Tuulahdus heinäkuulta - visiitillä lapsuudenkodissa

Näissä maisemissa vietettiin viikonloppua Pohjois-Savossa!

Lähdimme pienimmän pojan kanssa Mäntsälän sadetta pakoon, ja lähes koko reissun ajan saimme nauttia auringonpaisteesta ja lähes helteisistä keleistä tässä ihanassa ympäristössä.

 

Mansikoita masu pullollaan - ja mummon leipomaa mansikkakakkua! <3

Äidilleni on lasteni myötä syntynyt perinne leipoa täytekakku lähes jokaiselle käynnillemme lapsuudenkodissani. Ei omassa lapsuudessani näin herkuteltu - tapa taitaakin olla niitä isovanhempien etuoikeuksia lelliä pikkuisia... ;)

Pohjois-Savossa mansikkakausi oli vanhempieni puutarhassa juuri parhaimmillaan, ja useamman litran sai äitini päivittäin marjoja jo pakastaakin.

Edes tämä herkkusuu ei onnistunut koko mansikkamaata kerralla tyhjentämään, vaikka kerran vielä  onnistui karkaamaan luvattakin mansikkamaalle napostelemaan ennen kotiin lähtöä... ;)

Isäni marjamaa - pensasmustikoineen, puutarhavadelmineen ja mansikoineen - jota koristavat erilaiset kukkivat lajikkeet peurankelloista lähtien on mielestäni todella kaunis. Koko pihamaa ja puutarha on muutenkin rennolla otteella (ja 'sattumanvaraisella istuttelulla') toteutettu yhdistelmä vanhanajan luontopihaa ja harvinaisempienkin lajikkeiden istutuksia.

Osa kukkalajikkeista on itseasiassa alkujaan 1900 -luvun alkupuolella jo kasvanut isäni lapsuudenkodin maisemissa Tervossa, ja sieltä hänen mukanaan kulkeutunut Pohjois-Savoon.

Valokuvasin puutarhan kukkaloistoa niin paljon, että ajattelin julkaista niistä koosteen perjantain Kukkailottelua -haasteessa! :)

Marjasato näytti runsaalle muuallakin kuin mansikkamaalla; puna- ja mustaherukka-, sekä karviaispensaat olivat täynnä kypsyviä marjoja.

Omaan puutarhaani ei tänä vuonna näytä tulevan omenasatoa lainkaan - toki viime vuoden yli 200kg omenasadosta tehtyä mehua on vieläkin melkoisesti jäljellä - mutta isäni puutarhassa myös omenapuut olivat täyttyneet raakileista!

...Voi, kun Isäni viherpeukalon olisinkin perinyt... ;)

Pojalle mummolan Jami-koira, sekä Musta Kissa ja Rontti-kissa olivat ikävöityjä kavereita, joita kuukauden erossa olon jälkeen rapsuteltiin ja halailtiin urakalla. ...Pihakissoille hieman kova paikka tämän pienen eläintenystävän loputon rakkaus... ;)

...Ja minäkin ehdin viettää muutaman hetken nauttien auringosta ja pienestä palasta rauhaa yksin kameran kanssa puutarhassa kierrellen! :)

Olinkin jo tässä arjen tohinan keskellä unohtanut, miten minun akkuni latautuvat kyykkiessä kukkapuskassa, jahdaten kameran kanssa herhiläisiä ja perhosen toukkia! :)

ZEN!

...Noita luontokuvia tulikin niin paljon, että niistäkin lupailen laittaa vielä koosteita tuonne rinnakkaisblogin puolelle viikonloppua kohti.

Eikä viikonlopun aikana työt raksallakaan pysähtyneet, sillä mies jäi ahertamaan poissaollessamme; yläkerran wc- ja suihkutilan seinät on nyt laatoitettu (laitoinkin valokuvaa Instagramin puolelle) ja portaiden pystysuorille osuuksille vaaleat kuviolaatatkin ovat paikoillaan.

Koetan huomenna ehtiä illalla vielä valokuvaamaan raksalle ja laittaa valokuvia jakoon, sillä muutakin huimaa edistystä remontissa tapahtuu; keittiömme saapui tänään ja kaapistot alkavat suunnitelman mukaan nousta huomenna paikoilleen!! :)

Etenee, etenee... ;)

Mutta nyt kaadun hetkeksi sohvalle vaaka-asentoon - mies lähti käymään asioilla kera pienimmän pojan, ja minulle vapautui pieni pala taivasta hiljaisuuden merkeissä. <3

Tsemppiä viikkoon, ja hei - ihanaa elokuuta!!

Se ois syksy nyt!

*....Harkitsee puolivakavissaan kynttilöiden ja viime talvena kesken jääneiden neuletöiden kaivamista esiin...*