Pyörähdimme pikaisesti Pohjois-Savossa lasten mummolassa, lapsuudenkodissani, viikolla. Tarkoitus olisi palata takaisin vielä paremmalla ajalla parin viikon kuluttua, jolloin pakkaan vain lapset autoon - mies jää raksalle ahertamaan, kun me suuntaamme lomailemaan... ;)
Perinteiden mukaisesti kiersin taas isäni puutarhaa ja kasvimaata kameran kanssa, ja ihastelin, kuinka paljon pidemmällä kasvukausi noilla leveysasteilla on - omassa kasvihuoneessani ei vielä tomaatin raakileita näy. ...Tosin en tiedä voinko siitä kelejäkään syyttää, tänä kesänä vain kasvihuoneeseen taimien siirto tapahtui myöhemmin kuin normaalisti.
Tähän kasvihuoneeseen liittyy myös valtavasti muistoja - olen nimittäin isäni kanssa joskus lapsena rakentanut sitä! Muovit isä on tainnut vaihtaa kerran jos toisenkin rakentamisen jälkeen, mutta rakenne on pysynyt hyvänä reilut pari vuosikymmentä.
Jos tehdään jotain, tehdään se kerralla kunnolla! ;)
Myös perunat, porkkanat, purjot ja muut kukoistavat isäni kasvimaalla!
Taustalla näkyvä portti (alla) vie pensasmustikka- ja mansikka-aitaukseen.
Isäni on esikuvani rehevän ja kotoisan kasvimaan luojana. Tällaiseksi olen oppinut mieltämään kotipuutarhurin unelman!
Juttelimmekin isäni kanssa lavaviljelystä, sillä se on hänelle uusi juttu - tosin kukka-istutuksia hän on tehnyt laatikoihin jo vuosia.
...Taidankin viedä isälle luettavaksi hankkimani Lavatarhuri -kirjan, ja kenties tulostan myös muistiinpanoni Suvi Lehtosen lavaviljely -luennolta...! Aika mukava ajatus, että voin tuoda jotain uutta sellaisen ihmisen puutarhaan, joka on opettanut minulle lapsesta asti kasvimaan perustamista, viljelyä ja sadon hyödyntämistä. :)
Pienemmän pojan herkutellessa ukin mansikkamaalla, vietti isompi poika kalaretkeä kahdestaan ukin kanssa. Retken oli kruunannut makkaranpaisto nuotiolla saaressa, jonka ukki oli järjestänyt pojalle yllätykseksi! <3
Voitte uskoa, että 8v oli riemuissaan palatessaan - ja vielä kalasankon kera! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti