Vanhan talon kätketyt aarteet hiljalleen esille

Vanhaa taloa remontoidessa oikein perusteellisesti löytyy todennäköisesti niin vanhoista keittiönkaapeista kuin jopa seinien sisältä usein yllätyksiä - ja nyt puhun siis niistä vanhojen talojen  I L O I S I S T A remonttiyllätyksistä...!

Täältä Villa Kotirannasta on löytynyt mm. vanha Kehrä -kahvipannu, puuverstaan vanhoja käsihöyliä, vanhat puusukset ja -sauvat, kauniita lasipulloja, vanhoja pikkulautasia, sanomalehtiä 1940-50 -luvuilta, rautaiset vaa'an punnukset (2kg, 1kg, 0,5kg), puisia lasten leluja, vanerisia matkalaukkuja...

Osa esineistä on jo otettu käyttöön, mutta osa odottelee vielä anoppilan varastossa puhdistusta. Täällä meillä kun varastotilaa on rajallisesti, niin muutossa kannettiinkin melkoisesti tavaraa naapuriin - ja vihdoin olemme päässeet myös kantamaan sieltä tavaraa kotiin.

Haasteena kaiken tuon löydetyn vanhan tavaran käyttöönotossa on löytää tasapaino:

Miten laittaa esille ja kuinka runsain määrin vanhoja esineitä niin, ettei koti ala muistuttaa kotiseutumuseota?

Viime viikonloppuna pyörähdimme anoppilassa ja pyysinkin miestä kaivamaan vaa'an punnukset varastosta, sillä niillekin on vihdoin paikka odottamassa.

Varastosta mies toikin mukanaan myös remontissa löytyneen vanhan junaradan, jonka olin itse jo täysin unohtanut!

Mikä ihana yllätys!

Junaradasta oli tallessa ja todella hyvässä neljä kiskonpalaa, joista sai ehjän pyöreän radan sohvapöydälle, sekä kolme vaunua. 

Veturi on muutoin erinomaisessa kunnossa, mutta siitä on vuosien saatossa pohja irronnut ja kadonnut.

Koetimme jo googlata, josko jossain nettikirpputorilla olisi ollut vastaavanlainen myynnissä ja olisimme saaneet hankittua varaosia veturin korjaamiseen, mutta näitä Länsi-Saksassa valmistettuja junaratoja - tai yksittäisiä vetureita - ei ollut juurikaan tarjolla.

Jostain mies oli onnistunut selvittämään, että tällaisesta radasta pyydettiin huonompikuntoisena, mutta ehjällä veturilla ~70€.

Nyt siis kirpputoreja ja osto- ja myyntiliikkeitä kiertäessä pidettävä silmät auki! Ja ehdottomasti otetaan vinkit vastaan jos jossain tällaisen näette!

Jännitin hieman, miten tuo meidän junaratoja rakastava 3v suhtautuu tähän puhtaasti koristekäyttöön tarkoitettuun rataan - varsinkin, kun jääräpäisesti päätin laittaa sen niinkin matalalle esille kuin sohvapöydälle....

Ensimmäisenä iltana poika tutki vaunuja kovasti ja koetti niitä liikutella rataa pitkin, mutta ilmeisesti käyttäjäkokemus oli nihkeämpi kuin uudemmalla puujunaradalla, sillä rata on saanut olla aivan rauhassa kokeiluhetken jälkeen...! :)

Ottaessani näitä valokuvia kulki mukanani tuo uusin mukihankintani, Citymarketin alennusmyynnistä alle neljällä eurolla hankittu Martinexin Metsäneläimet -muki.

Katsellessani noita eläimiä tuossa junaradan kupeessa vahvistui hiljalleen kypsynyt ajatus talvisen maiseman rakentamisesta tulevaksi jouluksi tuohon junaradan keskelle.

...Voi siis olla, että joudun sijoittamaan vielä pariin Schleich -peuraan, kettuun ja jänikseen... ;)

Aurinkoa viikonloppuunne!

