Euron DIY-hyllykkö verannalle

Vaikka kultaköynnöksen pitäisikin olla melko vähään tyytyvä ja varjoisammallakin paikalla viihtyvä, huomasin tovi sitten, että ikkunattomalle käytävälle sijoitettuna kasvi näytti kärsivän.

Koska tämä lahjaksi saatu kultaköynnös on kooltaan melkoinen, jouduin pari päivää miettimään sille uutta paikkaa kodissamme. Lopulta huonekasvi löysi uuden seinustan, jolle kiipeillä - mutta tuosta nurkkauksesta lisää erillisessä postauksessa.

Tänään pääosassa onkin käytävän tauluseinä ja lipaston päällinen, jonne kultaköynnös jätti siirtyessään suuren aukon.

Muistatteko mille tila näytti aiemmin?

Kultaköynnös oli nostettuna käytävän lipastolle ja sen kaksi pisintä oksaa kiemurteli seinustalle pienemmän pojan huoneen oven yläpuolella:

Maaliskuun alussa tuohon lipaston päälle nousi myös Tikkurilan keltaisella Helmi -huonekalumaalilla maalattu euron kirppislöytölaatikko, jossa kevään ensimmäiset narsissit toivat tilaan lisää vihreän ja keltaisen sävyjä.

Ratkaisu kultaköynnöksen jättämään tyhjiöön löytyikin yllättävän läheltä: keltainen puulaatikko keikahti lipaston päältä seinälle hauskaksi avohyllyksi! :)

Tämä idea syntyi puolivahingossa, sillä kultaköynnöksen oksaa seinällä kannatelleeseen naulaan oli pakko keksiä jotain roikkumaan, ja tuolla hetkellä kädessä sattui olemaan tuo puulaatikko - no hitto miksei?! ;)

Uuteen hyllykköön löytyi nopeasti värikkäitä, pieniä yksityiskohtia; vanhoja teepurkkeja, jotka ovat löytöjä kirpputoreilta, lapsuudenkodistani mukana kulkenut soodapurkki, sekä Villa Kotirannan remontissa löytynyt inkivääripurkki.

Laatikkohyllyn päälle nostin vanhan metallipurkin, sekä verannan avohyllyllä asustavan maatuskan sisältä viisi pienempää mummelia.

Täydellinen!! :)

Tuo laatikon sisäosa odottaa vielä uutta maalikerrosta, mutta en pelkästään tämän laatikon takia viitsi avata maalipurkkia ja sotkea pensseliä. Kunhan seuraava maalausprojekti tulee vastaan, viimeistelen tämänkin työn loppuun.

Toisaalta mitään kiirettä ei ole, sillä tuo sisäosan keskeneräisyys ei liian pahasti paista ainakaan omaan silmään.

Ihastuin nyt ikihyvin tähän hyllykköön - ja etsinnässä lisää tällaisia pikkuisia puulaatikoita, joita voisin maalata tähän seinustalle.

Kävin viime viikonloppuna kylässä parhaan ystäväni luona ja hänen kanssaan pohdittiin myös tällaista ratkaisua yöpöydäksi tilaan, mihin perinteinen yöpöytä ei sängyn viereen mahdu.

Näistähän saisi myös mainiot kirjahyllyt!!

Keltaiset väripilkut vain lisääntyvät käytävällä - tykkään!

...Eikä ainoastaan käytävällä, vaan myös käytävän päässä tuvassamme aurinkoisen keltaiset sävyt valtaavat alaa! :)

Näitä valokuvia katsellessani, sekä tässä tuvan pöydän ääressä istuessa ja ympärilleni katsellessa kasvoillani on tuo sama myhäilevä ilme kuin alla olevassa valokuvassa kisullamme Bonolla.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Palaan varmaankin jo huomenissa tuohon kultaköynnökseen uudelleen, ja kieltämättä hiukan polttelee osallistua blogeissa nyt esiintyneeseen ajankohtaiseen teemaan; arkikuvat kodista! :)

...Minua kun on hiukan hymyilyttäneet sisustusblogien 'hurjat arkikuvat', joissa keittiön tasolle on unohtunut - ihan totta, hui - KAHVIKUPPI aiheuttamaan arkista kaaosta! :D Olen noita kuvia katsellessa vilkuillut tässä ympärillä olevaan lapsiperheen todellisuuteen ja myhäillyt, että nyt tulisi sitä shokeeraavaa matskua...

