Kutsuva pihamaa

Tämän kesän lempikasvikseni - särkyneensydämen ohella - on noussut tämä nykyisessä pihassamme pihakiveä ympäröivä hopeahärkki.

Olen näitä poiminut myös matalaan maljakkoon (tai siis kermakkoon) ja tuonut kahvipöytään koristeeksi, kuten esimerkiksi eilisessä postauksessa kuvatussa asetelmassa - KLIK!

Tässä pihassa toteutuu elämyksellinen puutarha, josta kävin kuuntelemassa pihasuunnittelija, kirjailija Eija Keckmanin (Eija's Garden) pitämän luennon Kevätmessuilla huhtikuussa - enemmän tuosta luennosta täältä, KLIK!; Kaikki yksityiskohdat ja lajit eivät ole pihassa yhdellä silmäyksellä nähtyjä, vaan aina kulman - tai vaikka pensaan - takaa pilkottaa jotain uutta ja mielenkiintoista katsottavaa.

Ensimmäisen pihakiven ja hopeahärkkien taka pilkottaa uusi pihakivi ja jotakin keltaista, joka houkuttelee vaeltamaan syvemmälle puutarhaan ja pihaan...

Ja tuon kiven luo saavuttuasi huomaatkin kauempana taas jotakin uutta ja jännittävää... :)

Pitkin pihaa käyskentelemällä kiertää huomaamattaan talon toiselle puolelle - tähän postaukseen en ole valokuvannut aivan kaikkia lajikkeita matkan varrelta - missä kukkii valkoinen syreeni vielä kauniisti. Violetit syreenit ovat alkaneet jo lakastumaan vähitellen talon aurinkoisemmalta etupuolelta

Ja syreenien alla varjossa piilottelee alppiruusu, joka olikin huomaamatta ja aloittanut kukintansa. Onneksi lähdin kameran kanssa pihaa tutkimaan...! ;)

Monet lajit ovat vielä nuppuvaiheessa, kuten unikot talon sivustalla, joten kukkien ihastelua luvassa vielä pitkään! :)

...Vielä kun tuo aurinko pysyisi näkyvissä hieman pidempään, kuin viime päivinä, niin viihtyisi tuolla pihallakin kukkia katselemassa paremmin...