Maaliskuun puolella törmäsin hauskaan '5 x Sisustusperiaatteeni' -haasteeseen Mansikkatilan mailla -blogissa, ja laitoin aiheen korvan taa. Tähän ehdottomasti halusin palata ajan kanssa!
Jokainenhan laittaa kodistaan juuri sellaisen, missä viihtyy - makuja on monia, eikä niistä todellakaan sovi kiistellä! :)
Usein ihastelen selkeitä, moderneja koteja ja toisaalta taas ihanan värikkäitä, retroja rintamamiestaloja, mutta tiedän, että vaikka niissä on ihana piipahtaa ihastelemassa, en itse osaisi kummassakaan asua.
Rakastan värejä ja runsautta, joten en malttaisi ikinä pitää kodissani minimalistista järjestystä ja harmonisia mustan, valkean ja harmaan sävyjä, vaan pikkuhiljaa tasot täyttyisivät 'kaikenlaisesta kauniista pikkutavarasta' - tunnetaan myös miesten sanastosta termein 'krääsä', 'roina', 'turhake' tai jopa 'ne-kirppikseltä-raahatut-tasojen-valtaajat' - sekä sohvat täyttyisivät värikkäistä tyynyistä, seinät lasten maalauksista ja lattiat valtaisivat räsymatot.
Toisaalta tahdon kodissani pinnat vaaleiksi, ns. puhtaiksi pohjiksi, joiden päälle on helppo rakentaa erilaisia värimaailmoja ja tunnelmia piensisustuksen keinoin. Esimerkiksi vanha kerrostaloasuntoni Lahdessa oli värikäs kokonaisuus, mutta kun huonekalut kantoi muuttokuormaan, jäi jäljelle vain valkoista, harmaata ja mustaa! :)
Mietin tätä aihetta pidemmän aikaa, ja lopulta viisi teemaa nousi sisustusperiaatteeni punaiseksi langaksi:
1. Oman tyylin löytäminen ja siitä rohkeasti kiinni pitäminen sisustustrendien tuulissa
Käydessäni läpi vanhoja sisustuslehtien vuosikertoja vuosilta 2007-2010, löytyi noinkin vanhojen lehtien sivuilta koteja, jotka edelleen saivat aikaan inspiraation, ja jotka leikkasin talteen liimattavaksi leikevihkoihini.
Tästä heräsikin ajatus, että tahtoisin kotini sisustuksen olevan niin aikaa kestävä, että kymmenen vuotta myöhemminkin voisin katsella siitä valokuvia ja todeta, että wow!
Tämä ei tarkoita 'ajatonta' mustavalkeutta ja niitä minimalistisia selkeitä linjoja, vaan omaa vahvaa näkemystä ja tyyliä. Ei heittelehtimistä sisustuslehtien paasaamien trendien mukaan, vaan luottamista omaan makuun ja rohkeaa pysymistä rakastamassaan tyylissä.
2. Koko perheen koti, ei vain äidin sisustusmaailma
Kodin tilojen tulee olla mietitty niin, että jokainen perheen jäsen viihtyy ns. yleisissä tiloissa, kuten keittiössä, olohuoneessa ja pesutiloissa.
Lapsiperheelliset tietävät, etteivät ne lapset kovin hyvin siellä omissa huoneissaan viihdy, eivätkä ne lelut tunne huonerajoja... ;) Lapsiperheen elämä saa ja sen tuleekin näkyä kodissa - tämä on se edustusasunnon ja kodin välinen ero.
Lastenhuoneita isommille lapsille sisustaessa tulee kuulla myös lapsen oma mielipide, ja ne lempivärit. Vaikka sinä et välttämättä tahtoisi yhden yhtä vihreää seinää kotiin, mutta lapsesi haluaa asua viidakossa, niin ehkä pystytte löytämään kompromissin? ;)
Aikuisten makuuhuone on mielestäni niitä ainoita tiloja, joissa mennään aikuisten ehdolla; sinne ei tarvitse tuoda lelulaatikkoa nurkkaan - ellei se sitten tarkoita mahdollisuutta hieman pidempiin aamutorkkumisiin viikonloppuisin lapsen leikkiessä vanhempien lähellä. Aikuisten tulee myös saada mahdollisuus vetäytyä joskus omiin oloihin, hetkeksi piiloon olohuoneen lattian vallanneita leluja ja tiskivuorta...