Linjalattiakaivolla käyttömukavuutta kylpyhuoneeseen - estetiikkaa unohtamatta!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ // NETRAUTA

Pienin askelin remonttimme valmistuu - onhan tässä talossa asuttu jo lokakuussa vuoden verran - kun keskeneräisiin kohtiin löytyy ne täydelliset ratkaisut!

...Tätä taloa remontoidessa en ole halunnut hankkia tilapäisratkaisuja, vaan suosiolla etsinyt lopullisia, juuri niitä oikealta tuntuvia yksityiskohtia. Välillä oikean vaihtoehdon löytyminen saattaa toki kestää tovin... 

Tämä yläkerran wc- ja suihkutila on yksi talomme viimeisistä tiloista, johon on huolella valittu elementtejä - ja edelleen muutama olennainen osa puuttuu; katossa ei ole valaisinta (ainoastaan  tunnelmavaloa antava led-valosarja upotettuna kattopaneeleihin) eikä suihkuseinää.

Kuten moni muukin keskeneräinen työ, tässäkin yhden palasen ratkeaminen avaisi ratkaisun seuraavaan ongelmaan; sopivan suihkuseinän löytyminen määrittelisi kattovalaisimelle maksimimitat, eli ennen suihkuseinää en voi valaisinta edes etsiä.

Toki tiedän tasan tarkalleen mitä haluan; messinkisin yksityiskohdin valkoista lasia olevan riippuvalaisimen - siis sellaisen aidosti vanhan vintage -valaisimen. Tähän kylpyhuoneeseen ei plafondi pääse eksymään!

Yksi pieni yksityiskohta - ja lopulta kuitenkin melko olennainen sellainen - johon löysimme vihdoin meille täydellisen ratkaisun, oli suihkutilan seinän viereen sijoittuvan linjalattiakaivon ritilä. 

...Voisi kuvitella helpoksikin valinnaksi, mutta eipä vain ole, kun on riittävän kranttu oman kotinsa sisustaja.... ;)

Päädyimme seinustalle sijoittuvaan, suorakaiteen muotoiseen linjalattiakaivoon pääasiassa lattialaatan monimuotoisuuden vuoksi; kurvikkaaseen Pukkilan Curvytile -laattaan en tahtonut keskelle lattiaa laatan kaunista kuviota rikkomaan perinteistä pyöreää tai neliskanttista ritilän kantta.

...Ja toisaalta mieskin oli tyytyväisempi tähän ratkaisuun, sillä hän joutui laskemaan laattojen jakoa ja näpertämään viemärin ympärille leikattuja laatanpaloja. Linjalattiakaivo myös helpottaa lattian kallistusten suuntaamista.

Lattiakaivon leveys on 80cm, ja se keskitettiin ~1m levyiseen suihkutilaan. Tuossa alakuvassa näkyykin suora sauma wc-paperikorin vieressä, joka johtuu suihkutilan ja wc-puolen pienestä tasoerosta - ja johon suihkuseinä ovineen on sijoittumassa.

Lattiakaivo, Purus Design Linja 800 75mm, hankittiin aikoinaan jo wc- ja suihkutilan remontin aikana, mutta ritilän etsintä jäi roikkumaan muiden remonttikiireiden ja ihan vain arjen touhujen keskellä.

Iso kiitos siis Netrauta.fi! Heidän valikoimastaan löytyi vihdoin meille täydellinen Purus Desing Linja 800 Aita -ritilä.

Moderni ja selkeälinjainen Purus Rib -ritilä suorilla vesiaukoilla valikoitui nopeasti kylpyhuoneeseemme sopivaksi; kurvikas lattialaatta kaipasi ryhdikästä ritilää, ja tiililadottu Metro -seinälaatta taas suoria linjoja kaverikseen.

Kiiltävän valkoisen seinälaatan ja mattaharmaan lattialaatan seurana messinkinen suihkuhana - ja tilan muut messinkiyksityiskohdat - tuo tilaan lämpöä ja vanhan ajan tunnelmaa. Mutta vaikka suihku onkin sävyltään messinkinen, tuo ruostumattomasta teräksestä oleva ritilä sointuu täydellisesti Curvytile Grey -laattaan - ja on näin ollen entistäkin huomaamattomampi!

