Mitä tehdä, kun kyllästyt kodin ilmeeseen, mutta et syystä tai toisesta voi aloittaa suurempaa uudistusta, kuten vaikka seinien maalausta tai tapettien vaihtoa?
Möbleeraat! :)
Meillä nykyisen kodin olohuoneen suurimpana ongelmana (ihan vain tylsistymisen lisäksi) on pienimmän pojan lelujen leviäminen leikeissä pitkin olohuoneen lattiaa. Ei ollut kerta eikä kaksikaan, kun joku meinasi taittaa nilkkansa astuessaan pikkuauton päälle...
Ainoa paikka, minne automatto, kymmenet pikkuautot, legot ja kaikki muu pikkukilke mahtui, oli keskellä lattiaa!
Päivänä eräänä, kun mieheni ei ollut kotosalla, tartuin pitkän tuskastelun jälkeen toimeen, ja ratkaisin ongelman keikauttamalla olohuoneessamme sohvan poikittain keskelle lattiaa.
...Ei kuulosta kovin dramaattiselle muutokselle, mutta vaikutus olohuoneen käytettävyyteen ja viihtyvyyteen oli melkoinen! :)
Muistatteko vielä mille olohuoneen järjestys aiemmin näytti?
...Tuossa yllä olevassa kuvassa kaikki lelut ovat vielä suht siististi maton päällä, mutta ihan rehellisesti kerrottuna 90% ajasta olohuone ei todellakaan näyttänyt näin siistille!! :D
No mutta, siirtämällä sohvan pois seinustalta saatiin olohuoneeseen nurkkaus, jonne automatto leluineen istui loistavasti! Kertaakaan en ole enää astunut vahingossa auton päälle... ;)
Vasta käännettyäni sohvan poikittain tajusin miten suuri se onkaan! Hetken kesti tottua mokomaan möhkäleeseen keskellä huonetta, mutta yllättävän nopeasti silmä tottuu...
Villa Kotirantaan muuttaessa tämä sohva siirtyy alakerran leffa- ja pelitilaan, ja olohuoneeseen hankitaan hieman pienempi, vain kahdelle hengelle mitoitettu sohva.
Ja vielä vaalea sellainen - harmaasta haaveilen... ;)
Rakas nojatuolini sai jäädä paikoilleen kaapin kupeeseen, mutta keittiöstä siirtyi rottinkinen kukkataso tuolin ja kaapin väliin - mielestäni tuo kolonen kaipasi jotain korkeaa ja kapeaa...
Myös tuon vanhan lipaston päällä tapahtui pientä uudistusta; peikonlehti virkatussa ruukussaan siirtyi kaapin toiselle reunalle, ja sen vanhalle paikalle nousivat kirpputoreilta keräämäni lasipullot.
Tuo kaunis vihreä lasimaljakko on viimeisin löytöni paikalliselta kirpputorilta - ja jos en ihan kamalan väärin muista, taisin maksaa siitä euron verran... Löytö!
Olen muutenkin tämän talven aikana mieltynyt tuohon vihreään lasiin. Edellinen löytöni oli vanha vihreä juomalasi, joka pääsikin toimimaan ruukkuna helmililjoille.
Tuon peikonlehden suojaruukun virkkasin muuten eräänä iltana viime vuoden puolella, kun paikallisen nettikirppiksen kautta bongasin kassillisen trikoo- ja ontelokuteita.
...Olenkin koettanut löytää jostakin napakkaa, pyöreää, rahia edulliseen hintaan, jonka päälle voisin virkata vastaavanlaisen hupun tuosta valkoisesta kuteesta.
Samaisessa trikookassissa oli myös harmahtavaa kudetta, josta virkkasin samaan vauhtiin ruukkusuojan ovaalille, matalalle ruukulle.
Joku viisas joskus totesi, että kannattaisi palastella jutun aiheita useammallekin päivälle julkaistavaksi...
