Esillä piilossa - ratkaisu tasoilla lojuville latureille Orthexin SmartStore Basket -koreilla

Tänä keväänä on vauhtia ja puuhaa riittänyt - jopa niin paljon, että tämän päivän valokuvat ovat melkein kuukauden odotelleet kamerassani purkamista!

...Eipä sillä, mikään ei ole kuvien ottamisen jälkeen muuttunut ja aivan identtiset valokuvat olisin voinut napata vaikka menneenä viikonloppuna. Ainoastaan kuvissa tupaa valaiseva auringonpaiste on muutaman päivän ollut kateissa... :)

Maaliskuun loppupuolella menetin hermoni lopullisesti keittiön tasoilla lojuviin puhelimien, läppäreiden ja tablettien laturikasoihin. Osa pyöri valtoimenaan ja keskenään solmiutuneena saarekkeen päällä, osa roikkui kiinni pistorasioissa 'säilytyksessä'...

Olin jo pidemmän aikaa ihastellut näitä Orthexin bambukantisia SmartStore Basket -säilytyskoreja, mutta koska niitä ei näppärästi löytynyt täältä Mäntsälästä (Citymarketissa ja Tokmannilla oli muita Orthexin koreja kyllä runsaasti, muttei juuri näitä), niin ostopäätös oli jäänyt venymään.

Monta tuskastunutta laturin etsintää ja yhtä isompaa hermoromahdusta myöhemmin löysin itseni googlaamasta verkkokauppoja läpi. Siisti, kätevä ja kestävä ratkaisu oli löydettävä!

Ihmettelin hieman, kun Orthexin verkkokaupassa ei tätä kyseistä mallia myyty - se oli itselle luontevin paikka lähteä koreja etsimään.

Etsiessäni läpi verkkokauppoja huomasin, että jostain löytyi ainoastaan koreja, muttei bambukansia. Samaiseen korimalliin on saatavilla toki muovikansi, jota taas oli tarjolla runsaasti, mutta jota en edes harkinnut ostavani. Bambu pehmentää niin kauniisti valkoisen muovikorin ilmettä ja sopii vanhankin talon tunnelmaan.

Lopulta bambukansia löytyi Kärkkäisen verkkokaupasta - mutta tuolloin verkkokaupan varastossa oli vain kaksi kantta - ja olin tilaamassa kolmea koria kansineen!

...Ärrinmurrin....

Onnekseni olin menossa Lahteen muutaman päivän sisään ja varasin sen verran enemmän aikaa, että ehdin Kärkkäisen kautta pyörähtämään ja hakemaan myymälästä korit ja kannet.

Kärkkäisellä korien ja kansien hinta oli myös kohtuullinen, sillä tuo isompi kori (37x28x20cm) maksoi verkkokaupassa 5,90€ ja bambukansi 6,90€ - ja muistaakseni saman verran myös myymälässä.

Yksi kolmesta korista päätyi siis säilytyspaikaksi latureille keittiön saarekkeen alla olevan jakkaran päälle. Saarekkeen päädyssä oleva pistorasia onkin yksi kotimme käytetyimmistä latauspaikoista, mutta nyt ladattavat laitteet eivät valtaa saarekkeen tasoa vaan pysyvät tuolla korin päällä poissa tieltä.

Tuo 20cm korkea kori on meille täydellisen kokoinen, sillä sen sisään sujahtavat piiloon myös tabletit ja jopa Ikean muovinen Isberget -tablettiteline (25x25x9).

Toisen SmartStore -koreista otin askartelutarvikkeiden säilytykseen tuvan puolela, sillä niilläkin oli paha tapa vallata saareke... :)

Niin kauan kuin työhuone alakerrassa toimii varastona, tulee jatkuvasti kannettua tusseja, liimapuikkoja, teippirullia, mattoveitsiä ja leimasimia työhuoneesta käyttöön keittiöön. Saareke on tällä hetkellä kodin paras paikka askarteluun!

Kolmas kori löysi paikkansa kodinhoitohuoneesta, jossa se kevyesti korvasi kolme vanhaa rottinkista koria. Pesukoneen ja kuivausrummun yllä olevan tason yleisilme siistiytyi kummasti!

Palailen noihin kodinhoitohuoneen tunnelmiin lähiaikoina paremmin - siellä nimittäin esittelyä odottelee uusi seinähyllykkökin. :)

Askel kerrallaan otan haltuun tätä remontin ja muuton jälkeistä kaaosta, missä tavarat edelleen etsivät paikkaansa. Ja toisaalta tässä lapsiperheen arjessa on aina jotain pientä kesytettävää... ;)

Ihanaa, toivottavasti aurinkoisempaa viikkoa kaikille!

