Viime viikolla aloitinkin uusien, tänä talvena kotiimme saapuneiden huonekasvien esittelyä - ja tänään tiedossa aiheesta jatkoa. Edellisessä postauksessa olivat pääosassa vuoripalmu ja rönsylilja, jotka löysin paikalliselta Tokmannilta pakettihintaan; 2kpl viherkasveja 5€!
Samaisesta tarjouksesta tarttui mukaani myös toinen kahden huonekasvin kokonaisuus; aasinkorva ja muorinkukka. Molemmat minulle entuudestaan tuntemattomia lajikkeita, mutta tuohon tarjoushintaan uskalsin lähteä kokeilemaan onneani.
Tämä peikonlehden pariksi käytävälle valikoitunut aasinkorva on googlaamalla paljastunut helppohoitoiseksi huonekasviksi. Kunhan sijoituspaikka ei ole liian paahteinen tai vaihtoehtoisesti liian pimeä, ei aasinkorva ole asian suhteen turhan vaatelias.
Hoito-ohjeita luettuani nostinkin kasvin talon pohjoispuolen seinustalle, johon kuitenkin - kuten alla olevasta kuvasta huomaa - tulvii valoa eteläpuolen isoista ikkunoista. Tällä samaisella paikalla on peikonlehtikin viihtynyt läpi talven ilman lisävaloa.
Aasinkorvalla tulee olla tasakostea kasvualusta, mutta talvisin kastelun vähentyessä saa multa myös kevyesti kuivahtaa. Nyt, uuteen kasviin totutellessa, olen harva se päivä käynyt tunnustelemassa mullan pintaa - melkoista opettelua taas tunnistaa uusien lajikkeiden olotiloja!
...Parhaiten olen tainnut oppia tunnistamaan kahvipuun janoisen ilmeen; sen ilme veltostuu janoisena, mutta saatuaan taas vettä ponnahtavat lehdet reippaan terhakoiksi. Kahvipuu tuntuukin olevan sellainen juoppo, että altakasteluruukku on ainoa oikea vaihtoehto...
Huomasin muuten juuri, että meinaan jatkuvasti kirjoittaa kasveistani 'hän' -muodossa... Melkoisia persoonia kun hekin ovat, omine tarpeineen ja 'ilmeineen'. Ja hieman kuten lemmikitkin, melkein perheenjäseniksi muodostuneita - sen verran paljon kasvienkin kanssa tulee tässä arkena puuhattua kastellessa, sumutellessa, kuivia lehtiä nyppiessä ja auringonvalon mukaan niitä käännellessä sekä paikasta toiseen kantaessa. ;)
Pohjoispuolen seinustalle nousi unelman ja kahvipuun viereen myös muorinkukka.
Kuten aasinkorvakin, viihtyy muorinkukka valoisalla paikalla, muttei suorassa auringonvalossa, joten tämä pohjoisseinä on muorinkukallekin loistava sijainti. Tuntuukin, että tämä huonekasvi kasvaa silmissä, eli paikka taitaa olla tosiaan mieluinen!
Multa tulisi muorinkukallakin pitää tasakostena, joten tässäkin ruukussa olen viime päivinä vieraillut tiheään seuraamassa tilannetta. Kuten kirjoitinkin viime viikon postauksessa, pönttöuunin sijainti samassa tilassa huonekasvien kanssa on hieman jännittänyt, mutta huonekasvien kukoistettua tuvassa läpi talven en enää ole ihan niin huolissani mullan kuivamisesta uunin hehkuvassa lämmössä.
Olen maailman huonoin lannoittamaan huonekasveja - kasvini ovatkin tähän asti menestyneet ihan vain vuosittain vaihdetun mullan ja säännöllisen epäsäännöllisen kastelun voimin. Muorinkukan hoito-ohjetta netistä lukiessa totesin kuitenkin, että saatan joutua nyt vihdoin opettelemaan lannoittamista kesäkaudella; muorinkukka vaatii lannoitetta kasteluveteen joka kolmannella kastelukerralla.
Juu, vaikuttaa tarkalle kaverille tämä muorinkukka!
Näistä kahdesta huonekasvista olen ehkä kaikkein eniten innoissani tuosta aasinkorvasta, sillä sen pitkäksi venähtäneet versot voi leikata ja juurruttaa vesilasissa.
Kuulostaa haasteelle, johon on pakko tarttua! :)
....Vesilasijuurrutuksesta muuten lisää vielä tällä viikolla, kuten jo aiemmin lupailinkin, sillä haluan esitellä teille myös isäni viherhuoneesta tuomani pistokkaat. Mukaan mahtui juoru, kiinanruusu sekä bougainvillea (uusi yritys, edellinen epäonnistui) ja laitoinpa lasiin myös yhden oksan tuosta suuresta kahvipuustanikin.
Mutta palataan näihin pikemmiten!
Voimia ja auringonpaistetta kaikille tähän viikkoon!
Kauniita viherkasvihankintoja. :) Minäkin olen aika huono muistamaan laittaa lannoitetta kasteluveteen, mutta olen aina välillä ostanut lannoitepuikkoja jotka työnnetään multaan.
VastaaPoistaHmmm... Pitää ehkä itsekin kokeilla noita lannoitepuikkoja...! :) Tuosta kasteluveteen laitettavasta lannoitteesta hieman haasteellisen kuuloista tekee myös jokaisen lajikkeen henkilökohtaiset toiveet lannoituskertojen väleistä; yksi haluaa lannoitetta joka toisella, toinen joka kolmannella kastelukerralla. ...Itse kun olen hieman sellainen ON/OFF -tyyppinen ratkaisu, että sitä lannoitetta sitten olisi joko joka kerta tai ei ollenkaan... :D
Poista