Eikä unohdeta sitä puolisoa... ;) Koti on kompromissien tyyssija; mies saa olohuoneeseen oman laiskanlinnan, ja vaimoke makuuhuoneeseen meikkipöydän. Mies tahtoo olohuoneeseen taulu-tv:n, vaimoke sohvaryhmän kääntyneenä takkaa kohti. Välillä voi kipinöidä, kun sohvan paikkaa päätetään, mutta kyllä siinä sohvalla kelpaa miehen kainalossa käperrellen katsella vaikka niitä kymppiuutisia, takkatulen rätistessä hieman sivustalla... ;)
3. Rakennuksen oma ääni esiin
Tästä varmasti voisi saada aikaan kipakoitakin keskusteluja, mutta mielestäni talon/asunnon omaa aikakautta tulee kunnioittaa. 30-luvun rintamamiestaloa en sisustaisi puhtaasti modernin mustavalkeaksi, enkä 2010-luvulla rakennettuun kerrostalohuoneistoon rakentaisi museomaista kotia antiikkihuonekaluin ja raskain samettiverhoin.
Kotia tulee kuunnella, samoin kotia ympäröivää luontoa tai kaupunkimaisemaa; antaa niiden kertoa omaa tarinaa, ja tuoda tuota tarinaa tukeva sisustus kotiin. Koti kertoo kyllä mikä sinne sopii! Tämä vaatii myös rohkeutta olla valmis muokkaamaan omaa tyyliään, ja tuomaan siihen vivahteita tarvittaessa talon/rakennuksen omalta aikakaudelta.
Enkä tarkoita tällä, että kodin tulee olla aikakauskuvaus rakennusvuosikymmenen trendeistä, vaan kokonaisuuden tulisi olla yhtenäinen ja kodin kertoman tarinan uskottava.
Emme mekään entisöi 1940 -luvun vaihteen taloa sota-ajan museoksi, vaan pyrimme tuomaan tuon rakennuksen tälle vuosituhannelle, kunnioittaen silti sen historiaa ja yksityiskohtia. Esimerkiksi tupakeittiöön tulee pönttöuuni ja maalattu lautalattia, mutta keittiö on taas vastapainoksi hieman modernimpi ja selkeämpi valkoisen ja harmaan sävyissä.
4. Kerroksellisuuteen kätketyt yllätykset
Kuin jatkona tuohon sisustusperiaatteideni kohtaan kolme, rakastan yhdistää modernia ja rustiikkisia yksityiskohtia kodissani - vastakohdat ja särmät tekevät sisustuksesta mielenkiintoisen! :)
Uuden ja vanhan yhdistäminen, sekä vuosien mittaan asuntoon puun vuosirenkaiden tapaan muodostuva kerroksellisuus erottavat KODIN sisustusliikkeen esillepanosta.
Pienet yksityiskohdat, joita ensi silmäyksellä ei välttämättä edes huomaa, tuottavat silmänruokaa tilassa vieraileville - sekä kodin asukkaille itselleen. Hieman eri kulmasta tilaa katsottuna paljastuukin jokin sisustuksen piilotettu helmi, tai sisustuksessa käytettyjen värien käyttäytyminen eri vuorokaudenaikoina - konsteja on monia!
Kodin ei mielestäni tule olla sellainen, että huoneisiin astuessa näet yhdellä silmäyksellä kaiken, mitä tila pitää sisällään - samaa periaatetta käytän myös puutarhan suhteen; pieniä polkuja, joiden varrelta löytyy salaisia maailmoja ja pieniä aarteita.
