DIY: Kolinan karkoitus tuolitassuilla

En ole vain kertaa tai kahta harmitellut vanhojen Bonanza -henkisten puutuolien kolinaa parkettilattiaa vasten...

Näissä tuoleissa on vielä nuo jalkojen päät todella sirot ja alaspäin kapenevat, joten juurikaan mitään huopapalaakaan ei niihin mahdu liimaamaan.

Mutta, hei, mulla on ratkaisu vihdoin ja viimein: DIY virkatut tuolitassut! :D

Neljän tassun tekoon ei mennyt kuin reilu puoli tuntia kaikkineensa, ja ilman mitään sen kummallisempaa ohjetta vain lähdin virkkaamaan - tässä ei kauheasti voi epäonnistua! :)

...Ja yleensähän kaikki laakeiksi tarkoitetut virkkaustyöt jossain vaiheessa muuttuvatkin kupeiksi, eikös vaan? ;)

Kaapissa oli vielä sopivasti valkoista puuvillalankaa talven lankapallo -askarteluista, eikä näihin tarvitse edes varata isoa kerää. Ja mitäpä vaikka jokaisessa jalassa olisikin eri värinen tassu?! Rentoa tuunausta, ja ihanan kotoinen lopputulos!

Näistähän voisi tehdä vaikka pidempivartisetkin versiot... ;)

Joskus se yksinkertaisen ratkaisun löytäminen pitkäaikaiseen ongelmaan on pitkän pähkäilyn takana. ;)

Yksinäinen keittiön varatuoli sai ympärilleen somistusta

Sunnuntaita vietettiin täällä etelässä erittäin aurinkoisissa merkeissä.

Ja koska keittiökin kylpi auringonvalossa, oli päivällä sopiva hetki ottaa muutama valokuva keittiön nurkassa nököttävästä varatuolista - jugoslavialainen Bonanza-wanna-be - joka sain alleen anopin minulle muutama vuosi sitten virkkaaman maton, sekä yläpuolelleen seinälle isomman poikani vesiväreillä maalaaman taideteoksen.

Tämänkin syksyisen maalauksen tekemisestä kulunut kohta jo kolme vuotta, poikani oli tuolloin 5-v. Nyt vihdoin sain hankittua kuvalle kehykset - tähän asti ollut nuppineuloilla vanhan kodin työhuoneen seinällä esillä. 

Keittiön jääkaapin ovessa on muuten magneeteilla kiinni viimeisin pojan tekemä syksyinen työ, kärpässienet, joka muuten sekin odottaa kehyksiä ympärilleen!

...Miksi lasten taideteokset niin kovin usein unohtuvat kaappien pohjalle, tai kouluista saatuihin kartonkisiin säilytystaskuihin? Niiden paikka on kotien seinillä, tuomassa pehmeyttä ja kotoisuutta, aivan yhtä ansaitusti kehyksissä, kuin aikuistenkin maalaukset.

 
Pienempi poika muuten innostui samaan aikaan 'häiriköimään' valokuvausta ja kokeili kärsivällisyyttäni heiluttelemassa huonekasvin oksia - joiden tasan tarkkaan tietää olevan häneltä kiellettyä puuhaa... :)

'Nalle-ai-ai':n (joka tarkoittaa siis nallen halailua) rinnalle onkin muodotunut puheessani jo 'kukka-ei-ei' -hokema...

Kertakaikkiaan kaunis sunnuntai - tällaisia viikonloppuja lisää! ...Mielellään vielä silloinkin, kun muutto saatu saatettua loppuun ja viikonloppuisin on aikaa keskittyä kaikkeen muuhunkin, kuin vain laatikoiden tyhjentämiseen! ;)

Raksalla ensimmäistä väliseinää päästy jo purkamaan!

Sillä aikaa, kun minä lauantaina ajelin hakemassa tuoleja, mies kävi raatamassa raksalla. Moottorisahalla, rautakangella ja raa'alla lihasvoimalla irtosi eteisaulassa ollut pesunurkkaus kalusteineen ja pintamateriaaleineen.

Tälle tilanne näytti muutama viikko sitten (yllä oleva kuva).

 Ja tälle se näyttää nyt (alla)! Koppi kadonnut, samoin osa väliseinääkin jo purettu.

Tuo koko seinä puretaan pois - varmaankin jo ensi viikolla pääsemme taas yhdessä viettämään parisuhteen laatuaikaa raksalle - ja uusi seinä rakennetaan noin 40cm olohuoneen puolelle, jotta makuuhuoneille saadaan paremmin tilaa (hormin asettuminen toisessa makuuhuoneessa väliseinän kanssa järkevästi). Kulku tulevaan olohuoneeseen tulee olemaan tuossa nyt puretun aukon kohdalla ja tuon jäljellä olevan seinän toiselle puolelle rakentuu sitten keittiö. Eli kun katsoo tuota yllä olevaa kuvaa, niin valokuva on otettu tulevasta eteiskäytävästä olohuoneeseen päin ja tuohon oikealle, missä on nyt tyhjää tilaa, rakentuu väliseinä ja sen taakse makuuhuone.

Ja tässä vielä tilanne sieltä tulevan tupakeittiön puolelta.

