Kuulumisia raksalta; kurkistus valmistuvaan työhuoneeseen

Jaoin eilen valokuvia Villa Kotirannan alakerran tv- ja pelihuoneesta, ja siinä sivussa kuvissa vilahti myös hieman työhuonettakin - ja tänään kurkistetaan paremmin tuonne seinien sisälle:

Ensimmäinen kuikistus työhuoneen väliseinän ikkuna-aukosta paljastaa Tikkurilan Greippi -sävyllä maalatun tehosteseinän, jonka on tarkoitus luoda jokaiseen tilassa oleskelevaan ja siellä työskentelevään inspiroitunut ja energinen fiilis!

...Etäpäivien Excel -hirvityksetkin muuttuvat takuulla uudessa työtilassa silkaksi riemuksi! ;) Hih, aina on syytä olla toiveikas...

Eikä ikkuna-aukko (tai itse asiassa kaksi, molemmilla tv-ja pelihuoneen vastaisilla seinillä) jää ilman ikkunaa; työn alla edelleen vanhojen vankilan ikkunoiden puhdistus aikaisemmasta sinisestä maalista ja uudelleenkäsittely mustiksi.

...Vankilan ikkunat kellarikerroksen työhuoneeseen ovat vain jotenkin niin osuvat löydöt! :)

Työhuoneen (ja tv- & pelitilan) kattoon on asennettu metallikannakkeet, jotka tukevat yläkerran lattiaa. Mies olisi halunnut joko a) maalata ne valkoisiksi, tai b) koteloida piiloon, mutta ainakin työhuoneeseen halusin ne jättää näkyviin.

Tuon metallisen yksityiskohdan kaveriksi olen nostamassa alla olevan valokuvan vasemman puoleiselle seinälle, tuohon palkin alapuolelle, palan saneerausverkkoa 'muistitauluksi'. Ja sen verran jykevästi kiinnitys, että vaikka jonkun viherkasvinkin voin siihen kiinnittää.

Tuon metallipalkin ja raudoitusverkon kanssa sopisi hauskasti yhteen joku tämän alla olevan kuvan tyylinen metallivalaisin:

(kuva lainattu sivulta: https://www.franceandson.com/curved-arm-modern-library-sconce-73861.html)

Tuon keltaisen seinän alaosaan (alla oleva valokuva) on tarkoitus koota kaappirivistö, jonne saa piiloon paperit ja askartelutarvikkeet, mapit ja ehkä osan kankaistakin.

Ja viereiselle seinälle, keltaisen seinän ja valokuvan oikein reunan palkin väliin, on tulossa avohyllyjä, joille saan talteen mm. muisti- ja leikekirjani, sisustus- ja puutarhakirjat, sekä oman alani ammattikirjallisuuden.

Raaka hahmotelma nurkkauksesta näyttää tällaiselle:

Kaapistoksi olen hahmotellut Ikean Eket -sarjan seinäkaappia, joka on mitoiltaan 70x35x70cm (kuva alla), mutta pidän vielä silmiä auki vastaavanlaiselle kaapille, joka olisi mitoiltaan kapeampi ja yksiovinen, sillä yksi tällainen Eket -kaappi on liian kapea tuohon avohyllyjen alle, mutta kaksi kaappia (140cm) on taas liian leveä kokonaisuus.

http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/20333951/

Työhuoneen toiselle puolelle on tulossa pidempi, kapea taso ikkunan alle, joka levenee ja jatkuu kulmatasona. Tuolle seinustalle on tarkoitus sijoittaa ompelukone ja saumuri, sekä langaton tulostin ja isompi näyttö läppärille.

Kerrankin on pistorasioitakin tarpeeksi, kun on itse päässyt laskemaan tarvetta! :)

Tuo vanhan talon mukana tullut kummallinen seinämuoto oli aluksi harkinnassa 'koteloida' piiloon ja suoristaa seinä, mutta nyt olen tyytyväinen päätökseen jättää seinä sellaisekseen. Tuo syvä nurkka on loistava sijoituspaikka vaikka sille näytölle!

