Olin jo ajatellut jakaa tänään kanssanne valokuvia remontin etenemisestä, ja varsinkin tulevista laatoitetuista portaista, mutta koko päivän on mielessä kummitellut eilisen illan tapahtumat, jotka säikäyttivät sekä minut, että pojat...
**Luvassa siis postaus ilman valokuvia, koska kuvituskuvien ottaminen tällä teemalla ei nyt oikein tullut mieleen....
**Luvassa siis postaus ilman valokuvia, koska kuvituskuvien ottaminen tällä teemalla ei nyt oikein tullut mieleen....
Kuulin jo aiemmin kauhukokemuksia parhaalta ystävältäni, kuinka hänen lapsuudenkodissaan oli jokunen aika sitten sähkökiuas mennyt jostain syystä 'jumiin', eikä se ollutkaan sammunut automaattisesti, kuten kuuluisi. Tilannetta ei oltu illan mittaan huomattu, vaan vasta seuraavana aamuna ystäväni oli kylpyhuoneen puuoven ohi kävellessään havainnut, että oven läpi hohti kuumaa.
Sauna oli paahtanut täydellä teholla läpi yön, kuumentaen niin saunan kuin kylpyhuoneenkin polttavaksi. Jopa kylpyhuoneen seinät olivat olleet tulikuumaat!
....En tiedä kauanko kiuas olisi vielä paahtanut, ennenkuin se olisi (parhaassa tapauksessa) sammunut, tai (pahimmassa tapauksessa) sytyttänyt tulipalon...
Noh, tämä tilanne muistui mieleen, kun saunoimme eilen poikien kanssa kolmestaan - niin ikään sähkökiukaalla lämmitettävässä saunassa.
Yhtäkkiä kiukaasta alkoi kuulua kummaa ääntä, sen keskusta kivien alta alkoi hohkaa valtavan kirkkaana ja tuo kirkkaus nousi liekin tavoin myös kivien yläpuolelle. Samaan aikaan kipinöitä alkoi lentää kiukaasta ja koko laite sähisi ja kihisi!
Jestas, että oli hermoissa pitämistä, että sain pidettyä itseni edes jotenkin rauhallisen oloisena lasten läsnäollessa...! Onneksi isompi poika tarttui reippaasti toimeen säikähdyksestään huolimatta, ja ohjasi pikkuveljensä pois saunasta olohuoneen puolelle - maailman ihanin, ja parhain apu äidille tuo poika!
Siinä kiuasta katsellessa, ja miettiessä, että uskallanko koskea virtakytkimeen sähköiskun pelossa, tuli vahvana tunne, että tässäkö se sitten oli - että nytkö meiltä palaa tämä nykyinen koti, kaikki muistot tavaroiden mukana, valokuvat ja kaikki irtain omaisuus? Jos liekki iskee suurempana, ja lähtee leviämään seiniin, saanko meidät varmasti turvallisesti ulos - lapsetkin pelkissä pyyhkeissä ja kylpytakeissa? Missä on puhelimeni, ehdinkö etsiä sitä mukaan?
En muista koska olisin viimeksi ollut niin peloissaan!
Lopulta rätinä ja kipinät loppuivat, kun uskaltauduin napsauttamaan virrat kiukaasta pois - tuossa vaiheessa saunan katossa kieppui jo harmaa savukerros...
Pelon iskiessä meinasin lamaantua täysin - ja se itsessään oli myös valtavan ahdistava kokemus; koettaessani soittaa raksalla olleelle miehelle, en meinannut muistaa, kuinka puhelimeni toimii - minkä kuvakkeen takana soittaminen on?! Mielessäni ei käynyt myöskään kertaakaan käydä napsauttamassa sulaketaulusta virtoja pois. En muistanut, että meillä on sammutuspeite keittiössä.
Mutta onneksi loppu hyvin, ja talo edelleen pystyssä - selvisimme pelkällä säikähdyksellä. Itku taisi päästä meiltä kaikilta kolmelta...
Sähkökiuas - ihan pienen trauman sain. Miehellekin monta kertaa illalla vielä toistelin, että onneksi meille tulee puulämmitteinen kiuas - vaikka toki omat vaaransa niidenkin kanssa.
Toinen minkä tajusin illan mittaan oli, että jokaisessa kodissa olisi hyvä olla vaahtosammutin - ja käyttötaitoa sellaisella tulipalon sammuttamiseen! Pieni sammutin ei olisi huono säilytettävä saunan läheisyydessä, käden ulottuvilla tällaisia tilanteita varten...