Mutta kun nyt kerran olohuoneen parissa ollaan, niin jaetaan nyt valokuvat uudesta vanhasta esineestä, jonka toin joululomilla lapsuudenkodistani; oman lapsuuteni keinu, jonka isäni on minulle yli kolmekymmentä vuotta sitten puuhastellut:
Vanhempani rakensivat lapsuudenkotini ollessani kolmevuotias, ja noihin aikoihin isäni oli minulle askarrellut tämän hellyyttävän kiikkustuolin - ehkä viihdykkeeksi raksalle, missä vietimme usein iltoja ja vanhempieni vapaapäiviä.
...Ja tuosta mielikuvasta suora leikkaus 30vuotta eteenpäin, hupskeikkaa; vanhempieni jalanjäljissä ollaan! ;)
Tässä on isompi poikani keinutellut mummolassa ja nyt pienemmälle pojalle kannoin keinun meille omaan kotiin käyttöön. Kyllä kelpaa illalla lastenohjelmia tästä katsella... <3
Nyt taas hetken aikaa viihdyn paremmin olohuoneessamme tämän pienen muutoksen jäljiltä.
Myös perheen miehetkin todenneet, että muutos parempaan - eikä ainoastaan lelujen uuden säilytyspaikan vuoksi, vaan myös television katselu (ja pleikkarilla pelaaminen) pötkötellen onnistuu nyt paljon mukavammin! ;)
....Isompi poika tosin kysyi heti ensimmäisenä muutoksen nähtyään, että olinko saanut luvan kääntää sohvaa... Ja mies totesi äänekkäästi yllättyen, että 'OHHOH!!', eli taisi olla isompi muutos miehille kuin minulle... :D
Ihanaa, rentouttavaa ja toivottavasti aurinkoista viikonloppua kaikille!!
Tuli hyvän näköinen muutos. Kyllä pojilla pitää olla oma leikkinurkkaus. Nyt ei tartte peljätä että astut autojen päälle.
VastaaPoistaKivoja ruukunsuojia oot tehnyt. Mulla oli tuo kukka, ovaali purkki sulla, niin sekin kuoli mulla, olisi pitänyt olla helppohoitoinen.
Mulla on kyllä nyt hävinnyt tuokin peukalo pois.
Ihania pulloja kaapin päällä. Kaunis toi minkä löysit, ei paha hinta.
Ihan turhaa olisi koettaa väkisin saada leluja pysymään pojan omassa huoneessa, kun kuitenkin ne touhut ovat siellä missä aikuisetkin - olohuoneessa! Ja aika aikaa kutakin; isompi poika on jo vuosia pitänyt tavaroitaan omassa huoneessaan visusti tallessa, joten ei leikkinurkkaa enää kauaa ehkä tarvita, mutta tässä elämäntilanteessa se on ehdoton! :)
PoistaMe ollaan tuosta ovaalissa ruukussa kasvavasta kasvista oikein itsekin yllätytty, miten ei meinaa lakastua ollenkaan, vaikka välillä pienin poika ja kissa kaapineet vuorollaan mullat pois ruukusta... :) Ja välillä saattanut olla pitkiäkin jaksoja ilman vettä, kun olen vain unohtanut kastella...
Ensi viikolla olen menossa Lahteen päiväksi kiertämään ystävän kanssa kirpputoreja, ja haaveiltujen löytöjen listalla on vielä muutama lasipullo lisää... :)
Hyvä, järkevä muutos. Kauniit pullot. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaKiitos, olen kyllä itsekin tyytyväinen, vaikka onhan tuo sohva tosiaan melkoinen möhkö - onneksi nykyisessä olohuoneessa on tilaa sitä käännellä... Katsotaan kuinka saadaan mahtumaan uuden kodin alakertaan, saati edes kannettua sisään - voi olla, että joudutaan purkamaan osiin... :)
Poista