Lattiakaivon - ja ritilän eritoten - tulee mielestäni olla mahdollisimman huomaamaton: Se ei saa viedä huomiota kauniilta laattapinnalta tai muilta tilan sisustuksellisilta yksityiskohdilta.

Ja toisaalta, ritilän tulee olla linjassaan kylpyhuoneen materiaalien kanssa ja ulkonäöltään miellyttävä, sillä ellet piilota lattiakaivoa kalusteen alle, se osuu silmiin päivittäin.

Olen niin tyytyväinen, että päädyimme valinnassamme aikoinaan tähän linjalattiakaivoon ja niin onnellinen tästä Purus Rib -ritilästä, sillä näissä täyttyvät nuo molemmat vaateet; huomaamattomuus ja miellyttävä ulkonäkö!

Mutta tiedätkö mikä on minun mielestäni tämän linjalattiakaivon paras puoli?

...Se, että suihkussa käydessä ei tarvitse vahingossakaan seisoa lattiakaivon päällä, vaan jalkojen alla on aina ihanan samettinen lattialaatta!

Verannalla vihertää!

Viimeisiä viedään verannan remontin suhteen...

...Ja voin sanoa, että tätä päivää on odotettukin! :) Verannan valmistuminenhan oli haaveissa jo jouluksi, mutta vieraita vastaanotettiin jouluaattona rakennustarvike- ja ulkovaatevarastona käytössä olleessa verantatilassa...

Siksipä nyt ilo jakaa ensimmäiset valokuvat valmistuvasta 'kodin toisesta olohuoneesta'!

Verantaa ei meillä ole tarkoitettu ainoastaan ulkovaatteiden säilytykseen, vaan myös kodin yhdeksi oleskelupaikaksi.

Tila on korkeine huonekorkeuksineen riittävän suuri nelihenkisen perheen pukeutumiseen toppavaatteisiin yhtä aikaa, sekä mahduttamaan yhteen nurkkaukseen kahvitteluryhmän, yhdelle seinälle kattoon asti korkeat vaatekaapit ja toiselle neljämetrisen naulakko- ja avohyllytilan.

Tuosta miehen mummolta saadusta vanhasta puusohvasta on tulossa tulevana kesänä minun päiväunipaikkani.

Varsinkin sateisena päivänä voin kuvitella olevan rentouttavaa lukea sohvalla viltin alla kirjaa ja kuunnella sateen ropinaa ympäröiviin ikkunoihin.

...Helteellä tosin joudumme todennäköisesti pitämään noita etelään päin olevien ikkunoiden kaihtimia kiinni, jottei lämpötila verannalla nouse liian kuumaksi, mutta silti länteen suuntaavista ikkunoista tulvii tilaan valoa.

Kesällä pitkään harkitsimme verannan helmipaneelien väriä - vaihtoehtoinamme oli  Tikkurilan Tunne Väri -värikartasta kaksi vihreän sävyä - Kanaali ja Lido, sekä Tikkurilan valkoinen, johon lopulta päädyimme - ja olemme olleet todella tyytyväisiä tähän pehmeään valkoisen sävyyn.

Haaveilen puusohvan maalaamisesta kalkkimaalilla tuohon BoråsTapeter:in Falsterbo II Herba -tapettiin sointuvalla vihreän sävyllä, joka pääsee puolestaan arvoonsa valkoista taustaa vasten.

Puusohvan patjan verhoilu odottaa vielä viimeistelyä - kunhan ehtisin taas nostaa ompelukoneen esille ja rauhoittua hetkeksi sen ääreen.

Kangas, jota verhoilussa käytän, on itse asiassa H&M Home:n pöytäliina, jonka tilasin nyt alkuvuodesta alennusmyynnistä!

Pitkään olinkin etsinyt verannan väreihin sopivaa kangasta, jossa olisi sopivan hillitty kuviointi, ettei se riitelisi tilassa jo niin vahvana elementtinä olevan tapetin kanssa - ja kun se asteli vastaan riittävän suuren pöytäliinan muodossa, en voinut olla tilaamatta.

