Kasvimaa voi edelleen rehevästi ja runsaasti! :)
Nyt, töihin lomilta palattuani, tuli hieman vähemmän käytyä ihastelemassa kasvimaata, mutta onneksi tuo lavapuutarha ei ihan joka päivä minua ole kaivannut hoitotöihinkään... Ihanan omavarainen ja loppujen lopuksi vähällä huollolla toimeentuleva kasvimaa - juuri minun makuuni! ;)
Tämä kesä on ollut tosiaan ensimmäinen, jolloin kasvimaallani on maissi kasvanut. Tai noh, ainakin maissin varret, en tiedä ehtivätkö nuo tähkäpäät ihan maisseiksi asti näillä säillä kypsyä...
Mutta ihan jo pelkkänä kasvatuskokeiluna ollut viihdyttävä laji - pojatkin päässeet näkemään, miten se maissi ihan oikeasti 'tehdään'. ;) Ja jos ei muuta, niin ainakin komeita katsella, ja kivasti myös auringonpaahteessa varjostaneet matalempia lajeja - ja pintamultaa.
Tässä, ns. 'amerikkalaisessa laatikossa', kasvavat rinnakkain nuo jenkkilän herkut; maissi ja bataatti. Kumpikin näyttää voivan vahvasti, mutta kummankaan sadosta ei mitään takeita! :D Jännityksellä syksyn satokautta odotellessa...Myös vanhojen ikkunoiden alla kasvavat bataatit ovat saaneet vauhtia (ainakin) lehtien kasvuun, en tiedä mitä tapahtuu sitten mullan alla... Tuolla lämpöisessä 'kasvihuoneessa' ovat myös rikkaruohot villiintyneet, mutta olen niiden antanut hoitaa 'elävän katteen' virkaa. Multa on pysynytkin lavan sisällä kosteana, vaikka ikkunoiden alla taimet ovatkin ihan kastelun varassa - sateelta suojassa.
Ensimmäiset pulleat herneetkin ovat jo kadonneet poikien suihin - kuten tarkoitus olikin! Myöskin (kuva alla) taustalla kasvavat tillit ovat rehevät, ja kukinnot odottelevatkin nyt kasvihuonekurkkujen kasvamista! :)
Herneen ja salkopavun laittaminen samaan lavaan ilman kunnollista tukea oli itseltä aloittelijan virhe - nyt kasvit ovat kietoutuneet toisiinsa ja kaatuilevat raskaina nippuina million minnekin pain... Ja syötäviä herneitä on ollut vaikeaa sieltä seasta koettaa löytää ja kerätä talteen!
Oppikokemuksena siis, että ensi vuonna salkopapu menee ihan erilliseen laatikkoon, eikä muita lajikkeita saa sinne kaverikseen!
Pensaspapu sen sijaan kasvaa ja voi hyvin, ja ensimmäiset pavut ovat jo ilmestyneet. Veikkaisin, että ensi viikolla saamme jo ensimmäisen tuorewokin omista aineksista kasattua - NAMS!
Pensaspavun ja salkopavun ero kasvamisessa on se, että tuo salkopapu tosiaan kasvaa korkeaksi, ja sillä on samanlaiset tarrautumislonkerot kuin esimerkiksi herneellä. Pensaspapu taas nimensä mukaisesti kasvaa yksittäisinä matalina pensaina, eikä tarraudu muihin kasveihin. Esimerkiksi tänä vuonna pensaspapu kasvaa kasvimaallani pinaatin kanssa sulassa sovussa samassa lavassa.
Myöskin tomaatit rehottavat valtoimenaan - niin kasvimaalla kuin kasvihuoneessakin - mutta yhtäkään raakiletta ei vieläkään ole ilmestynyt. Ainoastaan kukkia runsaasti, mutta noinkohan ehtivät mitään satoa tuottamaan... :(Vanhojen ikkunoiden alla kasvimaalla olleet kolme tomaatin taimea olivat sen verran vahvavartisiksi kasvaneet, että meinasivat jo kaataa kumolleen asetetut ikkunat. Nostin siis pokat pois ja tomaatit ovat nyt avian taivasalla, säiden armoilla....
