Katsaus kasvimaahan viime kesän valokuvin

Luin reilu viikko sitten Hernepensaskujanne -blogia, ja ihastuin Neljä vuodenaikaa -haasteeseen, johon blogissa oli tartuttu esittelemällä potager eri vuodenaikoina.

Innostuin myös selaamaan viime vuotisia valokuvia kasvimaastani, ja koska kasvimaani on vielä niin nuori - ja ehdoin tahdoin tahdoin toteuttaa tämän haasteen nimenomaan ikiomasta lavaviljelmästäni - päätin ronskisti muokata haasteen sääntöjä! :)

Eli alkuperäisen haasteen mukaiset 4 valokuvaa (1/vuodenaika) on nyt lennokkaasti vaihdettu viideksi kuvaksi kasvimaani kehityksestä viime kevään, kesän ja syksyn aikana!

....Eli taideta enää voida edes puhua koko Neljä vuodenaikaa -haasteesta, vaan ihan vain kaipuulla muistellaan viime kesää ja tunnetaan sitä polttavaa tarvetta päästä taas upottamaan sormet multaan! ;)

Näitä kuvia katsellessa muuten muistui mieleen, miten paljon tekemistä piha vielä tulevina kesinä tuleekaan vaatimaan, ennen kuin se lakkaa näyttämästä työmaalta ja niin kovin keskeneräiseltä...

Toukokuu 2016:

Toukokuussa piha näytti tällaiselle; pintamaa oli raavittu pois, maan muotoja muokattu, tulevan puutarhan paikkaa hieman tasoitettu. Kesähuoneen pohjaa varten oli soraa ajettu tontin laidalle. Mielessä oli kirkkana, miten lavakasvimaa tontille asettuisi, minne muodostuisi avomaapenkit, mihin istutettaisiin kirsikkapuu, luumupuu, mustikat ja vadelmat.

Puuttui enää toteutus! ;)

Toukokuun loppu 2016:

Parissa päivässä saa yksi nainen paljon valmiiksi, kun hartiavoimin jaksaa ahertaa! Levitin pohjakankaat - huom: vain lavojen reunoille, ei lavojen alle, jotta pieneliöt kuten madot, pääsevät liikkumaan vapaasti - kannoin ja asettelin lavat paikoilleen, täytin lavat kottikärryillen mullalla... Ja ehdinpä jopa aloittaa ensimmäiset kylvötkin suoraan tuoreisiin lavoihin! :)

Noiden lavojen ympärille oli tarkoitus (ja on edelleen - homma jatkuu tänä keväänä, kunhan lumet lähtevät) latoa raksan vanhat tiilet, sekä myös asetella tiiliä kehystämään lavakasvimaan reunoja (eli latoa pohjakankaiden reunojen päälle). Lavojen ympärille kärrätään tänä kesänä soraa, jotka siistivät kasvimaan ilmettä.

Kesäkuu 2016:

Kesäkuussa alkoi jo hieman vihertää lavojen sisällä! Tiiliä ehdin latomaan aina muutaman kerrallaan kasvimaalla käydessä, mutta soraa en kyennyt yhtä kottikärryllistä enempää kuljettamaan omin voimin raksan toiselta puolelta... Siinä alamäkeä tullessa veivät kärryt tyttöä, eikä toisin päin...

Kesäkuussa kasvimaa näytti vielä melko maltilliselle...

Elokuu 2016:

...Mutta elokuussa rehevyys oli räjähtänyt käsiin niin lavojen sisällä, kuin kasvimaan ulkopuolellakin!

(Heinäkuusta ei valitettavasti löytynyt yhtään valokuvaa tältä samalta kulmalta otettuna, mutta jos haluat muuten kurkata heinäkuista kasvimaata, löytyy kuvia täältä; KLIK!)

Syyskuu 2016:

Syyskuussa kasvimaalle lankeava valo on selvästi jo hieman kylmempää sävyä kuin kesäkuussa, mutta kasvimaa jaksoi vihertää ja tuottaa satoa.

Rukola (eturivissä toisessa laatikossa) kärsi jonkin hyönteisen hampaissa, joka söi kasvista kaikki lehdet. Laiskana viljelijänä en jaksanut enää koettaa kylvää mitään uuttakaan laatikkoon enää tässä vaiheessa satokautta, vaan katselin kituvaa rukolaa...

Kesäkurpitsaa tuli aivan järjettömästi, ja ehtivät kasvaa reiden paksuisiksi ennen syömistä - mistä oppimiskokemuksena tähän tulevaan kesään pienempi määrä taimia, jotta sato ehdittäisiin syömään ennen liian suureksi kasvamista! ...Tosin kanoille maistui herkkuna satokauden viimeiset kesäkurpitsat, jotka eivät meille itselle enää maistuneet... ;)

Lokakuu 2016:

Lokakuussa laitettiin kasvimaa talviteloille - tai mitä ehdin laittamaan, sillä tänne satoi aivan yllättäen paksu kerros lunta kesken laatikoiden tyhjennystyön, ja osa kasveista jäi talveksi multaan. 

Toisaalta esimerkiksi herneiden varret olikin tarkoitus jättää maatumaan, ja siten lannoittamaan multaa, mutta taisi sinne jäädä jokunen punajuurikin... Että jännityksellä keväällä kuokan kanssa muokkaamaan multaa, ja ihmettelemään yllätyksiä... :)

Olipas mukava tämän haasteen (tai mitä siitä nyt enää jäi jäljelle) merkeissä katsella näitä vanhoja valokuvia ja herätellä taas sitä talviunilla ollutta sisäistä puutarhuria. Kohtahan sitä pitäisi jo taimimullat olla hankittuna ja siemenet kylvettynä esikasvatettaviin lajeihin - tiedän, että monet ovat jo nuo touhut aloittaneet. 

Tänä vuonna olin suunnitellut jättäväni tomaatit istuttamatta ja ostavani vain valmiit amppelitomaatit lapsille, jotta edes jonkinlainen sato olisi realistinen, mutta ruokatauolla työkaverin inspiroimana taidan ehkä sitten kokeilla kasvattaa muutaman taimen itsekin...! ;)