Kätke yllätyksiä löydettäväksi seikkailijoille! :)
5. Luo mahdollisuus möbleeraukselle ja värien vaihdoksille
Kuten jo aiemmin tässä tekstissä mainitsin, sisustukseni pohjana toimii neutraalit sävyt, tyhjä canvas.
Haluan vaihtaa värejä eri sesonkien mukaan, ja esimerkiksi joulu on kodissani joka vuosi eri värinen. Tästä syystä en esimerkiksi halunnut sisustusta dominoivaa punaista pönttöuunia tupakeittiöön, sillä olisin voinut samantien heittää hyvästit sini-hopealle joulusisustukselle! :)
Pitkäikäiset ratkaisut, kuten tuo pönttöuuni, keittiön kalusteet ja kylpyhuoneen laatat pyrin valitsemaan mahdollisimman neutraaleissa väreissä, sillä niitä ei uusita muutamankaan vuoden välein. Mielummin ajattelen, että ne ovat pohjana sisustukselle, joka muodostuu (vaihtuvista) värikkäistä yksityiskohdista - tekstiileistä, leikkokukista, kukkaruukuista, astiastoista tai vaikka valaisimista.
Samoin kuin möbleeraan huonekaluja usein seinältä toiselle, tai jopa vaihdan huoneita päikseen, haluan, ettei kodin sisustusta ole rajoittamassa vaikeasti vaihdettavat tapetit tai seiniin kiinnitetyt valaisimet. Maalaaminen on loistava nopea ja melko edullinenkin tapa tuoda uusia tuulia kotiin, ja raikastaa sisustusta!
*********
Saitko kiinni sisustusperiaatteideni punaisesta langasta? ;)
Millaiselle sinun listasi näyttäisi? En nimeä ketään vastaanottajaa haasteelle, mutta mielellään lukisin teidän periaatteistanne!
Jokainenhan laittaa kodistaan juuri sellaisen, missä viihtyy - makuja on monia, eikä niistä todellakaan sovi kiistellä! :)
Usein ihastelen selkeitä, moderneja koteja ja toisaalta taas ihanan värikkäitä, retroja rintamamiestaloja, mutta tiedän, että vaikka niissä on ihana piipahtaa ihastelemassa, en itse osaisi kummassakaan asua.
Rakastan värejä ja runsautta, joten en malttaisi ikinä pitää kodissani minimalistista järjestystä ja harmonisia mustan, valkean ja harmaan sävyjä, vaan pikkuhiljaa tasot täyttyisivät 'kaikenlaisesta kauniista pikkutavarasta' - tunnetaan myös miesten sanastosta termein 'krääsä', 'roina', 'turhake' tai jopa 'ne-kirppikseltä-raahatut-tasojen-valtaajat' - sekä sohvat täyttyisivät värikkäistä tyynyistä, seinät lasten maalauksista ja lattiat valtaisivat räsymatot.
Toisaalta tahdon kodissani pinnat vaaleiksi, ns. puhtaiksi pohjiksi, joiden päälle on helppo rakentaa erilaisia värimaailmoja ja tunnelmia piensisustuksen keinoin. Esimerkiksi vanha kerrostaloasuntoni Lahdessa oli värikäs kokonaisuus, mutta kun huonekalut kantoi muuttokuormaan, jäi jäljelle vain valkoista, harmaata ja mustaa! :)
Mietin tätä aihetta pidemmän aikaa, ja lopulta viisi teemaa nousi sisustusperiaatteeni punaiseksi langaksi:
1. Oman tyylin löytäminen ja siitä rohkeasti kiinni pitäminen sisustustrendien tuulissa
Käydessäni läpi vanhoja sisustuslehtien vuosikertoja vuosilta 2007-2010, löytyi noinkin vanhojen lehtien sivuilta koteja, jotka edelleen saivat aikaan inspiraation, ja jotka leikkasin talteen liimattavaksi leikevihkoihini.
Tästä heräsikin ajatus, että tahtoisin kotini sisustuksen olevan niin aikaa kestävä, että kymmenen vuotta myöhemminkin voisin katsella siitä valokuvia ja todeta, että wow!
