Kurkistus huomiseen - syksyn puutarhajuhlat

Nyt on aivan pakko kurkistaa hiukan lähitulevaisuuteen; huomisiin pikkuisiin puutarhajuhliin, a.k.a. sadonkorjuujuhliin! :)

Tein nimittäin tänään elämäni ensimmäiset pöytäkoristeet! Piti ihan runsaaseen 32 vuoden ikään asti elää, että tällaiseen hullutteluun ryhdyin! :D

Puhkuin riemua kyykittyäni takametsikössä materiaaleja haalimassa ja hiostavassa kelissä terassilla auringossa askarreltuani - olen itse näihin melko tyytyväinen jopa! :)

Yritin saada miehenkin innostumaan ja vaikka vähän kehaisemaankin, että tulipas komiat, mutta jännästi ei tuohon isäntään ihan tarttunut tämä minun intoni... ;)

 ...Näitä naisten kotkotuksia....

Nuo metalliset ruukut ovat kirpputorilöytöjä muutaman viikon takaa, taisivat maksaa hurjat 1€/kpl. Lasiastiat ovat taas unohtuneet lainaan anopiltani... Lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon, että tämän viikonlopun jälkeen palautuvat pestyinä takaisin oikeaan osoitteeseen...!

Tätä kanervaa kasvaa valtavasti takapihamme metsikössä ja olinkin aiemmin asetellut niistä kimpun vanhaan lasimaljaan punotussa korissa etukuistillemme, pääset noihin kuviin tästä; KLIK!

Tuohon korkeaan lasiastiaan tuikkasin - tai siis sommittelin, *tirsk* - saniaisia pihan rajalta ja syksyisiä, punamarjaisia oksia pensaasta, jonka nimeä en häpeäkseni tiedä. Mutta kauniisti istuivat asetelmaan! ;)

Ajattelin, että tuo korkea saniaisasetelma jäisi terassin 'noutopöydälle' koristeeksi, ja nuo kanervat nostan pitkää ruokapöytää somistamaan. Sekaan ajattelin vielä asetella vanhoja, vaaleanharmaiksi kuivaneita oksia.

Lisäksi noutopöytään askartelin marjaisan purnukan, jossa vedessä kelluvat syksyn väreihin muuttuneita mustikanvarpuja ja pari puolukan oksaa marjoineen. 

 Korkin päälle nostin vielä muutamia somisteita metsästä.

 Mitäs mieltä olette näistä? :)

Nyt puutarhajuhlien merkeissä, saan viimein otettua käyttöön nuo Annon pöytäliinat (150x250cm), joita olen säästellyt liinavaatekaapissa 'sopivaa hetkeä' varten.

Huomisen menun hahmottelu alkoi jo reilu kuukausi sitten, mutta tarkentui tänä aamuna, kun miehen kanssa alettiin jakamaan kokkausvastuita ja tehtiin kauppalappua. ;)

Ajatus huomiselle olikin, että kokkaan jotain suht simppeliä pääasiassa oman maan antimista ja mieheni vastaa jälkiruuasta. Lisäksi grilliin saattaa vielä eksyä sitä sun tätä!

Pinaatti, tilli, perunat, eri lajikkeet salaattia ja sipulit varsineen löytyvät omasta takaa, lohi löytyi kaupan tiskiltä - ei joutunut mies kalaan lähtemään...! :D Ja mustikat sekä vadelmat isännän marjapiiraaseen löytyivät enemmän ja vähemmän oman tontin tienoilta - totesimme jo viikolla, että kelpaa miehen leipomuksia vieraillekin tarjoilla! ;)

Sormet ristissä toivon, että kokkaukseni onnistuvat, mutta ainakin seura on hauskaa, eli päivä ei voi epäonnistua! :) Ainoastaan sää voi asettaa haasteita, jos ne mokomat ukkoskuurot eksyvät näille kulmille, mutta sopu sijaa antaa sisätiloihin siirtyessä tarvittaessa.

Oma maa vadelma, naapurin maa mustikka!

Mies sai eilen ajatuksen pakata illalla perhe autoon ja ajella raksan vadelmapensaille marjanpoimintaan. Pihassa kasvaa villivadelmaa, mutta marjat ovat niin isot ja makoisat, että hetki mietittiin, josko joku aiempi asukas olisi pihalle ihan pensasvadelmaa istuttanut.

Pienin poika köllötteli poiminnan ajan tyytyväisenä kopassaan ja huuteli meille iloisia juttujaan, kun sormet naarmuilla ja vähän nokkosen polttaminakin ahmimme satoa rasiaan.

Vadelmapensaan lehden alta paljastui yllätys toisensa jälkeen; kotiloita on tontilla runsaasti... :( Elättelemme toivoa, että pihan muokkauksen yhteydessä ja villiityneeksi karanneen nurmikon raivaamisen myötä tilanne vähän helpottaisi. Lisäksi isommalle pojalle taitaa ensi kesänä riittää tienestiä noita kotiloita kerätessä - voin pientä palkkaa maksaa näiden tuholaisten hävittämisestä...!

Ikävää vain, kun nämä tahtovat pesiä tällaisilla rehoittavilla pihoilla ja levitä siitä naapureidenkin pihoihin - pahoittelut siis tuleville naapureillemme, että raksalta näitä heillekin varmasti eksynyt...!

Mutta poimintareissu oli satoisa ja vadelmia löytyi enemmän kuin arvasimmekaan - reilun litran verran yhteensä. Mukaan kappasimme myös muutaman mustaherukankin maisteltavaksi.

 Samalla reissulla nappasin tontilta mukaan myös lisää yrttijuomien aineksia kuivumaan:

 Poimulehti

 Mustaherukka

 Vadelma

Leikkimökissä on kuivamassa jo entuudestaan maitohorsmaa, josta yrttijuomaan voi käyttää kuivattuna sekä kukinnot että lehdet.

 Myöskin mustikkaa ripustin tovi sitten lisää kuivumaan - ei voi olla liikaa talveksi varastossa! ;)

Hyvässä kuivauspaikassa, viileässä ja auringolta suojassa, sekä ilmavasti niputettuina kuivaminen kestää parisen viikkoa. Annan mieluiten näiden roikkua vielä vähän pidempäänkin, jotta ovat varmasti kuivia - tämä kesä on ollut melko sateinen ja kostea...

Tein myös muutama päivä sitten kymmenkunta vastaa talvea varten kuivamaan. Tämä on isäni perinne, mitä oli nyt hienoa jatkaa omassakin kodissa. Isälläni kuivaa ullakolla yleensä talvea varten monia kymmeniä vastoja, sillä meillä savossa saunotaan! :) Ja mikään saunahajuste ei tuo yhtä hyvää tuoksua löylyihin, kuin haudutettu vasta!

Pikkuisen mentyä nukkumaan, nappasimme vielä tuokkoset mukaan ja kipaisimme mustikkametsälle lähimetsikköön - onneksi itkuhälyttimessä oli paristoissa virtaa jäljellä.... :) Reilut pari litraa saatiin hetkessä ja varmaan toinen mokoma vaan ahdettiin suoraan napaan - oli kyllä kädet ja naama sen näköisetkin, tuli ihan lapsuus mieleen... :D :D :D

Niin, ja mitäs niistä marjoista tehtiin?

Tänä aamuna mies pyöräytti vadelma-mustikkapiirakan ja minä mustikkapiirakan. Ja koska noissa syötävää riittää, niin kutsuttiin mummu ja pappa aamukaffelle herkuttelemaan! :) Olipa mukavan rauhaisa aamun aloitus.

Leppoisaa viikkoa kaikille!