Myös sohvan vihertäväkuvioiset tyynynpäälliset ovat H&M Homen alennusmyynnistä - taisin pari euroa maksaa kappaleelta. Sopivat kauniisti verannan tunnelmaan.

Alemman kuvan kellertävä Finlaysonin tyyny on puolestaan 0,50€ kirpputorilöytö.

Huonekasvit rakastavat verannan valoisuutta näin talvellakin ja päivittäin saan käydä kääntämässä näitä valoa kohti kurkottelevia kasveja ympäri.

...Huonekasveja alkaa talossamme olla jo sen verran runsaasti ja levittäytyneenä ympäri asuntoa, että melkein puolipäivätyön saan muodostettua itselleni niiden kastelusta ja kääntelystä... :)

Myös isomman pojan vuosia kasvattamat appelsiinipuut villiintyivät muutostamme Villa Kotirantaan ja ovat kasvaneet pituutta läpi talven - ilman minkäänlaista lisävaloa! ...Muutenkin tässä talossa ilmeisesti huonekasvit viihtyvät, sillä edellisessä kodissamme kituuttaneet kasvit ovat nyt muutamassa kuukaudessa tuntuneet löytäneen elämänilon uudelleen. Kaikkialla vihertää - ja jopa isäni kiinanruususta juurruttama taimi kukoistaa rehevänä, vaikka olin varma, etten saisi sitä pidettyä hengissä!

Tuossa yläkuvan kiulussa ja vihertävässä ruukussa pöydän toisella laidalla ovat viimeisimmät kasvihankinnat, jotka löysin Tokmannilta tarjouksesta: kolme huonekasvia kymmenellä eurolla!

Ja alakuvassa verannan toiselta laidalta napatussa kuvassa samaisen tarjouksen kolmas kasvi, mutta tuohon nurkkaukseen - ja viimeisimpään huonekalun tuunaukseen - lupaan palata tarkemmin erillisessä postauksessa pikemmiten!

Ehdimme me viikonloppuna muutakin puuhaamaan, kuin vain verantaa valokuvaamaan; kävimme luistelemassa läheiselle järvelle auratulla retkiluistelureitillä ja piipahdimme mm. paikallisessa talvitapahtumassa, jonka kohokohta taisi olla pienemmälle pojalle tuo poniajelu.

...Tai kyseessä oli ilmeisesti eestinhevonen, mutta ponin koossa, joten kyseessä olikin poni eikä hevonen...?! :D ...En koskaan ole ollut hevostyttö, sekin taisi tulla nyt selväksi...

Tällä menneen viikonlopun ulkoilumäärällä jaksaakin taas tarttua tämän viikon touhuihin!

Tänään vielä vapaapäivällä pienemmän pojan kanssa - katsotaan, josko jäälle vielä jaksaisimme suunnata uudelleen. Ilmeisesti illemmalla onkin isomman pojan ja miehen pilkkireissu suunnitteilla, eli nautitaan täysillä näistä talvisista säistä ja mahtavista ulkoilumahdollisuuksista vielä nämä kevättalven kuukaudet!

Tsemppiä maanantaihin kaikille!

Täydellisen kodinhoitohuoneen elementit ja arjen pelastukset

*Kaupallinen yhteistyö: Lapuan Kankurit

Mietin kolmisen vuotta sitten remonttia aloittaessamme, mitkä olisivat täydellisen kodinhoitohuoneen ominaisuudet.

Kuulostaa helpolle kysymykselle, mutta vasta asuttuani ensin useassa kodissa ilman kodinhoitohuonetta, sitten reilun vuoden talossa, jossa oli kodinhoitohuone ja lopuksi taas pari vuotta ilman tuota luksusta, osasin tehdä listauksen.

Ensiksikin minun makuuni täydellinen kodinhoitohuone sijaitsee peseytymistilojen läheisyydessä, mutta voidaan sulkea ovella erilliseksi tilaksi. Jos vaikka kutsuu saunavieraita, on ihanaa voida piilottaa pyykkivuoret oven taa - siksi en tahtoisi kulkua kodinhoitohuoneen kautta pesutiloihin ja saunaan.

