Lauantaisen siivouspäivän jälkeen tuntui, että koko koti kirkastui ja raikastui - kuin pihalta tuleva auringonvalo tulvisi sisälle kotiin. Oikein odotan, että kipakat pakkaset lakkaavat ja pääsemme vihdoin ikkunoiden pesemisen kimppuun - remonttipöly suodattaa edelleen valoa ikkunoissa...
Tänä vuonna olen aloittanut kevään tuomisen kotiin karsimalla talven aikana paikalleen nostettuja tavaroita; esimerkiksi tuossa yläkuvassa näkyvät lasiastiat ovat jo siirtyneet sohvapöydältä vitriinikaappiin ja seinäkellon ympärille ripustettu virkattu valosarja on seuraavaksi vuorossa pakattavaksi varastoon.
Kun talvella kaipaan tavaroita ympärilleni tuomaan kodikasta tunnelmaa, eli rakennan oman pesäni talviunia varten, niin kesää kohti haluan karsia kaiken 'turhan' pois ja päästää auringon valon vapaasti valaisemaan jokaista nurkkaa.
'Kesä' on yhtä kuin 'keveys' ja 'ilmavuus'.
Isompi poika jo eilen kyseli koska tuo 'joulukoriste' otetaan myös alas tuolta pönttöuunin ympäriltä. Mutta eihän se ole joulukoriste, vaan talvikoriste, eli se saa viipyä paikoillaan, kunnes pakkaset päättyvät ja pimeys hellittää. :)
...Minun puolestani liitutaulutarrasta askarreltu tähtiviiri voisi olla pönttöuunin koristeena vaikka ympäri vuoden...
Puisesta peuran päästä en suostu kesäksikään luopumaan - se on löytänyt pysyvän paikkansa tuvan päätyseinältä. Ja ''pöh'' sille, joka sarvipäätä jouluiseksi väittää! ;)
Tälle talon pohjoispuolen seinälle pitäisi pian raivata tilaa kaappien päälle, sillä etelään antavalla ikkunalla olevat huonekasvit tulee siirtää kesäksi suojaan paahtavalta auringolta. Onneksi tupa on kapea ja tila vaalea, niin kasvien vaatima valo tavoittaa ne vastapäiseltäkin seinältä.
Pohjoisella seinällä kukoistivat ilman lisävaloa koko talven niin aloe vera kuin kahvipuukin!
Vaikka tuvassa on kasveilla muutoin vallan mainiot oltavat, on niiden ainoa uhka tuo meidän kisu kisunen, Bono...
Kun silmä välttää, taittuu palmuvehkasta latva tai rönsyistä lehdet...
Aiemmin jouduimme myös laittamaan erääseen palmuvehkan ruukkuun kiviä peittämään multaa, sillä tämä karvakaveri kävi myös pissalla kyseiseen ruukkuun. Todettakoot, että palmuvehka tuntuu olevan todella maineensa veroinen vähään tyytyvä lajike, sillä huolimatta kaikista kisun tuhotöistä kasvi kasvaa porskuttaa reippaasti.
Sentään keittiön tasolla vesilasissa lilluva avokadon siemen on saanut olla rauhassa - kuulemma vedet juurrutuslaseistakin saattavat kadota janoisten käpäläsankarien suuhun yön hiljaisina tunteina...
Olohuoneen puulaatikossa viimeisiä vihreitään pitävät yllä menneen talven hyasintit. Ne saavat kaikessa rauhassa kerätä lehtivihreät takaisin sipuleihin, jotka lopulta siirrän kesäksi alakerran kylmäkellariin odottelemaan ensi talvea.
En ole koskaan aiemmin koettanut saada hyasintteja kesäksi lepoon, vaan olen aina heittänyt joulun jälkeen nuupahtaneet kasvit roskikseen - eli taas yksi uusi kasvatuskokeilu täällä meneillään. Palaan noihin hyasintteihin täällä blogissa sitten reilun puolen vuoden päästä taas, kun koetan saada ne uudelleen kasvamaan - ja kenties jopa kukkimaan! :)
Mutta nyt, aamun touhuihin taas tartuttava täälläkin ja heräteltävä pojat uuteen viikkoon.
Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille ja voimia viikon ensimmäiseen työpäivään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti