Kymmenen euron kaappivanhus ja muita yksityiskohtia verannallamme

Kuten jo maanantaina täällä blogissa hehkutin, niin verannallamme todellakin vihertää!

Osan vihertävistä sävyistä tilaan tuo alati lisääntyvät huonekasvit, mutta myös aivan ihana BoråsTapeter:in Falsterbo II Herba -tapetti saniaisineen. Ilman tuota tapettia olisi veranta vain valju versio nykyisestään!

Pehmeä Tikkurilan valkoinen -sävy helmipaneeleissa, sekä tapetin vihreät ovat jo sellaisinaan kauniit yhdessä, mutta värikkään kodin ihmisenä kaipasin myös jotain hauskaa räväkkyyttä rikkomaan muutoin (liian) seesteistä tunnelmaa...

Niinpä verannalle hattujen ja hanskojen säilytystä varten ostettu kaappivanhus sai ylleen ihanan aurinkoisen keltaisen maalin!

Löysin tämän kaapin viime syksynä Tori.fi -nettikirppiksen kautta Lahdesta, jossa se oli myynnissä 10€ hintaan. Puupinta oli todella kulunut, ovien sisäpuolelle oli liimattu tarroja ja vanhat lukkopesät olivat rikki.

Mutta kaapin muotokieli ihastutti ja tiesin kerroksen maalia tekevän kaapille ihmeitä!

Mies myös kittasi vanhat lukkopesien aukot umpeen ovista niin taitavasti, ettei kaapissa ikinä uskoisi lukkoja olleenkaan!

Kaapin maalaamiseen käytin Tikkurilan Helmi 30 -kalustemaalia sävyssä Keltainen 1115.

Kyseinen keltainen - juuri se oikea sävy meidän kaapillemme - on yksi puolihimmeän Helmi 30 -kalustemaalin vakioväreistä, mutta sitä voidaan myös sävyttää Tikkurilan Symphony -värijärjestelmän väreihin.

Ostin maalia 1 litran purkin, josta jäi vielä runsaasti jäljelle, vaikka maalasin tämän kaapin (sisäosat ovat valkoiset) rungon kolmeen kertaan ja ovet kahdesti, sekä vanhan pikkuisen jakkaran ja kirpputorilta eurolla pelastamani puulaatikon!

Keltaiseen kaappiin sopivia vetimiä harkitsinkin maaliväriä huomattavasti pidemmän aikaa; ensin mietin pyöreitä vetimiä, sitten takorautaisia...

Lopulta löysin nämä mustat vetimet - jotka sopivat kauniisti yhteen kaapin alkuperäisessä maalissa olevien mustien jalkojen kanssa - Clas Ohlsonilta!

Mies ei varmaankaan yllättynyt lainkaan, kun kaapin päälle nousi rakkaita esineitä ennen kuin mies ehti sanoa 'maalin perusteellinen kuivuminen'... ;)

Olin aiemmin vienyt mummoni kanavatyön työhuoneeseen esille, mutta en malttanut jättää sitä piiloon alakertaan, kun sen sävyt sopivat täydellisesti verannalle.

NYT se on arvoisellaan paikalla!

Avainkaappi odottaa meillä vielä valmistumista - työn alla on remontissa pelastetusta takorautaisesta sulakekaapista avainkaapin tuunaaminen - joten avaimia säilytetään vanhassa puukipossa.

Tuo puukippo on muuten peräisin samaisesta paikasta kuin kaappikin; vanhan puuseppäharrastajan kuolinpesän myynnistä. Tosin hänen sorvaamansa puuastiat - joita pelastin sylillisen - eivät lopulta maksaneet mitään...!

Vanha Ilves -purkki on taasen löytö lapsuudenkotini ullakolta. Näitä minulla onkin yksi puulaatikollinen alakerrassa odottamassa pesemistä ja käyttöön ottamista...

Tuo Desenion* 'Let's stay home' -juliste on myöskin odotellut viime syksystä lähtien täydellisen paikan löytymistä. Voisiko ollakaan parempaa tilaa tälle lausahdukselle, kuin eteinen, jossa teemme lähtöä päivittäin - vaikka oikeasti vain tahtoisimme jäädä kotiin köllöttelemään?! :)

...Tänään tullessani isomman poikani kehityskeskustelusta kotiin oli oikein pakko todeta miehellekin, että onpa ihanaa tulla kotiin, kun eteisessä tulijaa vastaanottaa ihana värikkyys ja lämpö!

*Kaupallinen yhteistyö lokakuussa 2017

Ja vielä loppuun se tärkein, ettei nyt täysin unohtuisi, niin...

...Aivan mielettömän ihanaa

YSTÄVÄNPÄIVÄÄ teille kaikille!

...Jos blogin kirjoittamisen iloista pitäisi mainita se paras, niin se olisi bloggaamisen kautta elämääni tulleet ihmiset. <3