maanantai 10. elokuuta 2015

Ystävien ja perheen täytteinen viikonloppu *kiitos rakkaat!*

Apua, huomenna esikoiseni onkin ekaluokkalainen! Minne katosi seitsemän vuotta?! Juuri äsken isompi poikani oli se ainoa pieni poikani - nyt, puolivuotiaan touhukkaan rinnalla, esikoiseni on yhtä pitkää jalkaa ja kättä; poika on kasvanut huminalla menneen puolen vuoden aikana!

Enkä tiedä kumpaa jännittää huominen päivä enemmän; äitiä vai poikaa...?! :D

Viikonloppu meni vauhdikkaasti - vietimme touhujen täytteisiä kesäloman viimeisiä vapaapäiviä puutarhajuhlien ja Linnanmäen merkeissä!
Lauantaina (8.8.) juhlistimme kihlajaisvuosipäiväämme, pienemmän poikamme puolivuosikasta sekä isomman poikamme koulutaipaleen alkua (huh, kylläpäs olikin aihetta jo juhlaan!) kutsumalla kolme ystäväperhettä lapsineen viettämään puutarhajuhlia takapihallemme. Pöydän ääreen mahdutettiin kahdeksan aikuista sekä 4 isompaa lasta ja joukossa pysyi mukana myös kaksi alle vuoden ikäistä menijää - omamme mukaan lukien. :)

Ja kun isäntäperhekin on melkoisen lennokas, niin vielä vauhdissa muutettiin päivän tarjoilujakin! :D
Alkuperäinen menu oli siis tällainen:

~
Kermainen pinaattikeitto

Lohta omenakastikkeella
Tilliperunat
Raikas kotipuutarhan salaatti

Marjapiiras á la Isäntä, kera vaniljakastikkeen ja kaffekupposen
~

Lopulta menusta muodostui kuitenkin tällainen:

~
Kermainen pinaatti-kesäkurpitsakeitto

Lohta omenakastikkeella
Höyrytetyt juurekset tillillä maustettuna (peruna, sipuli, porkkana)
Raikas kotipuutarhurin salaatti

Mansikka-mustikkapiiras á la Isäntä
Mustikkapiiras á la Isäntä,
kera vaniljakastikkeen ja kaffekupposen
~

Nyt on pakko kehaista, että alkukeitto osui nappiin, kun kriittisin yleisö - lapset - hakivat keittoa useammankin santsikierroksen! ;) Omakin poikani alkuun ilmoitti, että korkeintaan maistaa keittoa, ja lopulta neljä kertaa täyttyi keittokulho. Jes! :D

Sen harvan kerran, kun innostun kokkaamaan, ja vieläpä itse kehittelemään reseptiä, ja vielä lopputulos osuu näin nappiin, niin saa luvan kanssa vähän tuuletella! ;)

Lupasinkin tuon keiton reseptin laittaa eteenpäin, ja lupaan sen tänne päivittää myös pikaisesti! 

Kiitos muuten juhlien vieraille - teitte päivästä huikean! <3 *Tehdään tästä perinne!* Melkoisen onnellinen olo oli istua pöydän päässä ystävien ja perheen keskellä, kuunnella puheensorinaa ja naurun pyrskähdyksiä, katsella lasten juoksemista pihamaalla ja pienimmän köllöttelyä viltillään terassilla... Onnekas olen, kun olette elämässäni! <3
Ja kiitos muuten, M&T, kihlajaispäiväkukkasista... ;)

Sunnuntaina päästiin vielä nauttimaan kesän viimeisistä (?) helteistä Helsingissä, kun suuntasimme koko perheen voimin aluksi kauppatorille aamukaffelle ja vohveleille, sieltä Hietsun rannalle piknikille ja vielä loppupäiväksi Linnanmäelle hurjastelemaan!
Täytyy sanoa, että tämän viikonlopun tohinat veivät kyllä turhat energiat meistä kaikista; eilen olimme jo puoli kymmeneltä viimeisetkin unten mailla ja pikkuisin nukkui uudet ennätyksensä: puoli yhdeksästä illalla lähes puoli seitsemään aamulla (vartti ennen herätyskelloani) YHDELLÄ ainoalla herätyksellä!!! *Tätä lisää!!* :)

Eli kaikin puolin rentouttava viikonloppu takana - juuri täydellinen ennen arkeen palaamista! <3

*Tsemppiä kaikille uusille ja vähän kokeneemmillekin koululaisille tämän viikon jännittävimpään päivään!*

2 kommenttia:

  1. Ihanan kuuloinen viikonloppu ja nuo puutarhajuhlat!<3 Tuollaisesta saa niin paljon voimaa puskea taas arkea eteenpäin.:)

    Äidille tsemppiä koulutien alkaessa! Mä ainakin olen ollut kaikkein suurin itkupilli, kun meidän pojat lähti kouluun.:D Huomenna alkaa mulla ja teinillä, esikoisella vasta ylihuomenna...Hyvillä mielin!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä - tällaisista viikonlopuista saa valtavasti energiaa! Vaikka kyllähän kokkaus vaati oman aikansa ja pienenä perfektionistina jännitin kovasti, millaisen vastaanoton ruoka saa, ja tuleeko kuitenkin sadekeli ja joudumme siirtymään sisälle, mutta kun istahdin pöydän ääreen, niin ystävien ja perheen kanssa vietetty aika korvasi moninkertaisesti kaiken vaivan ja kadotti stressin! :)

      En tiedä kumpaa jännitti eilinen enemmän - äitiä vai poikaa... :D Olen löytänyt oman itkupillini jo vauvamuskarin joulujuhlaesityksissäkin, kun seurannut oman touhokkaan esitystä äidin ylpeydellä - korvaamattomia hetkiä!

      Tsemppiä sinnekin koulutielle! :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...