Anna hyvän kiertää; kaunis keraaminen pannunalunen

Muistatteko eilisessä postauksessa valokuvaamani Pirta -tuotemerkin teekannun alta pilkahtaneen pannunalusen? 

Tänään tuo kirppislöytö nousee esille ansaitsemaansa päärooliin!

Vietin alkuviikosta maanantaina vapaapäivää parhaan ystäväni ja pienimmän poikani kanssa kierrellen muutamalla suosikkikirppikselläni Lahdessa, ja mukaan tarttui lasipurkkien ja valokuvakehysten ohessa myös tämä kaunis, vanha keraaminen pannunalunen - hurjaan 1,20€ hintaan!

Harkitsin jo hetken puuosien maalaamista valkoisiksi, mutta kun nostin alusen muiden keittiöstämme jo löytyvien tavaroiden joukkoon, päätin jättää alusen puupinnalle.

Tässä pannunalusessa ensi-ihastuksen tuotti tuo kaunis kuvio, jonka puolesta laatta voisi olla vaikka vanhaa Arabiaa!

Sinivalkoisenakin kuvio sopii kauniisti yhteen tuon Ilves -lasipurkin annostelukippona toimivan Arabian kahvikupin kanssa. Ja toisaalta kuviossa on myös jotain samaa, kuin tuossa Piia Kedon vuonna 2015 Pauligille suunnittelemassa Piilopaikka -rasian kuosissa.

Olen jo pidemmän aikaa katsellut laattoja aivan uusin silmin kodin piensisustuksessa, kuten olettekin varmaan huomanneet; Pukkilan Curvytile -lattialaatat muuttuivat pannunalusiksi ja nämä kuvien MX Kiven meksikolaiset Talavera -laatat mukinalusiksi!

Annetaan hyvän kiertää siis ja mietitään arkisillekin tavaroille uusia käyttötapoja - sen sijaan, että heitettäisiin niitä kylmästi pois. :) 

Paljonpuhutussa konmarituksessakin on etunsa - tekisi hyvää omillekin kaapeille tässä muuton yhteydessä hieman suorittaa harkittua karsintaa - mutta omalle kantilleni ei sovi millään muotoa se 'tarpeettomien' esineiden heittäminen pois. Mietin aina pitkän tovin (miehen mielestä aivan naurettavan romunkin kanssa), että saisiko siitä vielä edes osan hyödynnettyä jossain tuunausprojektissa.

...Tällaisia kierrätyksen ja uusiokäytön ''mestarinäytteitäni'' on mm. erään retrovalaisimen tuunaus uusiksi niin, että sain lopputulokseksi niin uuden valaisimen kuin kauniin metallisen amppelinkin! :) Tuosta projektista lisää syksymmällä, kun pääsen nostamaan valaisimen paikoilleen uuteen kotiin.

Kuten mainitsinkin eilisessä postauksessa, kodin tekee sekoitus elämän varrelta mukaan tarttuneita esineitä, joilla on tarina kerrottavana.

Kuulisin mielelläni tämänkin pannunalusen tarinan - kuka sen on omin kätösin valmistanut, ja millaisia kahvi- ja ateriahetkiä sen ylle nostettujen patojen ja kahvipannujen äärellä on vietetty? Juorut, joita on supateltu kumartuneina kahvikupposten ääreen, ja päivän kuulumisten vaíhdot perheelle katetulla päivällisellä.