Ehkäpä siis ennen viikonloppusiivousta nappaan vielä muutamat valokuvat... ;)

Viikonloppuun rauhoittuminen makuuhuoneen seesteisessä tunnelmassa

Tämä viikko on ollut yhtä värien iloittelua blogissa, kun olemme nauttineet raikkaista vihreän sävyistä ja oikein aurinkoisesta keltaisesta verannallamme.

...Ajattelinkin, että näin viikonloppuun vähitellen laskeutuessa onkin hyvä hetki viettää aikaa hieman rauhallisemmassa värimaailmassa makuuhuoneessamme.

Olen edelleen niin tyytyväinen tuohon Tikkurilan Nefriittiin; vahva väri, mutta silti niin rauhoittava. Juuri täydellinen valinta makuuhuoneeseen!

Eikä tunnelmasta tule liian synkkä tai raskas, kun kahdella muulla seinällä on valkoiseksi maalatut hirsipaneelit, hormi ja tukimuuri.

Nefriitti toimii kauniina taustana vanhalle senkille, sekä kultakehyksiselle peilille, joka vielä etsii lopullista paikkaansa - tai ehkä onkin jo viimein sellaisen löytänyt...?

Tuota metallitarjotinta pyörittelin useaan kertaan käsissäni käydessäni paikallisella kirpputorilla, mutta vasta hinnan tipahdettua (muistaakseni) euron paikkeille tein lopulta päätöksen nostaa sen ostoskoriin.

Harmittamaan olisi jäänyt, jos en olisi tarjotinta ostanut! :)

Karsin senkin päältä kirkkaat kastehelmi -tuikkukipot käytävän lipaston päälle ja nostin nuo muutamat hiekansävyiset ja harmaan lyhdyn tarjottimelle. Mukaan mahtui vielä kultaisenhohtoinen korurasia, jonka olen vuosia, vuosia sitten saanut lahjaksi siskoni tyttäreltä. Aarteeni.

Nyt makuuhuoneessamme ainoa huonekasvi on senkin päällä viihtyvä palmuvehka(?), mutta haaveilen vielä sängyn päätyyn, tukimuurinurkkaukseen suuren huonekasvin hankkimisesta. Jokin puistokultapalmun näköinen huonekasvi - tai ihan jättipeikonlehti - olisi ihana!

Kesäksi, kun ikkunan alla oleva patteri voidaan kääntää pois päältä, voin myös lähipäivinä makuuhuoneeseen asennettavalle ikkunalaudalle nostaa pienempiä viherkasveja.

...Tuota nyt vihdoin työn alla olevaa ikkunalautaa olen odottanut kuin kuuta nousevaa, sillä se tulee toimimaan myös yöpöytänä. Tällä hetkellä kirjani, käsirasvani ja poikien valokuva keikkuu patterin päällä, ja jännityksellä odottelen sitä aamua, kun unihiekkaisin silmin huitaisen puhelimeni patterin ja seinän väliin...

Arjen käyttövaatteeni roikkuvat ystäväni yli kymmenen vuotta sitten suunnittelemassa ja valmistamassa rekissä makuuhuoneen nurkkauksessa. Periaatteessa pärjäisin jopa ilman vaatekaappeja, sillä hyllysäilytyksessä ovat ainoastaan yö-, urheilu- ja alusvaatteet.

...Muutos on suuri, sillä Lahdessa asuessani minulla oli yli viisi metriä tankotilaa täynnä vaatteita! Parin viimeisen muuton aikana olen kylmän viileästi laittanut kiertoon laatikkokaupalla vaatteita, sillä turhaan täytän kotiani tavaroilla, joita en ole pariin vuoteen kertaakaan käyttänyt.

Vaatteeni taitavatkin olla niitä ainoita harvoja asioita, joihin olen pystynyt tarttumaan konmarimaisella otteella... ;)

Oi, näissä tunnelmissa on ihanaa aloittaa viikonloppu!

Huomenna aamulla en aio herätä herätyskellon soittoon - vaikka tosin päivä onkin touhua täynnä; mies aikoo aloittaa aamun hiihtolenkillä, joten taidamme lämmittää aamupäivällä lauantaisaunan. Lisäksi huomenna suuntaamme perinteiseen koko perheen valokuvaukseen ja vielä illalla ajelen Lahteen viettämään ystävien iltaa. Saavat perheen miehet viettää laatuaikaa vaikka leffaillan merkeissä sillä aikaa... ;)

Leppoisaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!!

Kymmenen euron kaappivanhus ja muita yksityiskohtia verannallamme

Kuten jo maanantaina täällä blogissa hehkutin, niin verannallamme todellakin vihertää!

Osan vihertävistä sävyistä tilaan tuo alati lisääntyvät huonekasvit, mutta myös aivan ihana BoråsTapeter:in Falsterbo II Herba -tapetti saniaisineen. Ilman tuota tapettia olisi veranta vain valju versio nykyisestään!

Pehmeä Tikkurilan valkoinen -sävy helmipaneeleissa, sekä tapetin vihreät ovat jo sellaisinaan kauniit yhdessä, mutta värikkään kodin ihmisenä kaipasin myös jotain hauskaa räväkkyyttä rikkomaan muutoin (liian) seesteistä tunnelmaa...

Niinpä verannalle hattujen ja hanskojen säilytystä varten ostettu kaappivanhus sai ylleen ihanan aurinkoisen keltaisen maalin!

Löysin tämän kaapin viime syksynä Tori.fi -nettikirppiksen kautta Lahdesta, jossa se oli myynnissä 10€ hintaan. Puupinta oli todella kulunut, ovien sisäpuolelle oli liimattu tarroja ja vanhat lukkopesät olivat rikki.

Mutta kaapin muotokieli ihastutti ja tiesin kerroksen maalia tekevän kaapille ihmeitä!

Mies myös kittasi vanhat lukkopesien aukot umpeen ovista niin taitavasti, ettei kaapissa ikinä uskoisi lukkoja olleenkaan!

Kaapin maalaamiseen käytin Tikkurilan Helmi 30 -kalustemaalia sävyssä Keltainen 1115.

Kyseinen keltainen - juuri se oikea sävy meidän kaapillemme - on yksi puolihimmeän Helmi 30 -kalustemaalin vakioväreistä, mutta sitä voidaan myös sävyttää Tikkurilan Symphony -värijärjestelmän väreihin.

Ostin maalia 1 litran purkin, josta jäi vielä runsaasti jäljelle, vaikka maalasin tämän kaapin (sisäosat ovat valkoiset) rungon kolmeen kertaan ja ovet kahdesti, sekä vanhan pikkuisen jakkaran ja kirpputorilta eurolla pelastamani puulaatikon!

Keltaiseen kaappiin sopivia vetimiä harkitsinkin maaliväriä huomattavasti pidemmän aikaa; ensin mietin pyöreitä vetimiä, sitten takorautaisia...

Lopulta löysin nämä mustat vetimet - jotka sopivat kauniisti yhteen kaapin alkuperäisessä maalissa olevien mustien jalkojen kanssa - Clas Ohlsonilta!

Mies ei varmaankaan yllättynyt lainkaan, kun kaapin päälle nousi rakkaita esineitä ennen kuin mies ehti sanoa 'maalin perusteellinen kuivuminen'... ;)

Olin aiemmin vienyt mummoni kanavatyön työhuoneeseen esille, mutta en malttanut jättää sitä piiloon alakertaan, kun sen sävyt sopivat täydellisesti verannalle.

NYT se on arvoisellaan paikalla!

Avainkaappi odottaa meillä vielä valmistumista - työn alla on remontissa pelastetusta takorautaisesta sulakekaapista avainkaapin tuunaaminen - joten avaimia säilytetään vanhassa puukipossa.

Tuo puukippo on muuten peräisin samaisesta paikasta kuin kaappikin; vanhan puuseppäharrastajan kuolinpesän myynnistä. Tosin hänen sorvaamansa puuastiat - joita pelastin sylillisen - eivät lopulta maksaneet mitään...!

Vanha Ilves -purkki on taasen löytö lapsuudenkotini ullakolta. Näitä minulla onkin yksi puulaatikollinen alakerrassa odottamassa pesemistä ja käyttöön ottamista...

Tuo Desenion* 'Let's stay home' -juliste on myöskin odotellut viime syksystä lähtien täydellisen paikan löytymistä. Voisiko ollakaan parempaa tilaa tälle lausahdukselle, kuin eteinen, jossa teemme lähtöä päivittäin - vaikka oikeasti vain tahtoisimme jäädä kotiin köllöttelemään?! :)

...Tänään tullessani isomman poikani kehityskeskustelusta kotiin oli oikein pakko todeta miehellekin, että onpa ihanaa tulla kotiin, kun eteisessä tulijaa vastaanottaa ihana värikkyys ja lämpö!