Pääsiäinen hiipii kotiin varovaisin askelin

Miten voi olla mahdollista, että juuri kun kääntyi vuosi uuteen, niin nyt olemme jo maaliskuussa?!

Kevät tuntuu tulevan sellaisella kohinalla, että hieman jännittää meneekö juhannuskin ohi samalla vauhdilla ja pian löydän itseni syksyn hämäryydestä...

Vanhempi sukupolvi tiesi tämänkin viisauden, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aika kulkee. Lapsena vuosi saattoi tuntua vuosikymmenelle - varsinkin niinä vuosina, kun laski ja odotti sitä 18vuoden etappia. Kesälomat kouluvuosien välissä tuntuivat vuoden mittaisille - ja kesät ylipäätään!

Miksi siis nyt 35vuoden kohdalla kello kiitää, kalenterissa kuukaudet vaihtuvat ja kesä on korkeintaan neljän viikon mittainen - ja siitäkin sadetta vähintään puolet?

Näitä pohtiessa huomasin myös, että kesäaikakin alkaa jo kolmen viikon kuluttua ja tänä vuonna pääsiäinenkin on maaliskuussa! Melkein jo vähän hengästyttää...

Menneenä viikonloppuna selailin kalenteria ja mietin, miten aikaisin voi pääsiäisen tuoda kotiin...? Onko neljä viikkoa jo aivan hulluttelua? Kaupoissa hyllyt ovat jo täynnä pääsiäismunia ja -koristeita, mutta kuinka kauan niitä jatkaa kotosalla katsella?

Toki pääsiäinen - kuten joulukin - on lopulta parissa päivässä taas ohi, joten otin ratkaisevan askeleen ja toin kotiin ensimmäiset narsissit! Villiä...! ;)

Ruokaostoksilla mukaan tarttui pussillinen Reilun Kaupan narsisseja - taisi kolmen kappaleen yhteishinta olla hieman alle kuusi euroa, jos oikein muistan. 

Yhden ruukullisen nostin verannalle, jossa tuo keltaiseksi maalattu vanha kaappi luo ihanan keväistä tunnelmaa jo ihan yksinkin. Vaikka kukintoja saan vielä hetken odottaa, ovat jo pelkät pitkän huiskeat vihreät varret ihanan keväiset!

Laitoin Instagramiin muutamia kuvia viikonloppuna virkkaamistani pussukoista, joista suurimman otinkin tälle narsissille ruukuksi. Näitä puuvillalankoja jäi yli parin vuoden takaisesta valosarjaprojektista, joten ajattelin virkata ne hyötykäyttöön pikkuisiksi koreiksi - niitä ei koskaan voi olla liikaa!

Vaikka kevättä - ja siinä sivussa sitä pääsiäistä - kovasti olen jo tuonut kotiin, niin vielä talvi lymyilee taustalla... Tuo alla olevan valokuvan reunassa pilkistävä harmaa puutähti on niin kauniin talvinen, oikein rapsakkaan pakkaskeliin sopiva, etten meinaa raaskia sitä ottaa pois esiltä.

Vaikka verannalle ei tullutkaan muuta uutta, kuin ainoastaan tuo korillinen pääsiäiskukkaa, niin kevät on tunnelmassa vahvana!

...Oikein malttamattomana odotan, että narsissit puhkeavat kukkaan ja pääsen ihastelemaan verannalla lisääntyviä keltaisen sävyjä.

Kaksi muuta narsissia nousi nyt alustavasti käytävän lipaston päälle, mutta saatan toisen niistä vielä napata tuvankin puolelle.

Tuo alla olevan valokuvan puulaatikko lähti mukaani paikalliselta kirpputorilta eurolla ja sai verannan kaapin maalauksen yhteydessä saman keltaisen värin ylleen. Kuin uusi!

Varoivaisesta alusta rohkaistuneena luulenkin, että tulevana viikonloppuna kaivelen kaapeista pääsiäiskoristeeni vähitellen esiin.

Vielä kun pajunkissat puhkeisivat niin pääsisin poikien kanssa askartelemaan virpomisvitsoja. Voi olla, että pojat askartelevat ne kauniit värikkäät oksat ja tämä äiti näpertää muutamat 'sävykkäämmät' versiot kodin kaunistukseksi.... ;)

...Saattaapa olla, että käytän jopa omien kanojen sulkia.... Hmmmm....

Näillä mietteillä viikon viimeiseen työpäivään ja tulevaan viikonloppuun.

Ihanaa perjantaita kaikille!

Purkit ja purnukat - arjen kaunistajat

Arkiaamut ovat täällä meillä melkoista tohinaa. Tai no ainakin silloin, kun minä olen joukkoja kasaamassa valmiiksi päivän taistoihin... :) Niinä aamuina, kun mies hoitaa aamutoimet lasten kanssa, tuntuu kaikki sujuvan mutkattomasti ja saumattomasti - minä taas saan aamusta melkoista kohellusta... ;)

Laskin tuossa viime viikolla, että siitä hetkestä, kun heräsin, eivät jalkani lakanneet kertaakaan liikkumasta, kunnes istahdin autoon viemään pienintä poikaa päivähoitoon reilua tuntia myöhemmin...! Kirjaimellisesti aamiainen tuli nautittua lennossa. ;)

Tuon aamun tohinatunnin aikana koetan suoriutua (ainakin) kaikista näistä; suihku, hammaspesu & meikkaus, kanojen aamuappeen valmistus, oma aamupala, lasten vaatteiden laittaminen valmiiksi, oman työlaukun pakkaus, isomman pojan repun sisällön tarkistus, lasten herätys, pienemmän pukeminen, pienemmälle aamupalaa, isomman hampaidenpesun & aamupalan & pukeutumisen varmistaminen sivusilmällä, itseni pukeminen, pienemmän pojan pakkaaminen autoon, isomman pojan pusuttelut ja halailut, sekä kanojen ruokinta. Huh!

...Tuntuu, että jotain tuosta vielä unohtui... :)

Isompi poika, 8v, laittaa jo näppärästi itse omat aamu- ja iltapalansa - mikä helpottaa arkea kummasti. Alkoikin naurattaa tuo keittiön pakastimen päälle muodostunut, bed & breakfast -tyylinen aamupalanurkkaus, joka on siis muodostunut tässä vajaan vuoden aikana puolihuomaamatta perheen aamu- ja iltapalojen rakentamiseen.

Samalla, kun nappaa kulhoon myslit, murot tai weetabixit, voi kurkata kalenterista päivän tapahtumat ja harrastukset.

...Tuo DIY-kalenteri on ollut meillä kyllä täällä kodin sydämessä oikea arjen pelastus! Pysymme vihdoin koko perhe menoissa mukana, kun monesti iltaisinkin iltapalalle kokoontuessa kurkistamme, mitä huominen päivä pitää sisällään; kenellä on harrastukset, missä ja monelta, ja kuka on kuskivuorossa? :)

Olen intohimoinen purkittaja. Parin kuukauden ajan tuskailin pahvisen muropaketin kanssa, kun isompi poika toivoi muroja vaihtoehdoksi myslille. Sitten kävimme Lahdessa Kärkkäisellä muilla asioilla, kun tämä juuri täydellinen uus-retro corn flakes metallirasia löytyi purkki ja purnukka -osastolta.

Paljon olen ostanut rasioita ja purkkeja kirpputoreiltakin, mutta tähän hätään uutena löytynyt metallirasia miellytti silmää, ja sopi ulkonäkönsä(kin) puolesta käyttötarkoitukseen.

Nämä lasipurkit ovat molemmat kirpputoreilta aikoinaan löytyneitä.

Hedelmäkorin olen tuunannut yhdistelemällä kirpputorilta löytyneen metallikorin, joka on siis alunperin ollut osa kolmikerroksista tarjotinta, mutta josta joku oli tämän korikerroksen irroittanut erilleen. Korin pohjassa on edelleen hieman terävät metallijalkojen jäänteet, joten kori raapii helposti naarmuja pöydän pintaan, ellei alle sijoittaisi esimerkiksi tätä anopilta talteen napattua punostarjotinta, jonka pelastin kierrätykseen menossa olleiden tavaroiden joukosta. :)

Heinzin papupurkit ovat keittiössämme saaneet uuden elämän kynäpurkkina ja...

...Pienimmän pojan värikkäiden muovilusikoiden säilytyspurkkina! :)

Tuon keraamisen kahvipurkin olen kuusi vuotta sitten ostanut Tampereelta, ja tuota suodatinpussien säilytykseen käytettävää ihanaa Piia Kedon Pauligille kuvittamaa Piilopaikka -rasiaa metsästin viime syksynä pidemmän aikaa, ja Hollolasta sen viimein löysin puolivahingossa. Elovena retrorasia taisi 2010 -luvun alussa saada kaupan päälle Elovenan kampanjassa kaurahiutaleita ostaessa.