Suunnitelmissa onkin, että joku ilta mies menisi vielä viskomaan nyt tilassa olevat roskat pihalle odottamaan hävittämistä, ja pääsisimme kenties jo alkuviikosta purkamaan lisää tuota seinää. Vanhat sähköjohdot puramme samalla myös pois ja toiveestani mies ottaa talteen tuon ylläolevassa kuvassa ikkunan vieressä olevan mustan rautaisen 'sähkörasian/sulaketaulun' (älkää kysykö mikä sen virallinen nimi tai käyttötarkoitus oli, unohdin jo vaikka mieheltä kysyin...), josta tuunaan meille suht rouhean avainkaapin tulevaan eteiseen! ;)

...Onhan siinä vielä hommaa... ;) Onneksi on jo keittiön tuolit ja pöytä jo noudettu odottamaan pääsyä uuteen kotiin... :D

Jugoslaviasta laatutuolit ja ruokapöydästä haaveiluja

Sillä aikaa, kun minä tein neljän tunnin autoretken noutamaan Tori.fi:stä ostamani tuolit, mieheni kävi tekemässä tehokkaan urakan raksalla. Noh, kumpikin varmasti ihan yhtä tehokas tapa päästä taas askeleen lähemmäs Villa Kotirantaa.... ;)

Kiitos vinkistä, Mansikkatilan mailla -blogin Taina K, kauan haaveilemani tuolit löytyivätkin lopulta yllättävän kivuttomasti, kun niiden etsimiseen sain hakusanaksi 'Bonanza'! :) Nämä eivät ole ihan aitoa Askon tuotantoa, vaan 'Made in Yogoslavia', mutta ulkonäöltään juuri sellaiset kuin olen kaivannut, aivan mielettömän ihanat istua ja reilut 40 vuotta vanhoiksi tuoleiksi käsittämättömän jämerät - ei nitise, ei natise ja täyspuisina painavatkin sopivasti! Ennen tehtiin laatua... ;)

Kuusi kappaletta näitä ihanuuksia nyt odottelee autotallissa parempaa säilytyspaikkaa, kunnes pääsevät joku päivä loppulliseen kotiinsa, Villa Kotirantaan. Olen koettanut pähkäillä, maalaisinko tuolit valkoisiksi, mustiksi, tulevan pönttöuunin värillä eli vanhalla punaisella vai käsittelisinkö ne kuluneen näköisiksi tummanruskeiksi...

Ylläolevat kuvat kerätty netistä

Luulenpa, että varminta on antaa tuolien olla nyt sellaisinaan, ja kun ne ensimmäistä kertaa nostaa valmiiksi saatuun tupakeittiöön, muiden huonekalujen joukkoon, ratkeaa tuo väriongelmakin! :) Varmaa on vain, etteivät ne tule jäämään tuollaisiksi 'pulpetin värisiksi' - sitä minulta mieskin jo varmisteli, että käsitelläänhän ne uudelleen... ;)

Nyt sitten enää pöytää etsimään! Hakusessa joko Bonanza -pöytä tai vastaavanlainen. Ainoana määreenä, että pyöreä sen olla pitää ja jatkettava, eli 4-6 henkeä tulisi mahtua pöydän ääreen - 4 perheen omassa arjessa ja 6 vieraiden kanssa. Ja jalkoja tulisi olla neljä (eli ei sellaista yhdellä jalalla seisovaa 80-luvun ruokapöytää) ja jaloissa samanlaista sorvattua koristelua, kuin noiden tuolienkin jaloissa ja selkänojassa. Eli saa vinkata, jos nurkissasi pyörii tarpeettomana kuvausta vastaava kaluste - värillä ei väliä; se tulee saamaan pintaansa valkoisen maalin joka tapauksessa! ;)

http://elamaabykoojii.blogspot.fi/2012/09/haaveilua.html

Tulevassa tupakeittiössä mittaillessa ja saarekkeesta haaveillessa tulimme tulokseen, ettei suorakulmion muotoinen pöytä tilaan oikein istu - ja kun tilaan olisi tulossa isot ikkunat, niin niiden eteen en tahtoisi pöytää asettaa, jotta valo pääsee sisään esteettä. Ja, kun tosiaan isohko suorakulmion muotoinen saareke on jo suunnitteilla, niin pyöreä pöytä tasapainottaisi ja keventäisi vaikutelmaa - kaksi isohkoa suorakulmiota melko lähekkäin toisiaan tuntuisi liian raskaalle kuitenkin kohtalaisen pieneen tilaan.

Luulenpa, että tuo pöytä vielä löytyy melko vaivattomasti - enemmän päänvaivaa tulee tuottamaan saarekkeen ääreen tulevien 'baarijakkaroiden' löytäminen; sellaiset kromi/musta nahka -jakkarat eivät tule löytämään tietään Villa Kotirantaan...! :D

Nämä ihanat tuolit löytyivät Lantliv Sommarhem -lehdestä, josta julkaisinkin parhaat palat aiemmassa postauksessa; KLIK! Jotain tällaista, wanhaan puuverstaaseen sopivaa siis etsinnässä! ;)

Unelmia on oltava! ;)