Noita tomaatintaimia suojanneita ikkunanpokia valokuvatessa, kyykistelin matalalla lavan reunojen tasalla, kun yhtäkkiä oikealla näkyi isojen lehtien kätkemä yllätys....
...Kurpitsoja! Valtava määrä! :D
Aivan salakavalasti olivat päässeet piilossa kasvamaan!
Nopeasti laskettuna neljästä taimesta näyttäisi tulevat reilut parikymmentä kurpitsaa, jos ehtivät kasvamaan vielä riittävästi! ...Tässä taloudessa siis kurpitsakeittoa tiedossa pitkin syksyä, jeij! ;)
Eipä kesäkurpitsakaan taida huonommaksi jäädä...! :) Taimia kasvimaalla kaikkiaan kuusi, ja tässä alla olevassa kuvassa näkyy kahden taimen tulevaa satoa.
Kuusi kesäkurpitsaa olen jo korjannut talteen, ja niistä yhden annoin parhaalle ystävälle ja kaksi anoppilaan. Odottelenpa, että saadaan taas grilli viriteltyä päälle ja kasvisvartaat paistumaan. :) Saattaapa yksi kesäkurpitsa mennä myös viipaloituna vuohenjuuston kera uuniinkin...!
Ruiskaunokilla ei kasvimaalla ole sen suurempaa tehtävää, kuin olla kaunis. :) Ihanan värikäs, ja niin kauniisti yhteen sointuvat sävyt.
Pihalla kasvaa myös kaksi vanhaa omenapuuta - toinen ilmeisesti kaneliomena, toinen talviomena - jotka saivat jäädä pihan raivauksen yhteydessä jakamaan tonttia yläpihan oleskeluun ja alapihan puutarhaan.
Satoa näyttäisi tulevan moninkertainen määrä viime syksyyn verrattuna. Emme valita. ;)
Olemme käyneet tasaisin väliajoin puristelemassa noita punaposkia, jotta saisimme ne talteen juuri parhaassa kypsyysasteessa mehustamolle. Saimme viime syksynä ohjeen, että kun omenaa kevyesti peukalolla painaessa omenan kylki napsahtaa, niin se on juuri sopiva mehustukseen.
Tämän vanhan talviomenapuun maata kohti kaartuneiden oksien sisäpuolelle jäävään tilaan olen kaavaillut pojille kesämajaa. Tuo rauhaisa ja suojaisa sopukka oikein vaatii räsymattoja maahan, isoja tyynynä ja piknik -retkiä! ;)
HUOMHUOMHUOM!!
Muistattehan muuten, että huomenna 7.8.2016 on Avoimet Puutarhat -tapahtuma klo 12-18 ympäri Suomea!!
Oma puutarhani on vielä niin raakile, että katsotaan ehdinkö mukaan vielä ensi vuonnakaan... Tarkoitus olisi kyllä, että viimeistään 2018 pääsisi kavimaatani ja pihaamme ihmettelemään. Ikäväkseni nimittäin tänäkin vuonna osallistujalistaa tutkiessa huomasin, ettei Mäntsälässä ole yhtään yksityisen henkilön puutarhaa avoinna... Pornaisista löytyi toki kaksi puutarhaa, mutta ajattelin suunnata auton tänä vuonna kohti Lahtea.
Viime vuonna vierailin Avoimien Puutarhojen päivänä Sälinkään kartanolla, joka on tänäkin vuonna osallistujana. Noihin kuviin ja tunnelmiin pääset tästä; KLIK!
Mutta ehkä törmäämme Lahdessa huomenna? :)
Ai vitsit, onpa ihanan näköistä ja satoakin tulee! Kurpitsat on kyllä mahtavia, niitä vain salakavalasti yhtäkkiä kasvaa isojen lehtien alla... 😊
VastaaPoista