Ja onhan tuo vaan hauska, persoonallinen yksityiskohta tässä muutenkin omalaatuisessa talossa. ;)

Huomenna ajattelin palailla blogin ääreen ja jakaa vaihteeksi tunnelmia yläkerrasta!

Pala palalta sielläkin ovat makuuhuoneet valmistuneet muuttokuntoon - isoimman muutoksen on ehkä saanut isomman pojan huone parven portaineen, joten ehkä huomenna aloitan kertomalla niistä. ;)

Aurinkoisen raikkaita syyssäitä teille kaikille!

Syksyn lannistama kotipuutarhuri ja sinnittelevä kasvimaa

Syksy on aina henkisesti haastavaa aikaa kotipuutarhurille... Niin suuren vaivan ja työn kun on kasvimaahan kevään ja kesän aikana laittanut, ristiriitaisin tuntein seuraa syksyn etenemistä kasvimaalla; toisaalta harmittaa, kun hallayöt vievät osan kasveista mukanaan, kukat lakastuvat ja satokausi alkaa hiipua. Ja toisaalta olo on myöskin jopa hieman helpottunut, kun se päivittäinen kasteleminen on ohi, eikä kasvimaa enää vaadi niin paljoa huomiota - omakin pää ja kroppa on jo alkanut vaihtamaan talviasetuksille, jolloin touhuja vähennetään ja tahtia rauhoitetaan.

Tänä vuonna tämä kotipuutarhurin homma on ollut aivan uudella tavalla haastavaa ja samalla palkitsevaakin; ensimmäistä kertaa kasvimaa sijaitsi eri paikassa, kuin kotimme - toki välimatkaa on vain noin kilometrin verran, mutta silti ihan riittävästi, ettei ihan jokaista pientä hetkeä viitsinyt lähteä viettämään kasvimaalla kitkien. Tuntuukin, että tänä vuonna rikkaruohot ehtivät (ja toisaalta saivatkin) rehottaa ennenkuin ehdin niitä aina kitkemään, ja kastelukaan ei tainnut ihan jokaisena päivänä mennä suunnitelmien mukaan.

Mutta toisaalta pääsimme viimein hieman muokkaamaan jo omaa tulevaa pihamaatamme, ja luomaan kasvimaalle ja puutarhalle aihion. Ja tämän kesän kokemuksien perusteella onkin nyt helpompaa miettiä puutarhan laajuutta tulevaisuutta ajatellen.

Ja toihan tämä vuosi myös hauskoja (onnistumisenkin) kokemuksia aivan uusien lajikkeiden parissa!

Myös vanhasta pihasta keväällä talteen noudetut ja raksan pihaan tilapäisesti lavoihin istutetut kukat säilyivät hengissä ja jopa kukkivat! :) Dahlian tosin saimme maahan vasta (muistaakseni) heinäkuun puolella, mutta sekin ehti kukkia suurin punaisin kukkasin.

Ja vaikka lokakuun puolelle jo käännyttiin, jaksaa kesäkurpitsa - tuo vähään tyytyvä ja runsaasti satoa tuottava lajike - edelleen toiveikkaasti kukkia! :)

...Tosin tämä puutarhuri, sekä puutarhurin perhe, alkavat jo olla korvia myöten täynnä koko kesäkurpitsaa, ja harkitsin kerran jo puolivakavissani repiväni taimet irti maasta kompostiin, jotta satokausi saataisiin viimein vähitellen tämän lajin osalta pakettiin... ;)

Olenkin raahannut reiden paksuisia kesäkurpitsoja ystäville tuliaisina, ja osan syöttänyt myös kanoille appeen joukossa - niille näyttää vielä hyvin pilkottuna maistuvan...

Toki anopilta sain herkullisen reseptin, jossa kesäkurpitsa halkaistiin ja pilkottiin n.5cm paloiksi. Siemenet otettiin pois ja tilalle laitettiin ruskistettu ja kevyesti maustettu jauheliha, jonka sekaan on sekoitettu vihreää pestoa. Sitten reippaasit juustoraastetta päälle ja uuniin. NAMS!