*Kaupallinen yhteistyö lokakuussa 2017

Ja vielä loppuun se tärkein, ettei nyt täysin unohtuisi, niin...

...Aivan mielettömän ihanaa

YSTÄVÄNPÄIVÄÄ teille kaikille!

...Jos blogin kirjoittamisen iloista pitäisi mainita se paras, niin se olisi bloggaamisen kautta elämääni tulleet ihmiset. <3

Menovinkki: Turun Rakenna ja sisusta -messut tulevana viikonloppuna

Huomenna starttaa taas Turussa Rakenna & Sisusta -messut (9.-11.2.), joille osallistuminen itseltäni tänä vuonna valitettavasti jää väliin. Harmittaa!

Vierailin Turussa viime vuonna ja vietin pitkän päivän ihmetellen messujen antia, ja käteen jäi mm. väritrendit vuodelle 2017 sekä vinkkejä maalaamiseen ja värien valintaan Tikkurilan asiantuntijalta, ideoita Åblogitalon stailauksista omaankin kotiin.

Ja jotain ihan konkreettistakin; täydellinen liesituuletin Villa Kotirantaan messutarjouksessa, sekä lopullinen päätös tuoda Nefriitti osaksi kotimme värikarttaa.

Koska en tänä vuonna pääse osallistumaan tapahtumaan, päädyin tänään vielä muistelemaan viime vuotisia messuja muutamien valokuvien muodossa. Lisäksi loppuun listasin muutaman herkullisen syyn poiketa Rakenna & Sisusta -messuille tänä viikonlopuuna, jos olet Turun suunnalla liikkumassa.

Keltainen sävy, Greippi, löytyi messuilta ja sillä innostuinkin lopulta maalaamaan niin pienemmän pojan huoneen kuin työhuoneeni tehosteseinänkin. Täydellinen, aurinkoinen, lämmin keltainen!

Basilikasta haaveilen edelleen kotiimme... Isomman pojan huoneeseen tuli huomattavasti paljon räväkämpi vihreä sävy - lähempänä sitä Pantonen vuoden 2017 Greenery -trendiväriä - mutta jano tällaiseen rauhallisempaan, mutta silti energisoivaan vihreään jäi elämään.

Myös Tikkurilan Deco Grey -värikartta oli korvaamaton tuttavuus Rakenna & Sisusta -messuilta! Tästä kartasta löytyikin juuri se täydellinen beigeen taittuva harmaan sävy, 1916, alakerran seiniin.

Nefriitti oli myös sävynä vahvasti esillä Rakenna & Sisusta -messuilla vuosi sitten, ja sen näkeminen suurempina pintoina ensimmäistä kertaa vahvisti päätöksen tuoda samainen sävy kotiimme makuuhuoneemme väriksi.

Hetkeäkään en ole tuota päätöstä katunut ja edelleen joka ilta nukkumaan mennessä ihastelen huoneemme rauhoittavaa tunnelmaa. :)

Vuosi sitten Åblogitalon neljästä stailauksesta vastasivat Pikkutalon elämää, Villa Puomi, Oblik.fi sekä Kotilaituri -blogit.

Tänä vuonna messuille on toteutettu Bloggaajat tapetilla -sisustusnäyttely, josta vastaavat huoneittain

Voikukkapelto (lastenhuone), Kotilaituri (aikuisten makuuhuone), Pikkutalo (olohuone) sekä Villa Puomi (ylellinen aula).

Tähän esillepanoon haluaisin ehdottomasti käydä itsekin tutustumassa paikan päällä, mutta myös kyseisistä blogeista pääsee kurkistamaan toteutuneita ideoita. Tiedän siis millä sivustoilla surffailen tulevana viikonloppuna inspiroituen! ;)

Lauantaina messuilla vieraillessa kannattaa käydä kuuntelemassa Tomi Kouvolan sisustusluento, sekä lauantaina ja sunnuntaina puuseppä Jim Björni jakaa nikkarointi-ideoita Strönsöstä.

Esillä D-hallin sisustusalueella on myös sisustuksen trendikartta vuodelle 2018, joka varmasti antaa ideoita omankin kodin sisustamiseen! Jos joku teistä messuilla piipahtaa ja julkaisee valokuvia kyseisestä trendikartasta, niin vinkatkaa ihmeessä, missä valokuviin voi käydä tutustumassa - haluaisin ne ehdottomasti nähdä! :)

Vaikka viime vuonna messut antoivat minulle enemmän kuin olisin osannut edes odottaa, taisi silti yksin vietetty hotelliviikonloppu täynnä ihan ikiomaa laatuaikaa olla se kaikkein paras anti, jos ihan rehellisiä ollaan... Harvinaista herkkua tuollainen laiskottelu ja hiljaisuudesta nauttiminen tällaisessa lapsiperheen perinteisessä arjessa, joten osasin arvostaa ja edelleenkin lämmöllä muistelen! ;)

Mukavaa torstaita kaikille ja antoisia messuhetkiä kaikille teille, jotka paikalle tänä viikonloppuna pääsette!

Kuulumisia raksalta: Pienemmän pojan huone viimeistelty muuttovalmiiksi

Kaikki makuuhuoneet on vihdoin saatu muuttovalmiiksi - myös pienemmän pojan aurinkoinen huone!

Olenkin menneen viikon aikana jakanut valokuvia niin omasta kammaristamme kuin isomman pojan huoneesta, jotka olemme saaneet valmiiksi ja joihin olemme jo aloittaneet ensimmäisten muuttokuormien kantamisen. Paikoillaan on jo suurin osa isoista huonekaluista sänkyjä lukuunottamatta ja eilen autolla kuskasin ensimmäiset pahvilaatikollisetkin tavaraa.

Pienemmän pojan huoneeseen ei juurikaan ole tavaraa siirtynyt, sillä herra kaipaa tavaroitaan päivittäin ympärillään. Ainoastaan vanha liinavaatekaappi siirtyi heti näiden kuvien ottamisen jälkeen nykyisestä kodistamme uuteen huoneeseen.

...Kovasti jo odotan, että pääsen tuomaan tähän tilaan kaikki ne lelut ja kalusteet - legoista askartelupöytään - jotka ovat nyt valloittaneet koko nykyisen kotimme olohuoneesta keittiöön...

Tähän huoneeseen olen kovasti myös suunnitellut kuinka toteutan pojalle oman pop-up kahvila-/ravintola-/kauppa-/kotileikkikeittiö -kombinaation - siis kera raidallisen markiisin ja myyntitiskin tietenkin! :)

Huoneeseen on vanhan liinavaatekaapin (joka toimii lelujen säilytyspaikkana) ohella tulossa vielä sänky ja askartelupöytäkin, sekä vanha 'säilytysarkku' (siis sellainen retro päiväkotimallia oleva, ei kapioarkku -tyylinen).

Legojen säilytykseen ja helppoon käyttöön löysin muuten lopulta ratkaisun Bauhausin puulaatikoista, mutta niistä lisää, kunhan pääsen ne tuunaamaan muuton jälkeen.

Kattovaloksi tähän huoneeseen laitettiin lopulta muutoissa mukana kulkenut, mutta hyväksi todettu Innoluxin Jasmina -plafondi päivänvalolampuin. Näitä pyörii mukana vielä toinenkin, mutta se taitaa paikkansa löytää työhuoneesta.

Pojan vanhassa huoneessa ollut kattovalaisin, jonka olen tuunannut vanhasta lampunvarjostimesta ja mustiksi maalatuista puuhelmistä on myös muuttamassa mukana, mutta saa oikein himmeän lampun sisälleen ja tulee roikkumaan pojan sängyn äärellä lukuvalona, kun iltaisin iltasatua luemme.

...Ostin muuten viikko sitten puuseppäharrastajan kuolinpesästä myös ihanan keltaisen retrovalaisimen, josta mallailen tunnelmallista lisävaloa tähän huoneeseen. Ei aina tarvita kirkasta kattovaloa - välillä, varsinkin iltaa kohti, on hyvä saada huoneen valaistusta muutettua rauhallisemmaksikin.

Nuo katto- ja jalkalistat tekivät tällekin huoneelle melkoisen ryhtiliikkeen!

Tämä huone oli muuten ainoa, josta olin täysin varma, että lattiamaalilla maalatut harmaat lattialistat toimisivat kauniisti seinävärin kanssa yhteen. Pidän todella paljon tuosta valkoisen, Greippi -keltaisen ja harmaan kokonaisuudesta.

