Sanotaan, että siivous on halvin ja nopein sisustus. Allekirjoitan lauseen täysin! :) Sama vanha koti saa aina raikkaan tuulahduksen siivouspäivän myötä - ja jos samaan vauhtiin vielä nostaa pöydälle maljakollisen leikkokukkia, niin korvaa jo melkein pienen pintaremontinkin. ;)
Minulla inspiraatio lapsiperheen perinteisen kaaoksen siivoamiseen löytyi tällä kertaa tori.fi -palvelun kautta... Löysin viikolla nimittäin ihan omalla kylällä myynnissä olleen kaapin, ja sivupöydän, jotka ostin ajatellen tulevaa kotiamme, mutta jotka löysivät luontevan paikkansa myös tässä nykyisessä kodissamme.
Valokuvasin elokuun lopussa olohuoneemme edellisen sisustuksen - pääset kurkistamaan sitä tästä, KLIK!
Uusien kalusteiden myötä sohva siis sai siirtyä pois nurkasta, ja otimme pitkästä aikaa taas sohvapöydänkin käyttöön. Reilun vuoden sen on tainnut ajaa sivupöydän virkaa, sillä pienemmän pojan kierähdykset sohvalta lattiatyynyille ovat aiheuttaneet omaa haastettaan tähän huonekalujen sijoitteluun.
Mutta nyt, pojan ollessa reilut 1,5v, voimme taas kokeilla tällaista 'aikuisten ihmisten perinteistä tapaa' käyttää sohvapöytää... ;)
Sohvapöydältä siirtyivät lehdet vanhassa puulaatikossa lattialle uuden kaapin viereen, samoin kuin tuo betoniruukku kasveineen.
...Molemmat houkuttelevat pienintä poikaamme tutkimusretkille...
Myös papan ehtisöimä keinuhevonen sai uuden kaapin ääreltä arvoisensa paikan.
Nauratti Habitare -messuja kierrellessä, että olinkin jo elokuussa tuota syksyistä asetelmaa avohyllyille rakennellessa hienosti ajan hermolla... :)
Tämän vuoden Habitare olikin ehdottomasti juuri minun makuni mukainen kokemus; puu ja muut luonnonmateriaalit, käsin tekeminen, kotoilu ja rustiikkiset yksityiskohdat.
Tämän sohvapöydän olen joskus vuosia sitten kasaillut, ja edelleen se on yksi lempihuonekaluistani kodissamme. Ehkä siksikin, että tähän pöytään liittyy valtavasti muistoja; sen äärellä on ystävien kanssa istuttu iltaa, isomman pojan kanssa pelattu lautapelejä...
Tämä kaunis, punottu koristeruukku löytyi kirpputorilta joitakin kuukausia sitten 0,50€ hintaan, ja onnistuin nappaamaan näitä kotiini kaksi. Ruukun alla on niin ollen kirpputorilta löydetty Arabian vanha ruokalautanen, jonka nimeä en valitettavasti tiedä (pohjassakin lukee vain 'Arabia').
Vesikasvikin on yhä hengissä, tosin hieman nuutuneemman oloisena, kuin silloin ostettaessa elokuun alkupuolella - KLIK - mutta pituuskasvua on tullut sentään.
Nyt, kun toista kuukautta olen tälle kasville vettä vaihdellut, maljakkoa pessyt ja kiviä huuhdellut, niin voin todeta, että ihan liian paljon työtä vaativa lajike minunlaiselleni laiskalle kukkien hoitajalle... Eli tätä yksilöä lupaan parhaani mukaan hoitaa, niin kauan kuin hän hoidollani jaksaa elellä, mutta uutta en enää ole sitten hankkimassa...
Uuden kaapin päälle nousivat myös makuuhuoneessa aiemmin olleet vanhat, vintage valokuvakehykset. Olen säilyttänyt niissä alkuperäiset taustapaperit, jotka ovat kauneinta, mitä voisin kuvitella näihin kehyksiin laittavani!
Nämäkin kehykset löysin aikoinaan kirpputorilta.
Ja tuonne avohyllylle jo aiemmin nostamaani ilves -purkkiin kuivatin pihapuusta tammenterhoja tuomaan lisää kauniita ruskean sävyjä sisustukseen.
Olen viimeisen puolen vuoden aikana ostanut rottinkisia amppeleita, sekä seinätelineitä huonekasveille, jotka ovat odotelleet sopivaa hetkeä. Tänään, olohuoneen uudelleenjärjestelyn yhteydessä, nostin tämän ensimmäiset rottinkiamppelin rönsyineen roikkumaan ikkunalle.
Huonekasvit saivat myös uuden paikan valossa ikkunan äärellä, kun nostelin niitä toisen nettikirppislöydön päälle. Samaiselta myyjältä nimittäin mukaani lähti myös tämä ihana sivupöytä, joka toimii myös pienenä lipastona.
...Pakko jakaa tämä alla oleva valokuva pienestä kuvausassaristani, joka aina kuvien oton välissä innostui pyörittelemään kukkaa uusiin asentoihin... ;)
Tälle pöydälle oli ilmoittautunut jo ostajakin, ja taisin olla varausjonossa kolmantena tai neljäntenä, mutta kuten jokainen nettikirppiskauppaa tehnyt tietää, usein innokkaimmat hakijat katoavat lopulta jäljettömiin...
Noh, jonkun toisen menetys, ja minun ehdoton voittoni! :)
Rupesin oikein miettimään, mitä tavaroita olohuoneessamme on uutena ostettu - kun tuo ylläolevan valokuvan rahi on muistaakseni 4€ kirppislöytö, ja nojatuolit ikilainassa anoppilasta - eikä listasta ihan valtavan pitkä tullut; näissä valokuvissa esiintyvistä tavaroista televisio ja muu elektroniikka, muutama tuikkukippo, tyyny ja maljakko on ostettu kaupasta, loput on joko itse valmistettu, saatu, tai ostettu nettikirppiksiltä, kirpputoreilta tai tuttavilta.
Tavaroilla täytyy olla historia ja tarina kerrottavana, jotta ne ovat mielestämme mielenkiintoisia. Kuka tahaansa voi ostaa sisustuksen huonekalukaupasta, mutta saa esittelytilan, ei kotia. Kodikkuus muodostuu kerroksista, jotka rakentuvat vuosien mittaan. Eripari esineistä, jotka kuitenkin omalla tavallaan sopivat kauniisti yhteen.
Ja puhuttaessa eri vuosikausilla valmistetuista tavaroista, jotka eivät kuulu oikeasti yhteen, mutta sopivat täydellisesti toisilleen; Vanha, Jugoslaviassa valmistettu Bonanza -tyylinen tuoli ja samaa muotokieltä toistava, uudempaa tuotantoa oleva sivupöytä.
Jos pöydän jalat olisivat puun väriset, kuten pöytälevy, olisi tuo sorvattu koristelu niin pöydän kuin tuolin jaloissa aivan liikaa, mutta hauskan turkooseiksi maalattuina ne tuovat eloa tuohon kokonaisuuteen.
...Suosittelen kurkistamaan nettikirppiksien valikoimaa - niin huuto.com, tori.fi sekä erilaiset Facebook -kirppikset!! Juuri se I-HA-NA löytö voi itseasiassa olla myynnissä vaikka naapurissasi....! ;)
maanläheinen, kotoisa, lämmin ja asutunnäköinen <3 tykkään :) http://valkoinenhaave.blogspot.fi/
VastaaPoistaKiitos, Tintti! <3 Kyllä kodin täytyy kotoisa ja lämmin olla, ja useimmiten täällä näyttää vielä enemmänkin 'asutunnäköiselle', kun aina ei ehdi noiden kahden pienemmän touhukkaan jälkiä keräillä perästä pois... ;)
Poista