Tämä ei tarkoita 'ajatonta' mustavalkeutta ja niitä minimalistisia selkeitä linjoja, vaan omaa vahvaa näkemystä ja tyyliä. Ei heittelehtimistä sisustuslehtien paasaamien trendien mukaan, vaan luottamista omaan makuun ja rohkeaa pysymistä rakastamassaan tyylissä.
2. Koko perheen koti, ei vain äidin sisustusmaailma
Kodin tilojen tulee olla mietitty niin, että jokainen perheen jäsen viihtyy ns. yleisissä tiloissa, kuten keittiössä, olohuoneessa ja pesutiloissa.
Lapsiperheelliset tietävät, etteivät ne lapset kovin hyvin siellä omissa huoneissaan viihdy, eivätkä ne lelut tunne huonerajoja... ;) Lapsiperheen elämä saa ja sen tuleekin näkyä kodissa - tämä on se edustusasunnon ja kodin välinen ero.
Lastenhuoneita isommille lapsille sisustaessa tulee kuulla myös lapsen oma mielipide, ja ne lempivärit. Vaikka sinä et välttämättä tahtoisi yhden yhtä vihreää seinää kotiin, mutta lapsesi haluaa asua viidakossa, niin ehkä pystytte löytämään kompromissin? ;)
Aikuisten makuuhuone on mielestäni niitä ainoita tiloja, joissa mennään aikuisten ehdolla; sinne ei tarvitse tuoda lelulaatikkoa nurkkaan - ellei se sitten tarkoita mahdollisuutta hieman pidempiin aamutorkkumisiin viikonloppuisin lapsen leikkiessä vanhempien lähellä. Aikuisten tulee myös saada mahdollisuus vetäytyä joskus omiin oloihin, hetkeksi piiloon olohuoneen lattian vallanneita leluja ja tiskivuorta...
Eikä unohdeta sitä puolisoa... ;) Koti on kompromissien tyyssija; mies saa olohuoneeseen oman laiskanlinnan, ja vaimoke makuuhuoneeseen meikkipöydän. Mies tahtoo olohuoneeseen taulu-tv:n, vaimoke sohvaryhmän kääntyneenä takkaa kohti. Välillä voi kipinöidä, kun sohvan paikkaa päätetään, mutta kyllä siinä sohvalla kelpaa miehen kainalossa käperrellen katsella vaikka niitä kymppiuutisia, takkatulen rätistessä hieman sivustalla... ;)
3. Rakennuksen oma ääni esiin
Tästä varmasti voisi saada aikaan kipakoitakin keskusteluja, mutta mielestäni talon/asunnon omaa aikakautta tulee kunnioittaa. 30-luvun rintamamiestaloa en sisustaisi puhtaasti modernin mustavalkeaksi, enkä 2010-luvulla rakennettuun kerrostalohuoneistoon rakentaisi museomaista kotia antiikkihuonekaluin ja raskain samettiverhoin.
Kotia tulee kuunnella, samoin kotia ympäröivää luontoa tai kaupunkimaisemaa; antaa niiden kertoa omaa tarinaa, ja tuoda tuota tarinaa tukeva sisustus kotiin. Koti kertoo kyllä mikä sinne sopii! Tämä vaatii myös rohkeutta olla valmis muokkaamaan omaa tyyliään, ja tuomaan siihen vivahteita tarvittaessa talon/rakennuksen omalta aikakaudelta.
Enkä tarkoita tällä, että kodin tulee olla aikakauskuvaus rakennusvuosikymmenen trendeistä, vaan kokonaisuuden tulisi olla yhtenäinen ja kodin kertoman tarinan uskottava.
Emme mekään entisöi 1940 -luvun vaihteen taloa sota-ajan museoksi, vaan pyrimme tuomaan tuon rakennuksen tälle vuosituhannelle, kunnioittaen silti sen historiaa ja yksityiskohtia. Esimerkiksi tupakeittiöön tulee pönttöuuni ja maalattu lautalattia, mutta keittiö on taas vastapainoksi hieman modernimpi ja selkeämpi valkoisen ja harmaan sävyissä.