Meillä tämä kohta listallani toteutui automaattisesti, sillä kodinhoitohuone on pukuhuoneen ja kylpyhuoneen vieressä, mutta liukuoveksi nostettu vanha keittiön puuovi peittää tarvittaessa arkiset askareet taakseen.

Pois silmistä, pois mielestä!

Lisäksi kodinhoitohuoneessa pestään kaikkea kahvikuppia suurempia asioita, kuten maljakoita, pieniä mattoja ja ihan lapsiperheen nyrkkipyykkiä yllättävien tahrojen ilmestyttyä paidan rinnukseen, sekä kuraisia Kuomia.

Tästä syystä lisäsinkin listalleni riittävän suuren altaan ja tarvittavan korkealle nousevan hanan, jotta isompikin maljakko tai lasipurkki mahtuu alle pestäväksi.

Altaan täytyy myös olla materiaaliltaan kulutusta ja kovaakin käyttöä kestävä, joka ei vähästä säikähdä! 

Valaistuksen tulee olla hyvä - kodinhoitohuoneessani ei juuri tunnelmavalaistusta kaivata, vaan halusin oikeasti tehokkaan valonlähteen.

Meillä mies asensi kodinhoitohuoneen kattovalaisimen liiketunnistimella, josta olen monet kerran kiitollinen ollut - pyykkikoreja kantaessa, tai kaksin käsin kuravaatteita kodinhoitohuoneeseen tuodessa on oikeasti kätevää, ettei valokatkaisinta tarvitse yrittää kurotella seinältä!

Lisäksi asia, jota en ennen edellistä vuokrakotiamme osannut edes ajatella, oli niinkin yksinkertainen 'luksus', kuin mahdollisuus käyttää pyykinpesukonetta ja kuivausrumpua yhtä aikaa - siis ilman, että sulakkeet paukkuvat! :)

...Voitte kuvitella sitä kasvavan pyykkivuoren korkeutta, sekä asuntoon levittyvien kuivaustelineiden määrää, jos nelihenkisen urheilevan perheen pyykkejä ei voi pyörittää pesukoneessa uutta erää, kun edellinen koneellinen pyörii kuivausrummussa... Siinä ei kovin montaa koneellista ehdi illassa saada pestyä ja kuivattua...

Ja tällaiselle ei-niin-innokkaalle kodinhengettärelle on vielä erityisen tärkeää, että kodinhoitohuone on viihtyisä - ja talon henkeen sopiva!

...En siellä muuten välttämättä jaksaisi kauhean kauaa viipyä puuhastelemassa... ;)

Laskutilaa kodinhoitohuoneeseemme ei juurikaan tullut - onhan tila neliöiltäänkin vain ~4m2 kokoinen - mutta nyt vajaan neljän kuukauden käytön jälkeen voin jo todeta, etten olisi enempää tasoja tarvinnutkaan.

Ehkä jos viikkaisin vaatteita kodinhoitohuoneessa, niin lisälaskutila olisi tarpeen, mutta yleensä viikkaan puhtaan pyykin siellä missä muukin perhe oleskelee; tupakeittiössä lähellä vaatekaappeja tai alakerran pelihuoneessa, jossa on matala kirjahylly sopivana tasona.

Pyykkikorin virkaa ajaa vanha Halvan vaneritynnyri, jonka ostin jo tovi sitten nettikirppiksen kautta löytyneenä, paikallisen leipomoyrittäjän kuolinpesän myynnistä - kymmenen euron hinnalla!

Kunnon kuuraus toi kauniin kuluneen vaneripinnan sekä Halva -tekstin esiin pölyn alta.

Viimeistelin pyykkikorin ompelemalla valkoisesta kierrätyslakanasta pesupussin tynnyrin sisälle. Pussi sai vielä kauniin yksityiskohdan lakanan reunasta leikatusta pesula -printistä.

