maanantai 9. lokakuuta 2017

Ensimmäiset tunnelmat uudesta kodista


Kun lähes kolme vuotta on remonttia tehnyt, ja oikeastaan koko pienemmän pojan elämän ajan raksa-arkea elänyt tässä lapsiperheen tohinan ohessa, on hieman epätodellinen olo istua täällä Villa Kotirannassa kaikkien huonekalujen keskellä...!

Vaikka tätä hetkeä on kauan odotettu, tuli tämä tilanne kuitenkin lopulta ihan yllättäen ja jätti vähän pöllähtäneen olon - koko perheelle! :)


Lähellekään valmista täällä ei vielä ole, vaan laatikoiden keskellä elämme varmaan loppu vuoden - ja suuri osa tavaroista on edelleen vanhassa kodissa. Nyt siis jatkamme vielä tovin tätä kahden talon välissä elämistä - tosin vahvasti voiton puolella!

Koska laatikoiden purkaminen vie melkein jokaisen vapaalla vietetyn hetken, siirryn tästä koneelta vähitellen tuonne varastohuoneen puolelle jatkamaan vapaapäivää. Tässä vielä muutama valokuva uudesta kodistamme - palaan pikemmiten aiheeseen oikein ajan kanssa! :)


Vaikka pohja on vaalea, kyllä tästä vielä värikäs, kodikas koti tulee! ;)


Onnellisen uuden asukkaan on helppo velmuilla kameralle - ja kameran takana... ;)

16 kommenttia:

  1. Näyttää jo nyt niin kodikkaalle!
    Onnea koko perheelle uudesta kodista ja oikein onnellista eloa siellä💕
    On varmasti hieman epätodellinen olo, kun noin pitkän työrupeaman jälkeen haave on totta. Itse muistaa rakentamisen jälkeen, ettei oikein pystynyt edes kunnolla sisäistämään, että täällä raksalla pystyi asumaan. 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riina! <3

      Isompi poikakin ihmetteli vielä eilen illalla, kun emme kääntyneetkään kotiin ajaessa vanhan talon risteyksestä, että minne oikein olemme menossa. ;)

      Tänne on kyllä tyytyväisinä asetuttu; pönttöuunia iltaisin lämmitelty ja sen lämmössä keinutuolissa olen iltakahvejani nauttinut. Saunassakin ovat puut palaneet harva se ilta. Pienempi poika nauttii pitkästä tilasta etuovelta tupakeittiön perukoille ja ihan vain puhtaasta ilosta juoksee pää kolmantena jalkana tuota väliä... Ja isompi poika on vallannut oman huoneensa parvineen sekä alakerran pelihuoneen tyytyväisenä. Jopa kissa on kotiutunut ja sujuvasti liikkuu niin pihalla kuin kömpii yöksi sisälle keinuni alle nukkumaan. <3

      Vielä viimeiset puserrukset edessä, jotta saadaan vanha talo luovutettua, kanala omaan pihaan valmiiksi ja lopulta vielä joku päivä kaikki tavaratkin laatikoista paikoilleen. Mutta kaikki aikanaan! ;)

      Poista
  2. Wau onneksi olkoon !! Näyttää ihanalta !❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mia! Täältä vielä sohva puuttuu, ja keltainen nojatuoli - ja tavarat muutoinkin hakevat vielä paikkaansa, mutta ihan meidän kodille näyttää jo nytkin! <3

      Poista
  3. Onnea uuteen kotiin. On se vaan ihana tunne kun eka yön nukkuu uudessa kodissa ja herää aamulla ja tajuaa missä on. Teillä näyttää jo nyt niin kodikkaalle. ~Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja!