Testattu, ja herkuiksi todettu! :)

Yleisilme kasvimaalla alkaa tosiaan olla jo melko nuupahtanut. Vähän samanlainen olo on puutarhurillakin... ;)

Kasvimaan rakentelu jatkuu ensi keväänä loppujen tiilien asettelun (taisi jäädä enää yhden lavarivin ympäriltä puuttumaan), ja soran lisäämisen muodossa. Sorakasa on ylärinteessä talon toisella puolella - yhden kottikärryllisen jaksoin soraa lapioida ja raahata tontin toiseen laitaan, kunnes totesin, että kiitti, riitti.

Keväällä on taas kone tulossa tontille, niin ilmeisesti samassa vauhdissa tulee soraakin sitten lähemmäs lapioitavaksi. Jeij!

Maassa on vielä nostamatta melkoisesti satoa; nauriit, punajuuret ja porkkanat ovat vielä osittain maassa - olemme nostaneet tähän mennessä vasta sitä mukaa, kun olemme kasviksia syöneet. Osa sipuleista on myös vielä penkissä, osan jo nostin ja kuivasin, sekä letitin kuivista varsistaan varaston puolelle odottelemaan käyttöä.

Myös salaattia saadaan vielä omasta maasta, tosin lehtisalaatti jo kuihtui pois - ja rukolan söi joku koi melkein alkukesästä. Samainen koi naposteli myös melkein kaikki nauriiden lehdet.

Muutaman maissin tähkänkin olemme jo päässeet keittämään, ja yllätyimme, kuinka hyvin tänä kesänä maissia kypsyi, vaikkei mitenkään erityisen lämmin kesä ollutkaan. Olemme jo miettineetkin ensi kesälle maissin paikkaa; joko tulevan perunamaan reunaan tai kasvihuoneen kupeeseen, tuulensuojaan.

Tämä alla oleva tähkä sai jäädä vielä paikoilleen odottelemaan kypsymistään. Kun tuo höhtyvä tuossa tähkän päässä muuttuu ruskeaksi ja kuivuu, pitäisi tähkän olla silloin kypsä kerättäväksi.

Kaikkea sitä on taas kotipuutarhuri yhdessä kesässä oppinut! :)

Tuon alla olevan valokuvan vasemmassa alareunassa olevien ikkunaruutujen alla näyttää muhivan kasa rikkaruohoja, mutta on siellä muutakin! :D

Siellä seassa muhii nimittäin osa bataateistani.

Ja juu, voisihan sitä luulla, että nyt on kasvattajalta jäänyt kitkemiset tuon laatikon osalta hoitamatta, mutta kyllä minulla on ihan suunnitelmakin tuossa - ihan oikeasti! :)

Tuo nokkonen on saanut kasvaa lasien alla, ja suojata lehdillään pintamultaa kuivumasta lasien alle paahtavan auringon lämmössä. Bataatti on tuolla seassa kasvattanut valtavan lehvästön - ja toivottavasti yhtä runsasta kasvua on tapahtunut myös mullan alla.

Jännityksellä nyt sitten vielä pari viikkoa koetan malttaa odottaa, ja sitten nostan kaikki bataatit maasta. Mielenkiintoista sitten verrata, onko avomaalla kasvaneilla ja tuolla ikkunoiden alla muhineilla taimilla eroa sadossa!

Kunhan saan lokakuun aikana lopunkin sadon nostettua ja korjattua talteen, lupaan satokauden päätteeksi istahtaa ajatuksen kanssa alas tekemään perinteisen yhteenvedon tämän vuoden kasvatuskokemuksista ja raapustelemaan suunnitelmia ensi vuotta varten.

Tämä kotipuutarhurina puuhastelu on kyllä ympärivuotinen toimi - ja silleen hyvässä mielessä, hauskalla tavalla! ;) Yhden kauden loppu tarkoittaa aina vain uuden kauden alkua suunnittelmien ja siemenhankintojen merkeissä.

Raksalla pienin suurin askelin eteenpäin; uudet ikkunat!

Kyllä, ne ovat täällä - ja asennettuina paikoilleen. Ikkunat nimittäin! :)

Kirjoitinkin aikaisemmin pienen vuodatuksen ikkunoiden toimituksen kanssa olleista haasteista - tai siis siitä, ettei ikkunat ylipäätään saapuneet sovittuna viikkona. Noh, syykin selvisi, kun kuorma saapui; mies oli tilausta tehdessä tammikuussa näpytellyt yhden numeron väärin puhelinnumerokseen...! :D

...Eli meidän moka! :)

Toisaalta sinällään erikoista, että kuski ei ollut kysellyt toimivaa numeroa vaikka numeropalvelun kautta, kun huomasi, ettei papereissa oleva numero ollut toiminnassa... Miehen nimi, joka siis tilaus- ja toimituspapereissa esiintyi, on kuitenkin sen verran erikoinen, ettei samalla nimellä ainakaan tältä alueelta toista löydy...

Mutta mikä tärkeintä; kaikki ikkunat ovat nyt saapuneet, ne ovat juuri sellaiset kuin olimme tilanneetkin, suurin osa niistä on jo asennettu - ainoastaan kellarikerroksen ikkunat odottelevat vielä asennusta - ja ne istuvat täydellisesti taloomme! Oi onnea!

Kertasinkin jo aiemmin heinäkuun lopussa noita huonejärjestyksiä täällä blogissa, kun ulkovuoripaneelit saatiin paikoilleen - tuohon postaukseen pääset tästä, KLIK - mutta käydäänpä vielä kerran tuon alla olevan kuvan avulla läpi.

Eli vasemmalta oikealle; lasitettu kuisti, aikuisten makuuhuone, pienemmän pojan makuuhuone, keittiö (tuo keskimmäinen korkeudeltaan kapea ikkuna), sekä vasemmassa reunassa kaksi olohuoneen isoa ikkunaa, joiden väliin tulee terassinovi.

Tuo terassinkin ovi saapui samassa toimituksessa, ja odottelee asentamista. Se tulee osaltaan viimeistelemään tuon valoisan olohuoneen, sillä ovessa oleva ikkuna on lähes koko oven kokoinen; ulottuu alareunasta siis samalle tasolle kuin viereisten ikkunoiden alareunat.

Isomman pojan huone on melkein koko oikean päädyn kokoinen - keskikerroksessa huone leikkitiloineen ja koulupöytineen, ja ylös 'ullakolla' nukkumaparvi vinoine kattoineen.

Alla olevan kuvan ikkunaton osa päätyä on siis hänen huonettaan, ja ikkunat hänellä ovat tuonne hiljaisen hiekkatien suuntaan. Pihan puolelle ei ikkunoita hänelle tule, sillä tuo ehjä seinätila hyötykäytetään kaapistolle. Säilytystilan lisäksi tuolla kaappirivistöllä on toinenkin tarkoitus; se toimii äänieristeenä huoneen ja ulkopuolelle tulevan terassin välissä.

Alakerrasta tosiaan vielä ikkunat puuttuvat, vaikka ovatkin jo saapuneet tontille. Ikkunat ovat tässäkin kerroksessa samanlaiset kuin ylempänä, mitoitukseltaan luonnollisesti vain hieman pienemmät.

Myös alakerran ovet ovat saapuneet jo aiemmin, ja niiden kuvat löydät täältä; KLIK!

Alakerran huonejärjestys ikkunoittais; vasemman puoleisin ikkuna on osa alakerran käytävää, josta pääsee työhuoneeseen ja peli-/leffatilaan, ja toinen ikkuna vasemmalta on juurikin tuon peli-/leffatilan ikkuna. Keskellä on ovi kodinhoitohuoneeseen, ja sitten ovatkin kylpyhuoneen ja saunan ikkunat oikeassa reunassa.