Olen aivan ihastuksissa näistä Lapuan Kankureiden Kaste -pellavapyyhkeistä, joista muuten vielä enemmän kuvia luvassa täällä blogissa, kun kurkistamme myöhemmin tällä viikolla vihdoin valmiiseen kylpyhuoneeseemme!

Nämä ihanan kevyet ja pehmoiset pyyhkeet on valmistettu Euroopassa kasvaneesta ja kehrätystä pellavasta. Pellavalanka värjätään niin ollen Euroopassa, pääosin Suomessa sijaitsevan kutomon läheisyydessä, jossa lanka lopulta kudotaan tekstiileiksi. Tuotesuuunnittelu tapahtuu Suomessa ja tuotteiden valmistaminen Suomessa kudotusta materiaalista Suomen ohella Liettuassa.

Valmistuksesta merkittävä osa tapahtuukin siis täällä kotimaassa ja kyseessä onkin avainlipputuote!

Runsaankokoiset (95x180cm) pyyhkeet ylettyvät isommankin miehen ympärille suihkun jälkeen ja perheen pienemmät saa kääräistyä kunnolla pyyhkeen sisälle.

Odottelen jo malttamattomana tulevaa kesää ja lämpimässä iltatuulessa Kaste -pyyhkeeseen kietoutuneena terassilla löylyjen jälkeistä jäähdyttelyhetkeä!

Tai pyöräretkeä uimarannalle; pellavainen pyyhe ei uimakassissa paljoa paina ja näille pyyhkeille mahtuu makoilemaan kirjan kanssa lasten leikkiessä rantavedessä.

Voi kesä, tule jo!

Kodinhoitohuoneemme ei ole ainoastaan perheen pyykkitupa, vaan myös paikka, jossa viivymme (ja viihdymme) hammaspesun ja muiden aamu- ja iltatouhujen parissa.

Olen tuon oman pienen spa-nurkkaukseni saanut vallattua kodinhoitohuoneen allastasolle, mutta ratkomatta on vielä ongelma hammasharjojen säilytyksen osalta. Hakusessa siis joku hauska, tunnelmaan sopiva pieni hyllykkö tuohon seinustalle, johon voisi nostaa hammasharjamukit. Kertaalleen näin jo täydellisen hyllykön myynnissä paikallisella Facebook -kirppiksellä, mutta ehdin mukaan vasta jonotuskisaan...

Ja ne hammasharjamukit! Ne ovat toinen murheenkryynini... Lasten kanssa tarpeen olisi ei-niin-helposti särkyvät, joten haaveissa Design Lettersin valkoiset melamiinimukit. Minun ja miehen etukirjainten mukaiset mukit olisi helppo erottaa toisistaan, mutta kun perheessä ovat molemmat lapset E-alkuisia, olenkin myhäillyt ajatukselle, että kunpa valikoimassa olisi ollut myös mukit numeroilla '1'' ja '2' - ykkönen tarkoittaen esikoista ja kakkonen kuopusta. :)

Myös peili on tuossa tason äärellä vielä tilapäinen ja korvaava, vanhasta kodista mukanamme kulkeutunut ja paremman puutteessa käyttöön taas otettu. Haaveilen löytäväni tilalle vielä neliön muotoisen ja puukehyksisen peilin - seinän mitat kulkevat päivittäin mukanani yllättävän ja onnekkaan kohtaamisen varalta!

Kodinhoitohuone odottelee vielä muutamaa viimeistä loppusilausta miehenkin työlistalla; viimeistä puuttuvaa jalkalistaa saapuvaksi kalusteiden toimittajalta, sekä kodinhoitohuoneesta takapihalle johtavan oven karmien paikalleen asentamista.

Ehkä niiden jälkeen voisimme taas hetkeksi huokaista helpotuksesta, että remontissa on saatu jälleen valmistumaan yksi nurkkaus kodistamme...

Tänään taitaa taas olla pyykki-ilta täällä Villa Kotirannassa - katselin taas äsken hammaspesulla käydessä pyykkikorin pullistelua... :)

Notta huomenta vaan ja voimia sinne teille kaikille arjen tohinoihin ja pyykkivuorten selätykseen!