4. Kerroksellisuuteen kätketyt yllätykset
Uuden ja vanhan yhdistäminen, sekä vuosien mittaan asuntoon puun vuosirenkaiden tapaan muodostuva kerroksellisuus erottavat KODIN sisustusliikkeen esillepanosta.
Pienet yksityiskohdat, joita ensi silmäyksellä ei välttämättä edes huomaa, tuottavat silmänruokaa tilassa vieraileville - sekä kodin asukkaille itselleen. Hieman eri kulmasta tilaa katsottuna paljastuukin jokin sisustuksen piilotettu helmi, tai sisustuksessa käytettyjen värien käyttäytyminen eri vuorokaudenaikoina - konsteja on monia!
Kodin ei mielestäni tule olla sellainen, että huoneisiin astuessa näet yhdellä silmäyksellä kaiken, mitä tila pitää sisällään - samaa periaatetta käytän myös puutarhan suhteen; pieniä polkuja, joiden varrelta löytyy salaisia maailmoja ja pieniä aarteita.
Kätke yllätyksiä löydettäväksi seikkailijoille! :)
5. Luo mahdollisuus möbleeraukselle ja värien vaihdoksille
Kuten jo aiemmin tässä tekstissä mainitsin, sisustukseni pohjana toimii neutraalit sävyt, tyhjä canvas.
Haluan vaihtaa värejä eri sesonkien mukaan, ja esimerkiksi joulu on kodissani joka vuosi eri värinen. Tästä syystä en esimerkiksi halunnut sisustusta dominoivaa punaista pönttöuunia tupakeittiöön, sillä olisin voinut samantien heittää hyvästit sini-hopealle joulusisustukselle! :)
Pitkäikäiset ratkaisut, kuten tuo pönttöuuni, keittiön kalusteet ja kylpyhuoneen laatat pyrin valitsemaan mahdollisimman neutraaleissa väreissä, sillä niitä ei uusita muutamankaan vuoden välein. Mielummin ajattelen, että ne ovat pohjana sisustukselle, joka muodostuu (vaihtuvista) värikkäistä yksityiskohdista - tekstiileistä, leikkokukista, kukkaruukuista, astiastoista tai vaikka valaisimista.
Samoin kuin möbleeraan huonekaluja usein seinältä toiselle, tai jopa vaihdan huoneita päikseen, haluan, ettei kodin sisustusta ole rajoittamassa vaikeasti vaihdettavat tapetit tai seiniin kiinnitetyt valaisimet. Maalaaminen on loistava nopea ja melko edullinenkin tapa tuoda uusia tuulia kotiin, ja raikastaa sisustusta!
*********
Saitko kiinni sisustusperiaatteideni punaisesta langasta? ;)
Millaiselle sinun listasi näyttäisi? En nimeä ketään vastaanottajaa haasteelle, mutta mielellään lukisin teidän periaatteistanne!
Erittäin hyviä periaatteita! Tuo ensimmäinen on myös mielestäni niin tärkeä, että enpä tainnut osata sitä omaan listaan edes laittaa.:) Ja täysin samaa mieltä olen siitä, että sisutuksessa pitäisi ottaa talon henki huomioon. En ymmärrä ihmisiä, jotka ostavat vanhan talon ja repivät siitä kaiken vanhan pois ja korvaavat uudella. Jotenkin mulla on (onneksi) sellainen tunne, että noita pöljiä on nykyään vähemmän kuin ennen!:)
VastaaPoistaMielenkiintoisia ajatuksia!
VastaaPoistaMä en oikeastaan ole koskaan miettinyt tähän muuta, kuin sen että jokaisella tulee olla oma tila ja sen täytyy olla sellainen paikka, jossa saa täysillä olla oma itsensä. Oli sitten millainen olikaan <3