Ja tässä alla tosiaan valokuva tuolta talon hiljaisemmasta päädystä, eli pojan huoneen ikkunoita nuo kaksi päällekkäin olevaa; alempi on ns. leikki- ja oleskeluhuoneen ikkuna, jonka alle koulupöytä asettuu, ja tuo ylempi on nukkumaparven ikkuna.

Nuo ikkunat tuosta vielä hieman suurenevat, kunhan ylimääräiset ulkoverhoukset saadaan vielä sahattua ympäriltä pois - ikkuna-aukot verhouksessa siis hieman ikkunaa pienemmät.

Aivan oikeassa reunassa oleva ikkuna on talon tienpuoleiselle seinustalle sijoittuvan kapeahkon wc- ja suihkutilan ikkuna.

Pikaisella valokuvauskäynnillä töiden jälkeen oli valaistus sisätiloissa sen verran hämärä, että sain napattua talteen julkaisukelpoisia kuvia ainoastaan tulevan kodin ikkunoista aukeavista maisemista.

Tämä alla oleva kuva on otettu isosta olohuoneen ikkunasta, josta aukeaa näkymä pihamaalle ja puutarhaan. ...Tähän kohti olen jo mallaillut itselleni kiikkustuolin paikkaa - voin sitten vuoden päästä talvella juuri tällä samaisella paikalla, pönttöuunin lämmössä, kutoa tuota neuleviltti -ikuisuusprojektiani, ja katsella lumista maisemaa, villasukat jalassa, yrttiteetä lipitellen... :)

*Tuon mielikuvan voimin jaksaa vielä vuoden ahertaa!*

Alla oleva valokuva on otettu rakennukset pihatien puoleisesta päädystä - eli tähän tulee pääsisäänkäynti. Kuistin ovi on tilapäinen työmaaovi, ja oikea tummanharmaa (sama RR23 sävy kuin katossa, ränneissä ja ikkunoissakin) ulko-ovi odottelee vielä sisällä. ...Turha asentaa vielä parempaa ovea työmaalle naarmuttumaan!

Sisääntulo ei jää ihan näin paljaaksi, vaan tarkoitus olisi rakentaa erillinen porraskatos, vai pitäisiköhän sitä lipaksi sanoa, joka on siis samassa kulmassa kuin kattokin, ja laskee vasemmalle, kohti tietä. Porrastasanne saa vielä näkösuojankin vaakarimoituksella toteutettuna  - ja tuokin rimoitus noudattaa samaa värimaailmaa, eli saa ylleen RR23 -tummanharmaan maalipinnan.

Tällaiselle talo näyttää nyt tieltä pain katsottuna (kuva alla).

Ikkunoita ei tuolle tienpuoleiselle seinälle tule laisinkaan, vaan lähes kaikki ikkunat on sijoitettu talon aurinkoisen rinteen puolelle. Yksityisyyden lisäämisen ohella maksimoidaan näin luonnon oman lämmityksen auringonvalon muodossa; eteläjulkisivuun lankeaa vuodessa n. 2-3-kertainen määrä aurinkosäteilyä pohjoisjulkisivuun verrattuna, ja ikkunoiden sijoittelulla voidaankin näin myös pienentää lämmönjohtumishäviötä, koska ulkolämpötila on eteläjulkisivun edessä useimmiten korkeampi kuin muualla!

Epäsuoran aurinkosäteilyn hyödyntäminen vaatii isoa ikkuna-alaa eteläjulkisivulla, sekä huonetilajärjestelyä, jossa eniten lämpöä vaativat tilat ovat heti ikkunoiden takana, kuten meillä; kaikki makuuhuoneet ja oleskelutilat on sijoitettu eteläjulkisivun puolelle, ja niissä osissa taloa, missä huoneet eivät sijoitu läpi talon, pohjoispuolelle on jätetty käytävät, wc-tila, työhuone, varastoa...

