen mukanaan kulkeutunut Pohjois-Savoon.

Valokuvasin puutarhan kukkaloistoa niin paljon, että ajattelin julkaista niistä koosteen perjantain Kukkailottelua -haasteessa! :)

Marjasato näytti runsaalle muuallakin kuin mansikkamaalla; puna- ja mustaherukka-, sekä karviaispensaat olivat täynnä kypsyviä marjoja.

Omaan puutarhaani ei tänä vuonna näytä tulevan omenasatoa lainkaan - toki viime vuoden yli 200kg omenasadosta tehtyä mehua on vieläkin melkoisesti jäljellä - mutta isäni puutarhassa myös omenapuut olivat täyttyneet raakileista!

...Voi, kun Isäni viherpeukalon olisinkin perinyt... ;)

Pojalle mummolan Jami-koira, sekä Musta Kissa ja Rontti-kissa olivat ikävöityjä kavereita, joita kuukauden erossa olon jälkeen rapsuteltiin ja halailtiin urakalla. ...Pihakissoille hieman kova paikka tämän pienen eläintenystävän loputon rakkaus... ;)

...Ja minäkin ehdin viettää muutaman hetken nauttien auringosta ja pienestä palasta rauhaa yksin kameran kanssa puutarhassa kierrellen! :)

Olinkin jo tässä arjen tohinan keskellä unohtanut, miten minun akkuni latautuvat kyykkiessä kukkapuskassa, jahdaten kameran kanssa herhiläisiä ja perhosen toukkia! :)

ZEN!

...Noita luontokuvia tulikin niin paljon, että niistäkin lupailen laittaa vielä koosteita tuonne rinnakkaisblogin puolelle viikonloppua kohti.

Eikä viikonlopun aikana työt raksallakaan pysähtyneet, sillä mies jäi ahertamaan poissaollessamme; yläkerran wc- ja suihkutilan seinät on nyt laatoitettu (laitoinkin valokuvaa Instagramin puolelle) ja portaiden pystysuorille osuuksille vaaleat kuviolaatatkin ovat paikoillaan.

Koetan huomenna ehtiä illalla vielä valokuvaamaan raksalle ja laittaa valokuvia jakoon, sillä muutakin huimaa edistystä remontissa tapahtuu; keittiömme saapui tänään ja kaapistot alkavat suunnitelman mukaan nousta huomenna paikoilleen!! :)

Etenee, etenee... ;)

Mutta nyt kaadun hetkeksi sohvalle vaaka-asentoon - mies lähti käymään asioilla kera pienimmän pojan, ja minulle vapautui pieni pala taivasta hiljaisuuden merkeissä. <3

Tsemppiä viikkoon, ja hei - ihanaa elokuuta!!

Se ois syksy nyt!

*....Harkitsee puolivakavissaan kynttilöiden ja viime talvena kesken jääneiden neuletöiden kaivamista esiin...*

Kesäkuu kukkasin {#Kukkailottelua & #Kollaasihaaste]

Tänä perjantaina ajattelin sujauttaa kahteen eri haasteeseen saman postauksen, kun kerrankin sattui niin hassusti, että samat valokuvat täsmäävät molempiin!

Perjantain kunniaksi Pieni Lintu -blogissa on #kollaasihaaste teemalla 'Kesäkuu', johon ajattelin pitkästä aikaa osallistua. Tämä kesäkuu on nimittäin ollut niin kukkasten täyttämä kuukausi meidän kodissamme - niin luonnonkukkasia, kuin pihamaalle istutettujakin sekä kaupasta ostettuja leikkokukkasia - että ajattelin kasata koosteet Instagramiin (@villakotiranta) julkaisemistani kukkakuvista.

Siis kaikki nämä 23 valokuvaa kukkasista ovat vain KESÄKUUSSA kuvattuja!

...Ja koska perjantaisin on Mansikkatilan mailla -blogin #Kukkailottelua -haasteenkin aika, niin voisinko parempaa kuvasarjaa julkaistakaan aiheeseen liittyen?! :)

Osallistun tällä valokuvapostauksella Mansikkatilan mailla -blogin jokaviikkoiseen Kukkailotteluun! :)

Kuulumisia kasvimaalta kukkien merkeissä!

Vietin lauantaina aurinkoisen aamuhetken kasvimaalla valokuvaten vielä kirkkaasti kukkivaa puutarhaa. Kehäkukat, ruiskaunokit sekä ryhmäsamettiruusut ovat luoneet kasvimaasta  pihan väriläikän!

Kesäkukkien sekaan mahtuu myös yrtit kukkimaan! Alla olevassa kuvassa odottaa täyteen kukkaan puhkeamista - ja sitä myöten taas seuraavaa sadonkorjuuta - kamomillasaunio. Tämän kesän sato on ollut todella runsas, ja nyt kuivamassa on jo kolmas erä kukintoja. Veikkaisin tätä kuvaa katsoessa, että ehkä puolet kesän kamomillasadosta on vielä keräämättä talteen. :)

 
Ja kyllä, tuonne sekaan mahtuu myös sopivan suuri määrä ihan vihanneksia ja juureksiakin; keskimmäisessä laatikossa kasvavat mm. kelta- ja punasipulit, sekä porkkanat. Noihin kasvimaan kasvisten tilanteeseen palaankin vielä toisen valokuvapostauksen merkeissä - lupaan päivittää lähipäivinä mm. maissin ja bataatin tilannetta!

...Oppikokemuksena tästä kesästä (''virallinen'' kasvimaan välitilinpäätös tulee vielä sadonkorjuun päätyttyä, kuten aikaisempinakin vuosina); ruiskaunokki on kaunis laji kasvatuslaatikossa, mutta pitkine varsineen valtaa melkoisen tilan - samassa laatikossa kasvaneet punajuuret jäivät lähes kokonaan jalkoihin, ja vain pieniä juureksia olen saanut nostaa syötäväksi... Eli ensi kesänä ruiskaunokki siirtyy kukkapenkkiin!

Kasvimaan rehevä ukomuoto tulee tulevina kesinä tästä hieman rauhoittumaan sitä mukaa, kun saamme kasvimaan ympäristönkin raivattua rikkaruohoista - ja ne sepelit levitettyä kasvatuslavojen väleihin. Kaikkeen ei vain tänä kesänä vielä aika riittänyt.

Kovasti odotan kyllä hetkeä, kun pääsemme asumaan Villa Kotirantaan, ja pääsen päivittäin nauttimaan tuon kasvimaan - ja toivottavasti muunkin pihamaan - kukkaloistosta! Ihanan rentouttava hetki aamuauringossa paistatella, ja katsella näitä kirkkaita värejä, ja kasvimaan runsautta.

Ehkä vielä pari viikkoa riittää kukkia kasvimaalla kukkimassa... Hieman jo haikeudella odottelen sitä syksyistä kasvimaan raivaamista talvea varten....

**Vinkvink; Lisää kuvia kasvimaan kukkasista löytyy rinnakkaisblogista, Something else -photoblog, jota pidämme valokuvausta harrastavan ystäväni kanssa!