perjantai 21. elokuuta 2015

Maatilavierailulla ihmettelemässä ammuja!

Keskiviikkoilta oli lähes nostalginen - menimme muutaman perheen kanssa vierailemaan ystäväpariskunnan maatilalle ihmettelemään ammuja! ...En tiedä oliko lapset vai pari meistä äideistä enemmän innoissaan... ;)
Kuten olen aiemminkin kertonut, olen alunperin kotoisin pieneltä kylältä Pohjois-Savosta. Meillä ei toki maatilaa itsellä ollut, vaan omakotitalossa asuimme vajaan 10km päässä kyläkeskuksesta, mutta isäni työskenteli maatalouslomittajana ennen eläkepäiviään ja minäkin olen lapsuuteni viettänyt lehmiä taputellen ja heinäpaaleilla istuskellen. :)

Myös siskoni perheellä on maatila, joten isompi poikani on aikaisemminkin päässyt läheltä katselemaan näitä lepposia elukoita. Pienemmälle pojalle tämä oli ensimmäinen kerta näin suurten eläinten parissa ja silmät pyöreinä ihmettelikin ihan hissukseen koko vierailun ajan - turvallisesti iskän sylistä! ;)
Isompi poika otti välillä jo sen verran vauhdikkaasti tuttavuutta eläimiin, että piti toppuutellakin välillä... Taitaa olla kaikille 7-vuotiaille ominaista tuo vauhdikkuus ja loppumaton energia...! ;)
Mahdollisuus viedä lapset pienestä pitäen ihmettelemään maaseudun eläimiä näin läheltä ja tutustumaan siihen, mistä ruoka tulee pöytään, on maalla elämisen mahtavia etuja ja arvokkaita kokemuksia niin isoille kuin pienillekin!

*Iso kiitos siis emännälle ja isännälle vielä kerran!*
Olen koettanut isommalle pojalleni pienestä pitäen opettaa, mistä ruoka tulee. Uskon, että kun tietää, että se lihakimpale siinä lautasella on ollut elävä eläin, osaa ruokaa myös arvostaa eri tavalla. Samoin kuin itse kasvimaata hoitamalla ja sieltä palkinnoksi satoa korjaamalla osaa antaa myös kasviksille arvoa.

Oppi onkin varmaan menossa ihan hyvin perille, kun isompi poika onkin todennut, että oman maan porkkanat ja herneet ovat niitä kaikkein makeimpia! :)
Koko perheelle - tai no ei ehkä tuolle pienimmälle pojalle vielä - mielenkiintoisin osio navettavierailussa oli lypsyrobotin näkeminen toiminnassa! Varsinkin entisen lomittajan tyttärenä olen paljon noista roboteista kuullut, mutta en koskaan ole nähnyt sellaista omin silmin. Juu, tiedän, innostun vähän erilaisista asioista, kuin monet muut kaupungissa melkein 15vuotta asuneet... :D

Mutta kyllä isompi poikanikin kovasti ihmetteli nähdessään, miten lehmät aivan itse osasivat jonottaa pääsyä robotin käsittelyyn ja kuinka kone automaattisesti osasi kiinnittyä paikoilleen utareisiin. Sitten ihmeteltiinkin jo kuinka paljon maitoa yhdestä lehmästä voikaan saada! :)

...Yhtään en ihmettele, että poika nukkui sikeästi täydet 10h tuon ihmettelyreissun jälkeen... ;)
Ennen kotiin lähtöä moikkasimme vielä ulkona laiduntavat ammut!
...Tänään bongasin lähistöllämme erään tilan pellolla lampaita - täytyykin ottaa selvää, jos pääsisimme seuraavaksi tutustumaan, mistä lammaspaisti tehdään ja villalangat valmistetaan! ;)

3 kommenttia:

  1. Me käytiin viikko sitten moikkaa lehmiä myös. Kyllä meidän 2v oli ihmeissään kun yks lehmä meinas crocksin varastaa. Meillä oli kyllä varmasti äiti enemmän täpinöissään kun tyttö kun sai rapsuttaa pikku vasikkaa <3

    VastaaPoista
  2. Me käytiin viikko sitten moikkaa lehmiä myös. Kyllä meidän 2v oli ihmeissään kun yks lehmä meinas crocksin varastaa. Meillä oli kyllä varmasti äiti enemmän täpinöissään kun tyttö kun sai rapsuttaa pikku vasikkaa <3

    VastaaPoista
  3. Mekin nähtiin monen monta pikkuista vasikkaa - ovat kyllä niin suloisia honteloine jalkoineen ja suurine silmineen! :) Lasten ja äitien ehdottomia suosikkeja! ;)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...