Kirpputorilta löytämässäni oranssinkeltaisessa lasikulhossa säilytetään kananmunien kuoret, joita sitten murskataan kanojen appeiden sekaan lisäkalkiksi, ja loput päätyvät sitten keväällä kasvimaalle kalkkilannoitteeksi. :) ...Voi olla tosin, että kohta pitää jo isompi astia näiden säilömiselle etsiä...

Aina välillä ihastelen vaaleita, sisustuslehtien kotien keittiöitä, joissa tasot hohtavat tyhjinä ja korkeintaan kaksi latva-artisokkaa on puutarjottimelle aseteltu kauniisti... Olen jo vähitellen antanut itselleni anteeksi sen, että rakastan runsautta ja värejä - pienet yksityiskohdat ja esineet, joilla on historia ja tarina, tuovat kodikkuutta ja lämpöä.

Ja rakastan enemmän kotoilla värien ja tavaroiden luomassa hulinassa, kuin edustuskodin selkeydessä... ;)

...Miehellä tosin meinaa välillä huumori loppua, kun ei tahdo keittiöstä löytää riittävästi työtilaa, kun purkkia ja purnukkaa on tasot pullollaan.... :D

Jämälankaprojekti - mikä ihana tekosyy sisustusostoksille!

Olen (ainakin) vuoden ajan nyt pitänyt yllä on-off -suhdetta ikuisuusprojektiin, joka ajatuksena aikoinaan tuntui ihan loistavalle, mutta vie vain niin himpuran kauan valmistua...

Kyseessä on siis neulevilttiprojekti, johon tarkoitus oli hukata kaikki kotonani pyörivät jämälankakerät - kauniina liukuväriraitoina. Eikö kuulostakin kivalle?

...Aina tällaista työtä aloittaessa unohdan (tai vain suljen silmäni faktalta), että olen liian malttamaton työstämään yhtä ja samaa käsityötä viikkoja, saati kuukausia - tai tässä tapauksessa nyt ilmeisesti sitten vuosia! Huh...

Edellinen viltti (kuvissa yllä ja alla nojatuolin päällä), virkkasin ennätyksellisesti alle kahdessa kuukaudessa! Viltillä on kuitenkin mittaa 130x164cm, joten joka ilta noiden 7 viikon aikana sitä virkkasin, ja käsityö kulki mukanani, missä ikinä liikuinkin, mutta tuolloin mieheni oli työkomenuksella ulkomailla, joten hiljaiset illat menivät virkatessa.

Nyt, kahden lapsen kanssa iltoja viettäessä - ja tämän blogin äärellä puuhatessa - ei ihan hirmuisesti ole niitä hetkiä, kun ehtisin (tai malttaisin) istua alas neulomaan. Ja silloin, kun lapset ovat ennen yhdeksää jo unille, ja talo hiljainen, käynnistyy meillä usein Netflix... :)

Toki voihan telkkaria katsoessa neuloa, mutta olemme löytäneet liian hyviä sarjoja, joihin täytyy keskittyä täysin, eikä välillä voi vilkuilla puikoille, että ovatko kaikki silmukat edelleen tallella... ;) (**Vinkkinä viimeisin sarjalöytö; Narcos - loistava!)

Mutta tällainen ikuisuusprojekti, jota säännöllisen epäsäännöllisesti nostetaan esiin ja välillä piilotetaan komeroon, ja jonka mukana kulkee iso kasa lankarullia, vaatii näppärän säilytyskorin - eikö vain? ;)

Mikä ihana tekosyy lähteä katselemaan sisustusosastoja!

Kävimme lauantaina Lahdessa Kärkkäisellä aivan muilla asioilla, mutta livahdin hetkeksi omille teilleni ja katosin liikkeen sisustuspuolelle hyllyjen väliin. Mukaan lähti kaikkea muutakin ihanaa, mm. vetolaatikostojen nuppeja muutamaan DIY -projektiin, mutta paras ostos oli tämä Home & Styling Collection -merkin bambukori (53x22cm - 14,90€))!

Kori on hieman leveämpi yläreunasta (53cm) ja kapeampi pohjasta (45cm) - täydellinen tällaiselle isolle neuletyölle, ja tilaa jää vielä lankakerillekin runsaasti!