Ja kesäisin ylilämpenemistä estetään varjostavilla kaihtimilla sekä mahdollisilla markiiseilla, ja pihalle istutettavilla lehtipuilla, jotka kesäisin suojaavat lehvistöllään, mutta jotka talvisin päästävät auringonvalon lehdettömistä oksistaan lävitse.

Etta omavaraisempaa elämää kohti, ja aurinkopaneeleita googlaillen! ;)

Nämä uudet ikkunat ovat tosiaan ulkopuolelta maalattu tummanharmaalla RR23 -sävyllä, ja sisäpuolelta valkoisella. Perinteisiä, leveitä ikkunapuitteita ei tule, vaan mahdollisimman kapeilla ja moderneilla mennään, ja nekin maalataan tuolla RR23 -sävyllä, jolloin ne lähestulkoon sulautuvat tuohon ikkunan rakenteeseen.

Arvaatteko, minkä tilan ikkunat ovat ehdottomat suosikkini? :)

Lasitetun kuistin!

Kun kaihtimet eivät ole suljettuina - ja tarkoitus olisikin talossa asuessa pitää kaihtimet aina auki - näkee noiden kuistin kahdelle seinälle nurkkaukseen sijoitetun ikkunan läpi! Kuinka usein talon ulkopuolelta ikkunasta sisälle katsottuna aukeaakin eteesi maisema? :)

Kesäisin vihreä luonto talon toisella puolella keventää talon ilmettä, ja mikä parasta, kyllä tuolla kuistilla, noiden ikkunoiden äärellä, luonnonvalossa kelpaa sadepäivinäkin kahvitella.

Nappasin sisältä pari valokuvaa noista ikkunoista aukeavista maisemista. Toisesta aukeaa näkymä tuonne pihamaalle (voi kun se ensi kesänä jo näyttäisikin kodin pihalle, eikä rakennustyömaalle), ja...

...Toisesta taas pihatielle.

Kurkkaappa tuota alla olevaa valokuvaa tarkemmin - olen rakastunut tuohon naapuritalon tontin rajaan aikoinaan rakentamaan kivimuuriin (oikea reuna), jonka rakenteissa kukkii kesäisin kauniisti luonnonkukat. ...Mihinhän omalla pihallani saisin vastaavan kyhättyä...? ;)

Vielä on matkaa omaan kotiin, mutta niin palkitsevaa nähdä nuo ikkunat nyt paikoillaan. Muistelimme nimittäin miehen kanssa viime talvea, kun silloin tilasimme näitä ikkunoita - tuolloin tuntui, että tähän hetkeen on ikuisuus aikaa. Ja nyt olemme matkanneet pienen ikuisuuden eteenpäin!

Puolitoista vuotta alkaa tätä matkaa kaikenkaikkiaan olla takana päin, ja aikatauluarvio vuoden mittaisesta matkasta vielä eteenpäin tuntuu realistiselle. Ei missään tapauksessa ylitsepääsemättömälle, eikä toisaalta liian optimistisellekaan.

Näen mielessäni tämän koko taloprojektin visuaalisena maisemana ja matkana sen halki; tuntuu, että menneen 1,5vuoden aikana on taivallettu projektin ylämäkeä, ja kun nyt urakan (meidän näkökulmasta) työläin ja haastavin vaihe on vihdoin selätetty, kuljemme tovin tasaista polkua, ennen viimeisten työvaiheiden kirmailua viettävään alamäkeen raikkaan syysauringon paisteessa. :)

...Mieheltä kysyttäessä hänellä voisi olla jokin aivan erilainen matkatarina kerrottavana... :D

Mielensäpahoittaja täällä, hei!

Saako valittaa?

Siis silleen ihan vähän vain? Ja ihan syystä?

Tällä viikolla piti saapua ikkunat. Tammikuussa tilatut siis. Tai alkuperäisen suunnitelman mukaan ikkunoiden piti saapua elokuun puolessa välissä, mutta tuossa keväällä siirsimme vielä toimitusta viikolla eteenpäin, jotta ehdimme saamaan varmasti kaiken kesällä ikkunoita varten valmiiksi.

Viikon lisäajasta huolimatta ikkunat eivät ole saapuneet raksan pihaan. On sunnuntai. Ja harmitus.

Mrrr!

Ehkä eniten tässä ketuttaa asiakkaan huono informointi... Alkuviikosta saimme (itse heille soittamalla) lupauksen, että viikon aikana ikkunat ovat tulossa. Tilaussopimukseen on kirjattu, että meiltä tulee jonkun olla vastaanottamassa ikkunoita, joten tässä sitten viikon verran ihmeteltiin, että mitenkähän lyhyellä varoitusajalla pitää raksalle ehtiä kuljetusta vastaan. No ei tarvinnut ehtiä ollenkaan.

Tältäkin mielipahalta olisi vältytty, jos kyseisestä yrityksestä olisi heti oltu meihin yhteydessä, KUN aikataulun pettäminen on huomattu, ja sovittu uusi toimitusaikataulu. Mutta nyt me jäimme maanantaina saadun toimituslupauksen (ja jo melkein puoli vuotta sitten sovitus toimitusajan) varaan, tyhjin käsin.

Tämän viikonlopun aikataulut oli sovittu sen mukaan, että ikkunat ovat perjantaina viimeistään pihassa, ja asennus voi lauantaina aamusta alkaa. Nyt tämä aika meni vähän harakoille, sillä seuraavalle viikonlopulle sovittuja töitä varten ei oltu vielä haettu tarvikkeita... Ja kun kesälomien päätyttyä remontoitiin pyhitettävät ajat ovat lähinnä viikonloppuja, harmittavat tällaiset projektin valmistumiseen vaikuttavat juonenkäänteet vietävästi.

Huokaus.

...Sormet ristissä, että huomenna saamme (itse taas soittamalla) tietoa tilanteesta - ja luotettavan uuden aikataulun toimitukselle!

DIY: Kyltit kasvimaalle puisista pyykkipojista

Lauantaina vietin muutaman tovin aamulla askarrellen uusia kylttejä kasvimaalle. Tänä kesänä uusia lajikkeita eksyi kasvatuslaatikoihin, joten niille varsinkin täytyi tehdä nimikyltit - toki samaan vauhtiin askartelin myös kasvimaan klassikoille, kuten porkkanoille, uudet kyltit.

Materiaalit löytyivätkin valmiina kotoa, eli puisia pyykkipoikia (joita on aina hyvä olla paketillinen laatikossa, vinkvink, vaikka lahjapakettien koristeluun) ja erilaisia kirjainleimasimia.


...Jos alennusmyynneissä tulee leimasimia vastaan, niin kerään ne aina ostoskoriin, koska näitäkään ei vain voi olla liikaa! :)

Nämä leimasimien säilytyspurkitkin ovat muuten aikaisemmin tekemäni DIY-askartelut - palvelleet tehtävässään todella hyvin! :) Ohjeen noihin löydät täältä; KLIK!

Leimasin näihin pyykkipoikiin lajikkeiden nimet molemmille puolille.

Pyykkipoikien alareunaan leimasin vielä tähden - teki viimeistellyn lopputuloksen! :)

Koekäyttöä sisällä ikkunalaudalla;

Kasvimaalla vanhojen ikkunoiden ja harsojen alla totuttelee uuteen kotiinsa sokerimaissit, bataatit, avomaakurkut ja kirsikkatomaatit.

Multaan grillitikku pystyyn ja siiten pyykkipoika poikittain - valmis! :)

Jokaisessa laatikossa pilkistää jo vihreää. Pensaspapukin saanut viikossa jo vahvan alun.

Myöskin vanhat, viime kesäiset kyltit otettiin käyttöön kasvimaalla. Näistä kylteistä voit lukea lisäältä täältä, KLIK!

Ei malttaisi odottaa sitä hetkeä, kun laatikot täyttyvät vihreydestä niin, että kyltit melkein hukkuvat lehtien sekaan... :)

*Muistelee viime kesää*