keskiviikko 12. elokuuta 2015

Luonnonyrttien säilönnästä ja säälittävästä minttukasvien kasvatuskokeilustani...

Kesän ja syksyn makujen säilöminen tulevaa talvea varten sai jatkoa maanantaina, kun isomman poikani kanssa rapistelimme kuivattuja lehtiä taas lasipurkkeihin.
Tällä kertaa vuorossa olivat mustaherukan-, vadelman- ja maitohorsman lehdet, sekä maitohorsman kukat. Samaisten kasvien keräämisestä ja kuivamaan ripustamisesta voit käydä lukemassa täältä: KLIK!
Ensimmäistä kesää luonnonyrttejä kuivattaneena, ja tästä puuhasta paljon kesän aikana lueskelleena, tahtoisin jakaa kanssanne ne kuusi tärkeintä oppia, jotka olen itse saanut:

1. Katso, mistä luonnonyrtit keräät. Vältä esimerkiksi isojen teiden pientareilta, huussin tai tallin takaa keräämistä tai kompostin päältä. Esimerkiksi nokkonen kasvaa hyvin kompostissa, mutta lehdissä on runsaasti nitraatteja.

2. Sopiva kuivauspaikka: auringonvalolta suojassa, kuivassa sekä viileässä paikassa. Omalta pihalta sopiva paikka löytyi leikkimökistä, jonne ripustin yrtit katosta roikkumaan.

3. Tee kuivamaan ripustettavista yrttinipuista ilmavia - vain muutamia oksia/nippu - jotta kasvit pääsevät hyvin kuivamaan. Jos ripustettujen oksien väliin jää ksoteutta, voi muodostua hometta.

4. Riittävä kuivausaika. Suotavaa olisi malttaa antaa yrttien kuivua ainakin 2vko, jotta kaikki kosteus olisi ehtinyt poistua. Kuivausaika riippuu myös kuivausolosuhteista.

5. Puhtaus. Niin kuivausympäristössä, kuin säilöntäastioissa. Säilö yrtit aina hyvin pestyihin ja kuivuneisiin, tiiviisti suljettaviin purkkeihin.

6. Säilö ilmavasti. Purkkia ei tule sulloa täyteen, vaan lehtien ja kuivattujen kukkien tulee olla säilöntäastiassaan ilmavasti. Mielummin jätä purkki vaikka hieman vajaaksi.
Mustaherukan oksia olin ripustanut neljä ja niistä kertyikin kuivattuja lehtiä pari purkillista. Mustaherukanlehdet sopivatkin hyvin flunssakauteen, ja ajattelin kokeilla ensimmäisen flunssan ilmoitellessa itsestään yhdistää mustaherukanlehtiä ja kamomillan kukkia.
Maitohorsmaa olin ripustanut pari oksaa kukkineen ja niitä purkkiin murskatessa vuorottelin lehtien ja kukkien kanssa, jolloin sain säilöttyä koko kasvin valmiina sekoituksena.
Vadelmaa sain talteen myös useamman purkillisen. Näin loppukesästä kuivattuna tuoksu lehdissä oli mukavan vahva, sillä vadelman lehdet ovat (saamieni vinkkien mukaan) alkukesästä poimittuna muuten melko miedon makuiset.
 Kaikkiaan kuusi purkillista jaksoimme yhdellä istumalla rapistella kasaan:
Iso kiitos apumiehelle, joka vuoroin rapisteli lehtiä ja vuoroin viihdytti terassilla leikkivää pikkuveljeään! <3
 Niin, ja toimihan se poika myös apumiehenä valokuvaamisessakin! :)
Luonnonyrteistä aasinsillan kautta kasvimaalla kasvatettuihin yrtteihin...

Kruunutilli on nauttinut selkeästi tästä kesästä ja humahtanut kasvaa lähes minun mittaisekseni.
Olen siitä napsinut oksia ruokaa laittaessa, ja pienimmän poikanikin kasvis- ja lihakasvismössöt ovat aika pitkälti saaneet lisämakua tillillä. Myös ystäviä on tällä lahjottu, ja anopille annettu VIP -oikeus käydä noutamassa kukintoja säilöntää varten! :)
Ajattelin ripustella tänään vielä muutaman oksan leikkimökkiin kuivamaan, ja useamman oksan silppuan pakastimeen pakastuspusseihin talven keittoja varten. Kolmas keino säilöä tilliä on pakastaa jääpalarasioissa esimerkiksi oliiviöljyssä, jolloin talveksi löytyy helppoja maustekuutioita lisättäväksi keittoihin tai vaikka paistinpannulle!

Lupaan palata tuohon tillien säilöntään vielä erikseen!

En keväällä yrttien siemeniä ostaessa vielä tiennyt puoliakaan, mitä yrttiä voisi käyttää esimerkiksi teejuomiin tai ruuanlaittoon - en olisi muuten erehtynyt ostamaan puolanminttua... Ajatus oli kuivata tästä teejuomaa, mutta nyt tiedän paremmin, ettei tämä lajike sovi teehen. Voi plääh!

Puolanminttua voi pienissä määrin laittaa (kuivattuna tai tuoreena) liharuokiin, mutta kasvissa vahva ominaismaku, eli annostelun kanssa oltava varovainen. Lisäksi kasvi aiheuttaa runsasta hikoilua, ja liikaa nautittuna voi aiheuttaa vakaviakin oireita, mm. sydämen tykytystä!
Eli kuivaan tätä nyt sitten yhden oksan, kun kerta kasvatinkin, ja säilön kokeiltavaksi ruuanlaitossa.

Kähäräminttu taas ei puolestaan kasvanut ollenkaan, joten aika kehnoksi jäi tämän kesän minttusaaliit.... Ensi kevääksi jo suunnitelmat onneksi valmiit, ja ainakin suklaamintun kasvatuskokeilua luvassa! :)

Vaikka kesä alkaa olla lopuillaan, ei kotipuutarhurin vuosi ole vielä ohi; nyt alkoi jo siemenien metsästys nettikaupoista! :D Olen löytänyt sisäisen lapseni karkkikaupassa, kun selaan siemenkaupan valikoimaa....

P.s. Herneetkin viimein naposteluvalmiita ja ihanan pullakoita! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...