      Ensimmäisen uudessa kodissa nukutun yön ohella myös ensimmäisen aamun ensimmäiset aamukaffet olivat melkoista juhlaa. ;) Niin kauan olin jo haaveillut siitä kuinka aamuisin kaffekupin kanssa istun keinutuolissa ja katselen ulos pihalle - ja yhtäkkiä olenkin siinä hetkessä! Oi riemua! :)

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos Satu! Pää vieläkin ihan pyörällä täällä! :)

      Poista
  5. Näyttää jo niin kodikkaalta! Tuntuu, että ihan vasta kävin Satun kanssa keskeneräisellä työmaalla...Onnea, onnea!<3 Meidän nuorempi itki tähän kotiin muuton jälkeen, että ei mennä raksalle, mennään kotiin.:/ Raukka ei muistanut muuta kuin sen väliaikaisen kämpän raksa-ajalta, se oli hänelle koti. No, nyt on asiat toisin. Kun joskus tästä muutamme, niin saa nähdä, kenelle se on kovin paikka. Onneksi ei ole juuri nyt suunnitelmissa.;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina! <3 Kyllä tää loppuvaihe hujahtikin sitten lopulta yllättäen - vähän jäi itsellekin sellainen pöllähtänyt olo, että ohhoh, tässä se nyt sitten on - meidän koti! :)

      Täällä olen ensimmäisestä yöstä lähtien nukkunut ihan mielettömän sikeästi. En herää ääniin öisin, en pyöri ja kieri. Aamulla herätyskellon soidessa olen vielä syvässä unessä, mikä ei ole ollut arkipäivää toviin. <3

      Äitini myös kertoo ajasta, kun omassa lapsuudessani olimme muuttaneet vanhempieni rakentamaan taloon ollessani kolme vuotias. Ensimmäisen illan olin itkenyt, että 'lähdetään kotiin, tämä ei ole minun koti'... Täällä meillä pienempi poika ei alkuun suostunut puhumaan tästä talosta 'kotina', vain 'raksana', mutta nyt viikon jälkeen hänkin jo toteaa, että 'raksalle kotiin'! :)

      ...Minä taas omassa päässäni olen jotenkin kääntänyt vanhan kodin raksaksi - ehkä 'raksa' terminä tarkoittakin minulle jotain keskeneräistä ja työtä vaativaa, sillä laatikkokuormaa hakemaan lähtiessä hihkaisen aina vahingossa lähteväni raksalle... ;)

      Me ei muuteta enää ikinä, ei edes vanhainkotiin - perikuntamme saa seuraavan kerran käydä tämän tavaravuoren läpi...! :D

      Poista
  6. Onnea uuteen kotiin <3 Vitsi nuo nojatuolit <3 just sellaiset joihin voi käpertyä neulomaan takatulen ääreen.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiito Satu! <3 Näistä tuoleista on kiittäminen anoppiani, jolta olemme ikilainaan tuolit saaneet! Ihanat istua, jopa isomman pojankin mielestä - ja niin kauniit!

      ...Sohva on jossain vaiheessa ilmestymässä tuohon tilalle, enkä tiedä miten päin nämä tuolit pyöräyttäisin, sillä en haluaisi niistä luopuakaan...

      Möbleerausta siis tiedossa! ;)

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Kiitos Sanna! :) Tällainen henkinen mummola -taitaa olla tyylisuuntani tässä(kin) talossa... ;)

      Poista
  8. Onnea uuteen kotiin. Ihanan näköistä, innolla odotan uusia kuvia.
    Jaksamista järjestelyssä sekä laatikoiden tyhjentämisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija! Lupaan palata uusin valokuvin pikemmiten - oikein itseänikin harmittaa, kuinka en ole ehtinyt kameran kanssa huoneissa liikkumaan, kun tuo laatikkovuori verannalla ja työhuoneessa tuntuvat vievän kaiken ajan. Ja vaikka syksy hämärtyvine iltoineen onkin ihanaa aikaa, tarkoittaa se valoisan ajan määrää valokuvaamiseen ihan mitättömän lyhyeksi. Onneksi tuli syysloma, niin ehdin ehkä päiväsaikaankin valokuvaamaan! :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...