Pyörähdys tupakeittiössämme

Huomasin tuossa tovi sitten, etten ollut vielä kertaakaan valokuvannut tupakeittiötämme niin, että myös ruokailupöytämme näkyisi! Olin valokuvannut kyllä runsaasti tupamme eri päissä olevia olohuonetta ja keittiötä, mutta tuvan keskipiste, ruokailutila, oli jäänyt paitsioon.

Joten tänään kierrellään taas tupaa, mutta keskiössä tuo kotimme sydän, vanha Bonanza -ruokailuryhmä, jonka ympärille kokoonnutaan koko perheen voimin syömään, kahvittelemaan, askartelemaan ja höpöttelemään ihan muuten vain.

Tämä Bonanza -sarjan pöytä sekä neljä tuolia löytyivät kaksi vuotta sitten nettikirppiksen kautta 20€ hintaan - melkoinen löytö siis!

Kalusteet viipyivät  tovin vanhan kodin autotallissa ja ne pääsivät käyttöön jo edellisessä vuokrakodissamme - ja nyt vihdoin ne ovat kodissa, johon ne alunperinkin ostettiin.

Sopivat talon henkeen mielestäni kauniisti, ja vaikka aluksi suunnittelinkin kalusteiden maalaamista, olen onnellinen, etten lähtenyt sotkemaan alkuperäistä tummaa pintaa.

Pöydän yllä roikkuu kirpputorilta löydetty lamppu, jota en yksinkertaisesti raaskinut jättää ostamatta - ja tiedän, että kovasti olisi harmittanut, jos en olisi tarttunut mahdollisuuteen. Hintaa lampulla oli muistaakseni 35€, ja kunto erinomainen!

Tuvassa on lattiatilaa myös pienemmän pojan junaleikeille - jopa niin paljon, ettei leikkejä tarvitse ihan joka ilta edes siivota.

Hieman tuo vapaa lattiatila tulee toki pienenemään, kun ehdimme jossain välissä hakemaan sohvan tupaan noiden vanhojen nojatuolien tilalle. Nopeasti sohvattomuuteenkin muuten tottui, ja nuo nojatuolit ovat todella mukavat istua, mutta kaipaan kyllä mahdollisuutta köllähtää vaakatasoon pönttöuunin lämpöön - siis muuallekin, kuin tuohon Sukhin villamaton päälle...! ;)

Saarekkeen ulokkeen alle on nyt parkkeerattu jakkara, sekä lelukori - etsinnässä siis edelleen vanhaan puuverstaaseen sopiva korkea jakkara, tai vaikka kaksi.

On muuten yllättävän hankalaa löytää juuri tähän meidän tupaan istuva 'baarijakkara'; en halua kromia, enkä varsinkaan mustaa tekonahkaa, en modernia muotoilua muoveineen, enkä oikeastaan näe tässä tilassa edes Alvar Aallon Baarijakkara 64, tai Työtuoli K65...

...Ehkä Tapiovaaran Pirkka -baarijakkara voisi mennä, mutta 80cm korkean jakkaran hinta, noin 600 euroa, pistää irvistämään...

Eli lottovoittoon asti Ikean jakara saa aivan rauhassa kerätä päälleen lisää tavaraa saarekkeen kupeessa. :)

Toinen etsinnässä oleva käyttöesine on pärekori puunkantoon - esimerkiksi tällainen; KLIK! Vasun ei tarvitsisi olla uusi, mutta sen verran hyväkuntoinen toki, ettei se petä alta puita tupaan tuodessa. ;)

Samoin alakertaan saunaan kaipaisin vanhaa puista saavia, siis sellaista isoa, johon voisimme kantaa puut odottamaan saunan lämmitystä. Nyt tuossa käytössä on muovinen, ~80l saavi, joka toki mustana sopii tummaan saunaamme, mutta aina vanha puinen olisi tunnelmallisempi...

Vanhat esineet ovat tässä kahden kuukauden aikana, jotka olemme Villa Kotirannassa asuneet, löytäneet vähitellen paikkansa, sekä ihan vauhdikkaasti myös lisääntyneet! Löytöjä on tehty mm. kirpputoreilta, kuolinpesien myynneistä sekä vanhempieni ullakolta.

Monen monta esinettä odottelee vielä muuttolaatikossa paikkaansa, kuten esimerkiksi kartta isäni lapsuudenseudusta. Isäni on minulle näytänyt kartasta heidän kotitorppansa sijainnin, josta ukkini lähti aikoinaan sotaankin - paikka ei ole kovinkaan kaukana omista lapsuuden maisemistani.

Kerroin aiemmin vanhasta pirtinpöydästä ja penkeistä, jotka kävimme hakemassa lapsuudenkodistani ja jotka ovat alunperin lähtöisin isäni lapsuudenkodista.

Pöytä ja pitkä penkki edelleen odottelevat verannalla pääsyä käyttöön - veranta vaatii vielä hieman viimeistelyä (tapetointi, listat, vaatekaapit...) ennenkuin pääsen järjestämään sinne huonekalut paikoilleen.

Pieni penkki sen sijaan pääsi tilapäisesti jo käyttöön tupaamme, kun nostin sen terassin oven eteen tasoksi. Terassi kuuluu ensi kesän työlistalle, joten ovesta ei ole nyt kulkua ja se toimiikin lähinnä yhtenä lisäikkunana olohuoneessamme.

...Hieman jo pohdiskelen, miten kaikki nämä tuvan olohuoneen päädyn huonekalut ja -kasvit sijoittuvat, kunhan uusi sohva tulee ottamaan oman tilansa, sekä joulukuusi nostetaan tuonne pönttöuunin oikealle puolelle nurkkaan...! Isomman käden möbleerausta siis tiedossa! :)

Ruokailupöydästä lähdettiin liikkeelle ja takaisin olohuoneen yksityiskohtiin päädyttiin...!

Vaikea siis varmasti arvata, mikä on lempihuoneeni kodissamme?! ;)

En toivota vielä hyvää itsenäisyyspäivää Suomelle, sillä haluan palata aiheeseen vielä illalla paremmalla ajalla - kunhan ehdin päivän valoisaan aikaan valokuvaamaan muutamia ukkini kuvia rintamalta.

Suuntaanpa nyt aamupalalle ja koko perheen ulkoiluhetken jälkeen hyppäämme aamusaunaan!

Vapaapäivät, ihan parhautta!

Vuosipäivän leikkokukat

Vuorostaan kaupan leikkokukkia maljakossa - nimittäin miehen vuosipäivänä lahjaksi tuomat liljat. <3

Isäni puutarhassa kasvaa juuri näitä samanvärisiä liljoja, joten näillä kukkasilla on myös nostalginen arvo omasta lapsuudesta.

Ja maljakoksi tällä kertaa valikoitui omalta mummoltani perinnöksi toistakymmentä vuotta sitten saamani lasimaljakko, jota säilytetään korkealla lapsien ulottumattomissa ja otetaan käyttöön juhlien aikaan. Minun pyhämaljakkoni siis! ;)

...Meillä muuten säilytetään pienimmän pojan naksut ja Herra Hakkaraiset näissä kirpputoreilta löydetyissä lasiaarteissa, mutta vieraille saatetaan heittää ronskisti keksipaketti vaan pöytään sellaisenaan... :D Etta joku tärkeysjärjestys... ;)

Uudet tabletit keittiön piristeeksi

Kävin reilu viikko sitten Mäntsälän Tokmannissa etsimässä sopivia koreja eteisen vaatekaapin hattuhyllylle, mutta kuten minulle usein käy, poistuin kaupasta mukanani kassillinen kaikkea muuta kiva - ja todella hyödyllistä...! ;)

Olin kaivannut keittiön Bonanza-henkiselle ruokapöydälle uusia  tabletteja suojaamaan kaunista vanhaa puupintaa turhilta naarmuilta, joten mies saikin odotella ostoskärryjen kanssa käytävällä tovin, kun huomasin yllättävän ison valikoiman Kotikulta -sarjan tabletteja.

Ja kun en päättää osannut - ja tabletit olivat todella edullisia - päädyin sitten ottamaan kahdet suosikkimallini; toiset huopaiset ja toiset muovisemmat, letitetyistä nauhoista pyöreiksi ommellut. Huopaisten hinnaksi jäi alennuksen (-50%) jälkeen 1,50€/kpl ja noiden muovisien 2,99€/kpl.

Eilen, miehen lähdettyä harrastuksiin ja poikien mentyä unille, vietin tuokion laatuaikaa kattamalla noita tabletteja käyttäen pöydän ja ottamalla muutamia valokuvia.

Nämä muovisemmat tabletit ovat ehdottomasti nyt muodostuneet suosikikseni, sillä sopivat paremmin ihan arkiseen käyttöön - nuo huopaiset ovat ehkä enemmän jouluiset.

Alimmat valkoiset lautaset kirpputorilöytöjä vuosien taka, siniset lautaset KoKo -sarjaa ja valkoiset kulhot Heinrol -astiastoa. Pienet pitsiliinat kirpputoriaarteita myöskin.

Käytin samoja astioita myös näiden huopatablettien alla - tunnelma muuttui paljon talvisemmaksi, kuin tunturimökillä olisi asettumassa kuuman keittokulhollisen ääreen.

Etsin kaapista myös Iittalan Taikametsä -kupit ja kannun, sekä kirpputorilasit, jotka ovat pieni nostalgiatrippi lapsuuteeni.

Hiihtoretken jälkeen kupillinen kaakaota?

Palkkioksi aherruksesta piparit katosivat parempiin suihin... ;)

*Leppoisaa viikonloppua kaikille!*

Nykyisen kotimme keittiö valokuvina

Olen nyt marraskuun aikana innostunut valokuvaamaan nykyistä kotiamme, ja vuorossa onkin tänään keittiömme!

**Vinkvink: Jos et ole vielä tutustunut aikaisempiin postauksiin, pääset niihin alla olevista linkeistä:

MAKUUHUONE

OLOHUONE

TYÖ-/VIERASHUONE

Keittiön ruokapöydän ääreen kokoontuu arkisin kaksi aikuista ja kaksi lasta - molemmat pikkuisännät tasapuolisesti pöydän päässä! ...Ajoittain tosin hieman haastavaa tuo päädyn jakaminen, kun pienempi innostuu kiskomaan isompaa hiuksista kesken aamupalan (rakkaudesta se hevonenkin potkii), mutta niin kauan kuin isompi poika ei suostu siirtymään pöydän sivulle penkille, kestäkööt! :D

Keittiömme sijaitsee olohuoneen kanssa samassa tilassa (a.k.a tupakeittiö), mutta olemme pyrkineet jakamaan nämä kaksi tilaa omiksi 'nurkkauksikseen' tilanjakajina toimivilla lipastoilla.

Tilanjakajana toimimisen ohella tuo tumma senkki kätkee sisäänsä valtavan määrän astioita, kaikki taloutemme lautasliinapakkaukset ja kynttilät! ;)

Pitkän pöydän ja penkkien ääreen on mahtunut kymmenenkin henkeä istumaan, kun tarve on vaatinut, mutta yleensä mieheni perheen vieraillessa, ahdamme kahdeksan aikuista, lasta ja nuorta kylki kyljessä kahvittelemaan.

Sopu sijaa antaa.

Ruokapöydän yllä riippuvat Ikean valkoiset Melodi -valaisimet, jotka antavat tilaan hyvän yleisvalon. Lisäksi saamme tarvittaessa lisää valoa kattoon asennetuilla spoteilla sekä työtason ledinauhoilla toteutetuista valoista.

Ruokapöydän valtaa asetelmieni lisäksi aivan liian usein kasa postia, sanomalehtiä, mainoksia, Aku Ankkoja, sisustuslehtiä - meillä luetaan paljon ja keittiön pöydän äärellä on paras paikka! :)

Tuon asetelman kaikki lasiastiat ovat muutaman euron kirppislöydöt - viimeisimpinä nuo kannelliset lasikulhot, joihin piiloutuvat pienimmän poikamme herkkunaksut.

Kuten mainitsin aiemmin, keittiö ja olohuone on eroteltu toisistaan keittiön puolelle sijoittuvalla senkillä sekä olohuoneen puolelle jäävällä Ikean Lack -hyllyköllä (= kirjahyllymme). Tila on onneksi riittävän suuri tähän jaotteluun, eikä tunnelma ole ahdas, vaikka aluksi sitä hieman pelkäsimme, kun molempien omia huonekaluja yhteen sovitimme.

Alla näkymä keittiöstä olohuoneeseen:

Ja olohuoneesta keittiöön:

Olohuone ja keittiö sijaitsevat keskellä kotiamme - kodin sydän siis. Niiden välistä kuljetaan eteiseen, makuuhuoneisiin, sekä takkahuoneeseen, josta pääseekin kodinhoitotilaan, kylpyhuoneeseen ja saunaan.

Nykyistä keittiötä käyttäessämme on kirkastunut joitakin yksityiskohtia tulevaan Villa Kotirannan keittiöön;

- Tupakeittiö on meille sopiva ratkaisu, jossa kaikki voivat helposti viettää aikaa yhdessä. Myös vieraiden kanssa seurustelu on keittiössä häärääjällekin helpompaa, kun kahvinkeittäjä ei piiloudu erilliseen keittiöön.

- Kaipaamme enemmän valoa keittiöön. Villa Kotirantaan olemme suunnitelleet valkoisia kaapistoja, sekä vaaleita pintoja. Myös isompi ikkuna tason ääreen on suunnitelmissa, ja olohuoneen isoista ikkunoista tulee runsaasti valoa myös kokkaajalle.

- Saareke, se on saatava! Sen avulla saisimme lisää työ- ja säilytystilaa sekä ''aamiaispisteen'' saarekkeen ääreen.

- Astianpesukoneen tahdomme asentaa korkeammalle kuin nykyisessä kodissamme, ihan käyttömukavuuden vuoksi.

- Valkoiset kodinkoneet!

- Laattalattia on ollut vauvan kanssa todella näppärä, mutta uuteen keittiöön tulee sama lautalattia, kuin muuallakin asunnossa. 

Senkin olohuoneen puolelle on kotiutunut mukanani yli vuosikymmenen kulkenut nojatuoli, joka kaipaisi jo uutta verhoilua, mutta on niin käsittämättömän mukava istua, etten raaski siitä luopua. Samaan sarjaan kuului aikoinaan myös kolmen istuttava sohva.

Nojatuolin ylle päätyi isomman pojan kaksi taideteosta - ehkä värimaailmaltaan hyppäävät silmille, mutta niin hienot askartelut, että pitihän ne ihan paraatipaikalle nostaa! :) Villa Kotirantaan olen haaveillut lasten piirustusten asettelemista kollaasiksi käytävään, jonka varrella kaksi makuuhuonetta sijaitsee, ja jonka kautta kuljetaan ulko-ovelta tupakeittiöön.

Sitten vielä muutamia yksityiskohtakuvia keittiöstämme.

Mieheni tahtoisi pitää mahdollisimman paljon tavaroista(ni) kaapissa piilossa - minä olen muka täyttänyt työtasotkin, pyh! ;) Haaveilen itsekin välillä pelkistetystä kodista, mutta ei se vaan olisi minun näköiseni, enkä sellaisessa tuntisi oloani kotoisaksi.  Pienet jutut, kauniit astiat, kukat ja kynttilät (ja kaikki muu, mitä miehisesti kutsutaan 'naisten krääsäksi'), tekevät kodista kodikkaan.

Ja onhan se nyt vaan niin, että mies tekee talon, mutta nainen tekee kodin.... ;)

Juu, voisihan nuo kuivatut yrttiteeaineksetkin piilottaa kaappiinkin, mutta tason päältä paljon helpompi ottaa käyttöön! :)

Keittiön työtasolle olen kerännyt kauniita lasilautasia ja kulhoja, joita olen kirpputorikierroksilta löytänyt - kerään siis muutamaa tiettyä sarjaa, joista osa on minulle rakkaita omasta lapsuudestani.

