Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paulig. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paulig. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. syyskuuta 2016

Purkit ja purnukat - arjen kaunistajat


Arkiaamut ovat täällä meillä melkoista tohinaa. Tai no ainakin silloin, kun minä olen joukkoja kasaamassa valmiiksi päivän taistoihin... :) Niinä aamuina, kun mies hoitaa aamutoimet lasten kanssa, tuntuu kaikki sujuvan mutkattomasti ja saumattomasti - minä taas saan aamusta melkoista kohellusta... ;)

Laskin tuossa viime viikolla, että siitä hetkestä, kun heräsin, eivät jalkani lakanneet kertaakaan liikkumasta, kunnes istahdin autoon viemään pienintä poikaa päivähoitoon reilua tuntia myöhemmin...! Kirjaimellisesti aamiainen tuli nautittua lennossa. ;)

Tuon aamun tohinatunnin aikana koetan suoriutua (ainakin) kaikista näistä; suihku, hammaspesu & meikkaus, kanojen aamuappeen valmistus, oma aamupala, lasten vaatteiden laittaminen valmiiksi, oman työlaukun pakkaus, isomman pojan repun sisällön tarkistus, lasten herätys, pienemmän pukeminen, pienemmälle aamupalaa, isomman hampaidenpesun & aamupalan & pukeutumisen varmistaminen sivusilmällä, itseni pukeminen, pienemmän pojan pakkaaminen autoon, isomman pojan pusuttelut ja halailut, sekä kanojen ruokinta. Huh!
...Tuntuu, että jotain tuosta vielä unohtui... :)

Isompi poika, 8v, laittaa jo näppärästi itse omat aamu- ja iltapalansa - mikä helpottaa arkea kummasti. Alkoikin naurattaa tuo keittiön pakastimen päälle muodostunut, bed & breakfast -tyylinen aamupalanurkkaus, joka on siis muodostunut tässä vajaan vuoden aikana puolihuomaamatta perheen aamu- ja iltapalojen rakentamiseen.
Samalla, kun nappaa kulhoon myslit, murot tai weetabixit, voi kurkata kalenterista päivän tapahtumat ja harrastukset.

...Tuo DIY-kalenteri on ollut meillä kyllä täällä kodin sydämessä oikea arjen pelastus! Pysymme vihdoin koko perhe menoissa mukana, kun monesti iltaisinkin iltapalalle kokoontuessa kurkistamme, mitä huominen päivä pitää sisällään; kenellä on harrastukset, missä ja monelta, ja kuka on kuskivuorossa? :)
Olen intohimoinen purkittaja. Parin kuukauden ajan tuskailin pahvisen muropaketin kanssa, kun isompi poika toivoi muroja vaihtoehdoksi myslille. Sitten kävimme Lahdessa Kärkkäisellä muilla asioilla, kun tämä juuri täydellinen uus-retro corn flakes metallirasia löytyi purkki ja purnukka -osastolta.

Paljon olen ostanut rasioita ja purkkeja kirpputoreiltakin, mutta tähän hätään uutena löytynyt metallirasia miellytti silmää, ja sopi ulkonäkönsä(kin) puolesta käyttötarkoitukseen.
Nämä lasipurkit ovat molemmat kirpputoreilta aikoinaan löytyneitä.
Hedelmäkorin olen tuunannut yhdistelemällä kirpputorilta löytyneen metallikorin, joka on siis alunperin ollut osa kolmikerroksista tarjotinta, mutta josta joku oli tämän korikerroksen irroittanut erilleen. Korin pohjassa on edelleen hieman terävät metallijalkojen jäänteet, joten kori raapii helposti naarmuja pöydän pintaan, ellei alle sijoittaisi esimerkiksi tätä anopilta talteen napattua punostarjotinta, jonka pelastin kierrätykseen menossa olleiden tavaroiden joukosta. :)
Heinzin papupurkit ovat keittiössämme saaneet uuden elämän kynäpurkkina ja...
...Pienimmän pojan värikkäiden muovilusikoiden säilytyspurkkina! :)
Tuon keraamisen kahvipurkin olen kuusi vuotta sitten ostanut Tampereelta, ja tuota suodatinpussien säilytykseen käytettävää ihanaa Piia Kedon Pauligille kuvittamaa Piilopaikka -rasiaa metsästin viime syksynä pidemmän aikaa, ja Hollolasta sen viimein löysin puolivahingossa. Elovena retrorasia taisi 2010 -luvun alussa saada kaupan päälle Elovenan kampanjassa kaurahiutaleita ostaessa.

