Raksalla pienin suurin askelin eteenpäin; uudet ikkunat!

Kyllä, ne ovat täällä - ja asennettuina paikoilleen. Ikkunat nimittäin! :)

Kirjoitinkin aikaisemmin pienen vuodatuksen ikkunoiden toimituksen kanssa olleista haasteista - tai siis siitä, ettei ikkunat ylipäätään saapuneet sovittuna viikkona. Noh, syykin selvisi, kun kuorma saapui; mies oli tilausta tehdessä tammikuussa näpytellyt yhden numeron väärin puhelinnumerokseen...! :D

...Eli meidän moka! :)

Toisaalta sinällään erikoista, että kuski ei ollut kysellyt toimivaa numeroa vaikka numeropalvelun kautta, kun huomasi, ettei papereissa oleva numero ollut toiminnassa... Miehen nimi, joka siis tilaus- ja toimituspapereissa esiintyi, on kuitenkin sen verran erikoinen, ettei samalla nimellä ainakaan tältä alueelta toista löydy...

Mutta mikä tärkeintä; kaikki ikkunat ovat nyt saapuneet, ne ovat juuri sellaiset kuin olimme tilanneetkin, suurin osa niistä on jo asennettu - ainoastaan kellarikerroksen ikkunat odottelevat vielä asennusta - ja ne istuvat täydellisesti taloomme! Oi onnea!

Kertasinkin jo aiemmin heinäkuun lopussa noita huonejärjestyksiä täällä blogissa, kun ulkovuoripaneelit saatiin paikoilleen - tuohon postaukseen pääset tästä, KLIK - mutta käydäänpä vielä kerran tuon alla olevan kuvan avulla läpi.

Eli vasemmalta oikealle; lasitettu kuisti, aikuisten makuuhuone, pienemmän pojan makuuhuone, keittiö (tuo keskimmäinen korkeudeltaan kapea ikkuna), sekä vasemmassa reunassa kaksi olohuoneen isoa ikkunaa, joiden väliin tulee terassinovi.

Tuo terassinkin ovi saapui samassa toimituksessa, ja odottelee asentamista. Se tulee osaltaan viimeistelemään tuon valoisan olohuoneen, sillä ovessa oleva ikkuna on lähes koko oven kokoinen; ulottuu alareunasta siis samalle tasolle kuin viereisten ikkunoiden alareunat.

Isomman pojan huone on melkein koko oikean päädyn kokoinen - keskikerroksessa huone leikkitiloineen ja koulupöytineen, ja ylös 'ullakolla' nukkumaparvi vinoine kattoineen.

Alla olevan kuvan ikkunaton osa päätyä on siis hänen huonettaan, ja ikkunat hänellä ovat tuonne hiljaisen hiekkatien suuntaan. Pihan puolelle ei ikkunoita hänelle tule, sillä tuo ehjä seinätila hyötykäytetään kaapistolle. Säilytystilan lisäksi tuolla kaappirivistöllä on toinenkin tarkoitus; se toimii äänieristeenä huoneen ja ulkopuolelle tulevan terassin välissä.

Alakerrasta tosiaan vielä ikkunat puuttuvat, vaikka ovatkin jo saapuneet tontille. Ikkunat ovat tässäkin kerroksessa samanlaiset kuin ylempänä, mitoitukseltaan luonnollisesti vain hieman pienemmät.

Myös alakerran ovet ovat saapuneet jo aiemmin, ja niiden kuvat löydät täältä; KLIK!

Alakerran huonejärjestys ikkunoittais; vasemman puoleisin ikkuna on osa alakerran käytävää, josta pääsee työhuoneeseen ja peli-/leffatilaan, ja toinen ikkuna vasemmalta on juurikin tuon peli-/leffatilan ikkuna. Keskellä on ovi kodinhoitohuoneeseen, ja sitten ovatkin kylpyhuoneen ja saunan ikkunat oikeassa reunassa.

Ja tässä alla tosiaan valokuva tuolta talon hiljaisemmasta päädystä, eli pojan huoneen ikkunoita nuo kaksi päällekkäin olevaa; alempi on ns. leikki- ja oleskeluhuoneen ikkuna, jonka alle koulupöytä asettuu, ja tuo ylempi on nukkumaparven ikkuna.

Nuo ikkunat tuosta vielä hieman suurenevat, kunhan ylimääräiset ulkoverhoukset saadaan vielä sahattua ympäriltä pois - ikkuna-aukot verhouksessa siis hieman ikkunaa pienemmät.

Aivan oikeassa reunassa oleva ikkuna on talon tienpuoleiselle seinustalle sijoittuvan kapeahkon wc- ja suihkutilan ikkuna.

Pikaisella valokuvauskäynnillä töiden jälkeen oli valaistus sisätiloissa sen verran hämärä, että sain napattua talteen julkaisukelpoisia kuvia ainoastaan tulevan kodin ikkunoista aukeavista maisemista.

Tämä alla oleva kuva on otettu isosta olohuoneen ikkunasta, josta aukeaa näkymä pihamaalle ja puutarhaan. ...Tähän kohti olen jo mallaillut itselleni kiikkustuolin paikkaa - voin sitten vuoden päästä talvella juuri tällä samaisella paikalla, pönttöuunin lämmössä, kutoa tuota neuleviltti -ikuisuusprojektiani, ja katsella lumista maisemaa, villasukat jalassa, yrttiteetä lipitellen... :)

*Tuon mielikuvan voimin jaksaa vielä vuoden ahertaa!*

Alla oleva valokuva on otettu rakennukset pihatien puoleisesta päädystä - eli tähän tulee pääsisäänkäynti. Kuistin ovi on tilapäinen työmaaovi, ja oikea tummanharmaa (sama RR23 sävy kuin katossa, ränneissä ja ikkunoissakin) ulko-ovi odottelee vielä sisällä. ...Turha asentaa vielä parempaa ovea työmaalle naarmuttumaan!