Mainittakoot vielä noista nojatuoleista, että satuin törmäämään vastaaviin nettikirppiksellä, ja pienen googlauksen jälkeen sain viimein selvitettyä näiden olevan suomalaista muotoilua; Einari Kyöstilän suunnittelemat nojatuolit 1930 -luvulta! En ole aivan varma onko tämä kyseinen tuolimalli Keravalla 1908-1985 toimineen puusepäntehtaan valmistamia, vai Kyöstilän muuta tuotantoa, mutta kyseiselle tehtaalle Kyöstilä, muiden koulutettujen muotoilijoiden kera, suunnitteli aikoinaan kalusteita sarjatuotantoon.

Eikä vain kaunista muotoilua, vaan todelliset käyttötuotteet; edelleen ihanat istua, vaikka jouset ovatkin jo alkanet pettää, ja mies on niitä joutunut tukemaan, ja mahdollisuus säätää selkänojan kulmaa nojan takana olevalla poikkipuulla ja kolmiportaisella pykäliköllä.

Näiden entisöinnistä olen haaveillut; puuosat kaipaavat uuden maalipinnan, jouset tulisi uusia tai korjata, ja kankaat vaihtaa... En tiedä riittääkö meillä itsellä taitoa ja rohkeutta kajota näihin itse, vai pitääkö kääntyä entisöijän puoleen...

Olen neuleessa jo melkein puolessa välissä... Mietin jo, pitäisikö lyödä tällekin projektille aikataulupainetta, ja laittaa tavoitteeksi siihen käpertyminen 2017 loppusyksystä uuden kodin pönttöuunin äärellä... ;)

Näillä ajatuksilla uuteen viikkoon - rentoa maanantaita kaikille!

Monikäyttöiset kangaskorit

En ole tänä kesänä alennusmyynneissä käynyt - en edes Anttilan - huh, ei kiitos niitä ihmismassoja, stressaantuneita ihmisiä, kassajonoja ja kuumuutta!

Olen koettanut viime vuosina välttää ostamasta mitään, mikä ei valloita sydäntäni täysin. Tämä koskee niin vaatteita, kuin sisustustavaroitakin.

Vaateliikkeistä en ole ostanut aikoihin heräteostoksia, en edes kirpputoreilta. Vaatteesta täytyy heti tuntea, että tässä on rakkain lempivaatteeni, jota tulen käyttämään niin paljon, että kahden kuukauden sisäään jokin sauma ratkeaa kulutuksesta! :D Toki suotavaa olisi, että tuo tuote kestäisi kovaakin käyttöäni - en haluaisi ottaa osaa kulutushysteriaan ja sesonkimuotiin...

Jos sovituskopissa mielessä vilahtaa sana 'ehkä', tai 'ihan kiva', niin vaate jää liikkeeseen.

Samaa päättäväisyyttä ja asennetta olen nyt koettanut ottaa myös sisustusliikkeisiin mukaan. Vain jos tiedän, että ostamatta jättäminen harmittaisi viikkojenkin kuluttua, niin esine siirtyy ostoskoriin.

Niinkään tärkeää ei ole, onko kyseiselle esineelle minulla välttämättä heti sijoituspaikkaa, tai voinko sitä edes nykyisessä kodissamme ottaa käyttöön. Tärkeintä on, että tuote on laadukas, monikäyttöinen ja ajaton. Ja että se sopii kotimme muihin esineisiin ja sisustukseen. Ja että se on vienyt sydämeni! :)

Näin kävi - jälleen kerran - Lahden Karisman Finnmarin myymälässä. Siinä on liike, mistä en pysty poistumaan tyhjin käsin - ja joudun käyttämään tahdonvoimaani, etten sorru tuhlailuun! :D

Lähdin alunperin ostamaan keraamista kannua äidilleni viemisiksi, mutta ostin myös tällaiset valkoiset kangaskorit... <3 Hinta ei ollut hurja, 4,90€/kpl, ja korit ovat todella tukevat ja tuntuvat laadukaille.

Korin reunassa on myös kankainen lenkki, josta korin voi ripustaa vaikka kodinhoitohuoneen naulaan - näissähän säilyttää vaikka pyykkipoikia! Tai terassille näistä voi tehdä amppelipussit kukille tai kokkaustarvikkeille kesäkeittiöön.


Itse otin toisen korin olohuoneeseen, ja tiputin siihen pari kerää villalankoja, jotka ovat parhaillaan työnalla olevassa neuletyössä käytössä. Toisen korin ajattelin nostaa pienimmän pojan huoneeseen hyllylle odottelemaan käyttötarkoitustaan jossakin hyödyllisemmässä... ;)


Luulenpa, että lopullisen paikkansa nämä tulevat löytämään tulevan kotimme kodinhoitohuoneessa.