Jos olet jo unohtanut, mille tuo yllä olevan valokuvan nurkkaus näytti ilman listoja, niin kurkista alla olevaa valokuvaa:

Tänään raksalla jatkuu eilen käynnistynyt keittiön kasaaminen, jota on odotettu alkavaksi jo ihan liian monta viikkoa. Kävin eilen illalla kulkemassa paikoilleen nostettujen kaapistojen ja saarekkeen keskellä ja totesin, että hyvä siitä tulee - tai siis ihan loistava! ...Melkein teki taas mieli itkeä tirauttaa ilosta ja onnesta, mutta päätin säästellä siihen saakka, että saadaan tasotkin paikoilleen... ;)

Lisäksi sauna on valmistunut viittä vaille löylyvalmiiksi, eli paikoillaan ovat jo kiuas, laudekehikko ja eilen käsitellyt laudepuut. Enää puuttuvat lauteiden väleihin tulevat rimat ja saunan oveen isäni oksista tekemät vetimet - siis juuri sellaiset kuin pihasaunassa kuuluukin olla! :)

Koetan ehtiä vielä valoisan aikaan itsekin piipahtaa sitä kameran kanssa ihmettelemässä - lupaan laittaa valokuvat jakoon pikemmiten!

Eilen oli niin kaunis, aurinkoinen päivä, että toivotaan samanlaista ulkoilukeliä kaikille ympäri Suomea.

Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

Kuulumisia raksalta; muuttovalmis kammarimme

Meidän aikuistenkin oma kammari on vihdoin ja viimein siinä kunnossa, että tänään siirtyy ensimmäinen huonekalu - vanha senkki - nykyisestä tilapäiskodistamme Villa Kotirantaan!

*Villiä tuuletusta ja onnenkiljahduksia!*

Samaisessa, ensimmäisessä virallisessa muuttokuormassa siirtyvät myös kaksi liinavaatekaappia; pienemmän pojan huoneesta kaappi, joka pursuaa pehmoleluja, ja eteisessä maalausta odotteleva tuunauskohde, josta syntyy alakerran pelihuoneeseen säilytyspaikka perheemme lautapeleille.

Rakastan näitä Mattiovien Line 4R -sarjan lasiovia, jotka valikoituivat lopulta meidän kammariimme, alakertaan johtavan portaikon alapäähän (eli pelihuoneeseen) ja verannalta sisälle asuntoon johtavaan oviaukkoon.

Huurrelasista ei näy läpi, mutta valo kulkee kauniisti läpi - ja oven toiselle puolelle ikkunattomaan käytäväänkin saadaan tämän makuuhuoneen sekä veranan lasioven kautta luonnonvaloa.

Vaikka vanhaa puuverstasta onkin pyritty säilyttämään remontissa mukana mahdollisimman paljon, ja olemme palauttaneet niitä elementtejä, joita jouduimme remontin alussa purkamaan - kuten puulattiat ja -seinät - olemme myös samalla tuoneet talovanhusta tälle vuosituhannelle.

Pyrkimys vanhan säilyttämiseen, ja vanhan talon pelastaminen uuteen eloon ei mielestäni automaattisesti tarkoita remontin osalta puhdasta entisöintiä tai sisustuksessa museomaisuutta, vaan perinteiden ja nykyhetken sulavaa käsikkäin kulkemista.

Joku toinen on omalla kädenjäljellään luonut talolle sen historian, ja nyt me olemme omalla työllämme - ja pian talon asuttamisella - kirjoitamme vanhan puuverstaan jatkotarinan.

Siksi emme ole lähteneet talon yksityiskohdissa, kuten näissä valokatkaisimissa, pistorasioissa tai ovenkahvoissa etsimään nostalgisia, retroja ratkaisuja, vaan etsineet omaan makuumme sopivia vaihtoehtoja - pitäen mielessämme silti talon hengen ja haluamamme tunnelman.

Vanhan talon tuntua tuovat puolestaan miehen askartelemat listat pienine yksityiskohtineen - kuten alakuvassa viimeistä maalauskertaa odottava jalkalista.

Olemme käyttäneet leveitä puuvalmiita jalka- ja kattolistoja, jotka maalasimme talon väreihin sopiviksi; lattialistat harmaalla lattiamaalilla ja kattolistat Tikkurilan valkoisella. Ovien karmilistat ostimme valmiina, mutta ikkunoiden smyygit mies nakersi itse käsityönä.

Ja jotta matka pysyy mielessä - ja pelkkien jalka- ja kattolistojen merkitys huoneen ilmeelle - alla muistukseksi valokuva ihan lyhyen ajan takaa, kun huonetta vasta maalattiin:

Näillä ajatuksilla tähän uuteen aamuun! :)

Syksyisen sateiset keskiviikkoaamun terveiset siis Mäntsälän kupeesta kaikille!