Villa Kotirantaan olenkin toivonut keittiöön valkoista vitriinikaappia, johon lasiastiat (sekä osan posliinilautasista ja -kupeistakin) saisi kauniisti esille, mutta silti pois pölyttymästä ja valtaamasta tasoja!

Erikokoisia ja hieman toisistaan erilaisia kristallilaseja, jotka voi kuitenkin kattauksessa yhdistää kauniisti, on kertynyt jo melkoinen määrä myös keittiön avohyllylle. Laseja on löytynyt yksittäin tai pareittain, ihan muutamilla kymmenillä centeillä/kpl.

Mieheni Ikean kannattimista ja vanhoista laudoista rakentamilla hyllyillä viihtyvät myös Marimerkon, Iittalan ja Arabian mukit.

Nämä hyllyt siirtyvät mukanamme myös Villa Kotirantaan.

Tällaista meillä siis keittiön puolella! :)

Koti valmistautuu valkeaan talveen

Talvinen hyasinttiasetelma valtasi keittiömme ruokapöydän! :)

Kuten aiemminkin olen maininnut, en juurikaan valmistele kotia jouluun, vaan enemmänkin talveen - ja talven pimeydestä selviämiseen. Valkoiset kukat yhdistelen valkoisiin, pastellinsävyisiin, metallisiin tai lasisiin ruukkuihin, tuikkukippoihin, tarjoiluastioihin ja muihin pieniin yksityiskohtiin kodin koristelussa.

Niinpä valkoiset hyasintit päätyivät valkoisiin astioihin; isoon valkoiseen kuppiin, keraamiseen kannuun ja vanhaan metalliseen Pentikin ruukkuun.

P.s. Yksi hyasintti päätyi jo aiemmin lasiastiaan käpyjen kera - voit kurkistaa tuon postauksen tästä: KLIK!

En osaisi kuvitella talvea, enkä jouluakaan, ilman hyasinttien tuoksua kotona...

Tuo Pentikin valkoinen suojaruukku on muuten monen monta vuotta vanha! Jos hirmuisen väärin en muista, löysin tuon ruukun isäni viherhuoneesta käyttämättömänä lojumasta ainakin neljä vuotta sitten - isäni oli sen taas löytänyt paljon aikaisemmin kirpputorilta.

Minun käytössäni tämä ruukku on välillä toiminut kynttiläkippona isolle pöytäkynttilälle, joskus ruukkuna narsisseille ja talvisin siinä ovat viihtyneet hyasintit.

Tämä iso valkoinen kuppi on peräisin pienemmän poikamme nimenantojuhlista - tässä kupissa oli kaunis ja juhlava kukka-asetelma lahjana pojalle isomummoltaan. Kun asetelma lakastui, jäi tämä ihana kuppi muistoksi käyttöön.

Kävin takametsästämme hakemassa hieman kuusen tuoksuakin kotiimme - samalla, kun nappasin jäkälät ruukkuihin.

(Taas kerran muistuttelen, että kysykäähän se lupa jäkälän keräämiseen maanomistajalta, kun asetelmia rakentelette...)

Tuon kuusenoksan maljakko on viitisen vuotta sitten HongKong -myymälästä ostettu - toiminut lähinnä ison pöytäkynttilän astiana, mutta sopi myös tähän käyttöön mainiosti.

Ja tuo puutarjotin - se oli jo menossa eräässä toisessa kodissa kaatopaikalle, kun satuin paikalle ja nappasin sen (ja toisen samanlaisen, mutta eri värisen) talteen! :)

**VinkVink! Sen toisen tarjottimen voit bongata lokakuisesta postauksesta - KLIK!

Ja vielä lopuksi ihanan talvisen tunnelman luoja - kaunis aamukahvikuppini Hemtex -myymälästä Lahdesta; Nadja Wedin - Snowflakes -sarjan kuppi! Samaan sarjaan kuuluu mm. upeita pussilakanoita - kannattaa käydä kurkkaamassa täältä; KLIK - tai kipaista vaikka paikan päälle myymälään ihastelemaan ja hypistelemään!

(**Ei minkään sortin yhteistyöpostaus, ainoastaan julistus kauniin kuvituksen puolesta!**)