Tarkistakaa kiukaiden kunto säännöllisesti - tämänkään kiukaan ikä ei ilmeisesti ollut kuin viitisen vuotta. Jostain syystä vastukset SULIVAT kivien alla...!
Huih, tällaisia kuulumisia välillä - toivottavasti ei koskaan enää uudelleen!
Palataan huomenna takaisin iloisempien aiheiden kanssa - lupaan julkaista niitä porrasvalokuvia, jotka tällä hetkellä vielä kieltämättä tuntuvat melko vähäpätöisille asioille... ;)
Ou nou! Kuulostaa pahalta.
VastaaPoistaMeille kävi myös kiukaan kanssa pieni välikohtaus kun muutettiin rakentamisen ajaksi vuokralle. Se oli varmaan alkuperäinen (90-luvulta) ja ekoja kertoja saunottuamme illalla huomasin seuraavana aamuna, että ompas kylppärissä kuuma ja avasin saunan oven huomatakseni, että saunassa oli vielä hiukkasen kuumempi ja että kius oli päällä, vaikka aikatermostaatti oli pyörinyt loppuun. Se ei ollut naksahtanut pois päältä, vaikka aika oli loppunut.
Pistettiin sulakkeesta koko kius pois päältä ja ilmoitusta isännöitsijälle. Vaihtoivat sitten koko kiukaan.
Aika paljon kyllä säikäytti, kun mietti että mitä olisi voinut käydä yön aikana jos sauna olisi roihahtanut. En yhtään ihmettele niitä uutisia saunapaloista.
Kuulostaa juuri samalle tilanteelle kuin ystäväni vanhempien luona!! Hui! Onneksi selvisitte säikähdyksellä! <3
Poista...Saunassa vielä niin paljon kuivaa puuta seinissä, jonka voi hyvin kuvitella syttyvän helposti ja palavan vauhdilla... :(
Ou nou, oisko kivien määrällä ollut jotain tekemistä tuon vastuksen syttymisen kanssa, mene tiedä. Onneksi teille ei käynyt kuinkaan ja muistutuksena, sähkökaapista löytyy sulake kiukaalle, se kannattaa ihan ensimmäisenä ottaa pois ja miten mä oon aina kuvitellu, että varsinkin omakotitalossa pitää olla vaahtosammutin, no meillä se on ollut aina ja loma-asunnolla jokaisessa rakennuksessa on omansa, onneksi en ole koskaan joutunut käyttämään ja toivon ettei muidenkaan tarvii, noita vaahtosammuttimia löytyy tosi kauniita, jotka sopivat hyvin myös sisustuksiin, jos tavallinen häiritsee. En tiedä, mut Remuhan poltti koko kotinsa takalla, joten ei sekään turvallinen ole. Mukavaa viikonloppua ja toivottavasti ilman draamaa <3
VastaaPoistaKoetin muuten googlata, mutten löytänyt tietoa, onko itse asiassa jotain lakia vaahtosammuttimen hankinnasta omakotitaloon. Tukesin sivuillakin oli vain maininta kodin turvalaitteiden kohdalla, että ''Huoneiston haltijan on huolehdittava, että viranomaisen määräämät sammutuslaitteet ovat toimintakunnossa sekä huollettu ja tarkastettu asianmukaisesti'', mutta ei mainintaa, onko viranomaismääräystä hankkia kotiin sammutin.
PoistaMutta ei vara venettä kaada - meille uuteen kotiin aion hankkia vaahtosammuttimen, sekä pari sammutuspeitettä lisää! ...Sen verran pelottava kokemus oli...!
Eikä tosiaan, kuten mainitsit, vaara piile vain sähkökiukaassa - ystäväni juuri eilen kertoi, kuinka oli saanut liekit aikaiseksi induktioliedelle tippuneella foliolla, ja minäkin olen kertaalleen saanut paistinpannulla rasvan liekkeihin... Ja lapsuudestani muistan hetken, kun äitini oli ripustanut (jostain käsittämättömästä syystä) vaatteita kuivamaan metallisen seinävalaisimen päälle, ja isäni oli ajatuksissaan napsauttanut valon päälle - hetken kuumennuttuaan leimahtivat vaatteet seinällä liekkeihin! Onneksi kyseessä oli takan viereinen tiiliseinä, ja vanhempani olivat olohuoneessa - muuten olisi lapsuudenkotini palanut heti valmistuttuaan...!
Aina voi sattua ja tapahtua, nyt koetan ottaa tästä oppina varautumisen vastaavanlaisiin tilanteisiin hankkimalla sen sammuttimen - sekä muistuttamalla teitä lukijoitakin tekemään saman! <3
Leppoisaa viikonloppua sinullekin, Sari! <3