Sisääntulo ei jää ihan näin paljaaksi, vaan tarkoitus olisi rakentaa erillinen porraskatos, vai pitäisiköhän sitä lipaksi sanoa, joka on siis samassa kulmassa kuin kattokin, ja laskee vasemmalle, kohti tietä. Porrastasanne saa vielä näkösuojankin vaakarimoituksella toteutettuna  - ja tuokin rimoitus noudattaa samaa värimaailmaa, eli saa ylleen RR23 -tummanharmaan maalipinnan.

Tällaiselle talo näyttää nyt tieltä pain katsottuna (kuva alla).

Ikkunoita ei tuolle tienpuoleiselle seinälle tule laisinkaan, vaan lähes kaikki ikkunat on sijoitettu talon aurinkoisen rinteen puolelle. Yksityisyyden lisäämisen ohella maksimoidaan näin luonnon oman lämmityksen auringonvalon muodossa; eteläjulkisivuun lankeaa vuodessa n. 2-3-kertainen määrä aurinkosäteilyä pohjoisjulkisivuun verrattuna, ja ikkunoiden sijoittelulla voidaankin näin myös pienentää lämmönjohtumishäviötä, koska ulkolämpötila on eteläjulkisivun edessä useimmiten korkeampi kuin muualla!

Epäsuoran aurinkosäteilyn hyödyntäminen vaatii isoa ikkuna-alaa eteläjulkisivulla, sekä huonetilajärjestelyä, jossa eniten lämpöä vaativat tilat ovat heti ikkunoiden takana, kuten meillä; kaikki makuuhuoneet ja oleskelutilat on sijoitettu eteläjulkisivun puolelle, ja niissä osissa taloa, missä huoneet eivät sijoitu läpi talon, pohjoispuolelle on jätetty käytävät, wc-tila, työhuone, varastoa...

Ja kesäisin ylilämpenemistä estetään varjostavilla kaihtimilla sekä mahdollisilla markiiseilla, ja pihalle istutettavilla lehtipuilla, jotka kesäisin suojaavat lehvistöllään, mutta jotka talvisin päästävät auringonvalon lehdettömistä oksistaan lävitse.

Etta omavaraisempaa elämää kohti, ja aurinkopaneeleita googlaillen! ;)

Nämä uudet ikkunat ovat tosiaan ulkopuolelta maalattu tummanharmaalla RR23 -sävyllä, ja sisäpuolelta valkoisella. Perinteisiä, leveitä ikkunapuitteita ei tule, vaan mahdollisimman kapeilla ja moderneilla mennään, ja nekin maalataan tuolla RR23 -sävyllä, jolloin ne lähestulkoon sulautuvat tuohon ikkunan rakenteeseen.

Arvaatteko, minkä tilan ikkunat ovat ehdottomat suosikkini? :)

Lasitetun kuistin!

Kun kaihtimet eivät ole suljettuina - ja tarkoitus olisikin talossa asuessa pitää kaihtimet aina auki - näkee noiden kuistin kahdelle seinälle nurkkaukseen sijoitetun ikkunan läpi! Kuinka usein talon ulkopuolelta ikkunasta sisälle katsottuna aukeaakin eteesi maisema? :)

Kesäisin vihreä luonto talon toisella puolella keventää talon ilmettä, ja mikä parasta, kyllä tuolla kuistilla, noiden ikkunoiden äärellä, luonnonvalossa kelpaa sadepäivinäkin kahvitella.

Nappasin sisältä pari valokuvaa noista ikkunoista aukeavista maisemista. Toisesta aukeaa näkymä tuonne pihamaalle (voi kun se ensi kesänä jo näyttäisikin kodin pihalle, eikä rakennustyömaalle), ja...

...Toisesta taas pihatielle.

Kurkkaappa tuota alla olevaa valokuvaa tarkemmin - olen rakastunut tuohon naapuritalon tontin rajaan aikoinaan rakentamaan kivimuuriin (oikea reuna), jonka rakenteissa kukkii kesäisin kauniisti luonnonkukat. ...Mihinhän omalla pihallani saisin vastaavan kyhättyä...? ;)

Vielä on matkaa omaan kotiin, mutta niin palkitsevaa nähdä nuo ikkunat nyt paikoillaan. Muistelimme nimittäin miehen kanssa viime talvea, kun silloin tilasimme näitä ikkunoita - tuolloin tuntui, että tähän hetkeen on ikuisuus aikaa. Ja nyt olemme matkanneet pienen ikuisuuden eteenpäin!

Puolitoista vuotta alkaa tätä matkaa kaikenkaikkiaan olla takana päin, ja aikatauluarvio vuoden mittaisesta matkasta vielä eteenpäin tuntuu realistiselle. Ei missään tapauksessa ylitsepääsemättömälle, eikä toisaalta liian optimistisellekaan.

Näen mielessäni tämän koko taloprojektin visuaalisena maisemana ja matkana sen halki; tuntuu, että menneen 1,5vuoden aikana on taivallettu projektin ylämäkeä, ja kun nyt urakan (meidän näkökulmasta) työläin ja haastavin vaihe on vihdoin selätetty, kuljemme tovin tasaista polkua, ennen viimeisten työvaiheiden kirmailua viettävään alamäkeen raikkaan syysauringon paisteessa. :)

...Mieheltä kysyttäessä hänellä voisi olla jokin aivan erilainen matkatarina kerrottavana... :D