Kirpputorilta löytämässäni oranssinkeltaisessa lasikulhossa säilytetään kananmunien kuoret, joita sitten murskataan kanojen appeiden sekaan lisäkalkiksi, ja loput päätyvät sitten keväällä kasvimaalle kalkkilannoitteeksi. :) ...Voi olla tosin, että kohta pitää jo isompi astia näiden säilömiselle etsiä...
Aina välillä ihastelen vaaleita, sisustuslehtien kotien keittiöitä, joissa tasot hohtavat tyhjinä ja korkeintaan kaksi latva-artisokkaa on puutarjottimelle aseteltu kauniisti... Olen jo vähitellen antanut itselleni anteeksi sen, että rakastan runsautta ja värejä - pienet yksityiskohdat ja esineet, joilla on historia ja tarina, tuovat kodikkuutta ja lämpöä.

Ja rakastan enemmän kotoilla värien ja tavaroiden luomassa hulinassa, kuin edustuskodin selkeydessä... ;)

...Miehellä tosin meinaa välillä huumori loppua, kun ei tahdo keittiöstä löytää riittävästi työtilaa, kun purkkia ja purnukkaa on tasot pullollaan.... :D

perjantai 23. lokakuuta 2015

Pienestä tulevat onnen tunteet

Minä jo niin pelkäsin, että myöhästyin - etten saanutkaan omaa Pauligin kausirasiaa, Piia Kedon kuvittamaa Piilopaikkaa!

Minulla on entuudestaan vuodelta 2010 Sanna Manderin suunnittelema, turkoosinsävyinen 'Kesäiset kahvihetket puutarhassa', mutta suuriksi harmituksiksi (a.k.a puuttumaan kaapistani) on jäänyt 2009 vuoden Sanna Annukan 'Rakkaita muistoja Suomesta'.

Ja ehdin jo säikähtää, että näin kävi myös tällä kertaa!

Mäntsälässä rasia löytyi kyllä kauppojen valikoimasta pitkin kesää, ja sitä ihastelinkin kauppareissuilla, mutta jostain syystä se aina vain jäi hyllylle. 'Ensi kerralla sitten.' Sitten eräänä päivänä sitä ei enää löytynytkään! Siis juuri sillä kerralla, kun olisin sen ostanut, sitä ei ollutkaan! Niiiiiin tyypillistä, kun jotain venyttää viime hetkille...

Noh, kyselin jo kauppojen henkilökunnaltakin, mutta heilläkään ei oikein ollut tietoa, tuleeko rasiaa enää vai ei. Meni viikkoja, vaihtui kuukaudet. Ja sitten: puolivahingossa eksyin Hollolassa käydessä ruokakauppaan - ja voilá:
 Rasia on saapunut kotiin! :) Oi onnea!
Kahvit olen jo viimeiset viisi vuotta säilyttänyt Casan valkoisessa, keraamisessa purkissa, jonka puinen kansi muuten sattuu sopivasti olemaan samaa sävyä kuin tuo kaunis mittalusikka, joka tuli Pauligin rasian mukana! 
Koska Juhla Mokan purut edelleen pysyvät vanhassa purkissa, siirtyvät suodatinpussit aikaisemmasta 'Kesäiset kahvihetket puutarhassa' -rasiasta tähän uuteen ihanuuteen. Koska turkoosi ei sovi nykyisen keittiömme väreihin (*ja tässä kohti mieheni taas pyörittelee silmiään*), on suodatinpusseja joutunut piilottelemaan kaapissa, mutta nyt ne löytyvät näppärästi samalta tasolta, kuin kahvitkin! :)
Tässä ne nyt ovat kauniisti rivissä - nuo minun aamujeni pelastajat ja arkeni kaunistajat; joululahjaksi mieheltä saamani valkoinen Moccamaster, Casan keraaminen kaffepurkki ja Piia Kedon Piilopaikka suodatinpusseille!
Kaunis arki - aliarvostettua! ;)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...