Muutama päivä sitten tuli täyteen vuosi pienimmän poikamme syntymästä - tänään juhlistimme hänen syntymäpäiväänsä ystävien ja sukulaisten kesken täällä kotona.
Tämä on ollut monenlaisen jännittävän puuhan täytteinen vuosi meille kaikille!
Helmikuussa 2015, tasan klo 12:00 päätti vajaan vuorokauden tulostaan ilmoitellut poikamme viimein ilmestyä maailmaan. Painoa oli melkein 4,5kg - kuten isommalla veljelläänkin aikoinaan - ja pituutta 51cm.
Muutama päivä ehdittiin sairaalasta kotiuduttua harjoittelemaan eloa uuden perheenjäsenen kanssa, kunnes tiemme vei takaisin synnytyssairaalaan ja sieltä Lastenklinikalle leikkaukseen. Yksi päivä suurta huolta epätietoisuudessa ja leikkausta jännittäen, sitten muutama päivä murehtimista teho-osastolla pientä silitellen, mutta samaan aikaan myös helpottuneisuutta hyvästä hoidosta ja pikkuisen paranemisesta, ja vajaa viikko eloa vuodeosastolla ihmetellen.
Lopunikäämme suuressa kiitollisuudenvelassa Lastenklinikan osasto 6 ja 9 henkilökunnalle. <3
Tuosta suuresta seikkailusta toivuttuamme onkin loppuvuosi mennyt ihmetellessä ensimmäistä hymyä, konttausharjoituksia ja kiukuttavan kutkuttavia hampaita. On valvottu öitä läpeensä, välillä nukutettu turvakaukalossa ja sitterissä, on kannettu jo keskellä yötä autoonkin - onneksi nuo yöt alkavat olla jo muisto vain, ja vuoden täyttymisen kunniaksi meilläkin (aina välillä) jo nukutaan! :)
Hatunnosto kaikille heille, jotka ovat tämän unettoman elämänvaiheen käyneet läpi usean lapsen kanssa, lyhyellä aikavälillä....! Huh!
Ihania ovat pienet halaukset, suukot jotka kastelevat koko naaman, aamuiset köllöttelyt ja iltaiset hassuttelut. Muistojen kultaamia ovat vauva-ajat, vaipparallit ja vanhempien pukluiset hupparit. Odotuksissa jo tulevat yhteiset leikit hiekkalaatikolla, käynnit Korkeasaaressa ja seikkailuretket kotipihalla teltassa nukkumisineen - ja ne itkupotkuraivarit siellä karkkihyllyllä...
Paljon se ottaa, mutta runsain mitoin se antaa. <3 Lapsiperheen arki siis. ;)
Helmikuussa 2015, tasan klo 12:00 päätti vajaan vuorokauden tulostaan ilmoitellut poikamme viimein ilmestyä maailmaan. Painoa oli melkein 4,5kg - kuten isommalla veljelläänkin aikoinaan - ja pituutta 51cm.
Muutama päivä ehdittiin sairaalasta kotiuduttua harjoittelemaan eloa uuden perheenjäsenen kanssa, kunnes tiemme vei takaisin synnytyssairaalaan ja sieltä Lastenklinikalle leikkaukseen. Yksi päivä suurta huolta epätietoisuudessa ja leikkausta jännittäen, sitten muutama päivä murehtimista teho-osastolla pientä silitellen, mutta samaan aikaan myös helpottuneisuutta hyvästä hoidosta ja pikkuisen paranemisesta, ja vajaa viikko eloa vuodeosastolla ihmetellen.
Lopunikäämme suuressa kiitollisuudenvelassa Lastenklinikan osasto 6 ja 9 henkilökunnalle. <3
Hatunnosto kaikille heille, jotka ovat tämän unettoman elämänvaiheen käyneet läpi usean lapsen kanssa, lyhyellä aikavälillä....! Huh!
<3 Onnea meidän pieni-suuri mies, 1v! <3
Paljon onnea! 1-vuotiaat ovat ihan huippuja. Minun tyttärentyttöni on 11 kuukautta. Hän on todella hurmaava. Mukavaa laskiaissunnuntaita!
VastaaPoistaOn se vain avian käsittämätöntä, miten valtavasti pieni ihminen kasvaa ja kehittyy ensimmäisen vuoden aikana! Nämä pienet ihmeet - ei vauvoja enää, vaan taaperoita - valloittavat aidoilla tunteillaan ja avoimilla hellyydenosoituksillaan kaikkien sydämet! <3 Kaikki tehdään suurella sydämellä, isolla tunteella, mitään teeskentelemättä, meihin aikuisiin täysin luottaen. <3
PoistaPaljon mahtuu pienen maailmaan yhdessä vuodessa!
VastaaPoistaSylintäydeltä onnea sitkeälle pikkumiehelle!
Leppoisaa sunnuntaita täältä kukkivien mantelipuiden laaksosta!
Kiitos ihanista onnentoivotuksista! <3
PoistaSisukas ja sitkeä tuo meidän herra, oikea voimanpesä, periksiantamaton ja vahva luonteeltaan. Oikea jässikkä, jääräpää - silleen hellyyttävällä tavalla! ;)