Mennyt viikonloppu oli ensimmäinen viikonloppu melkein kolmeen vuoteen, kun emme olleet enää kahden talon välissä, rempoilleet remontin kanssa tai joutuneet miettimään minkäänlaisia aikatauluja.
Melko villi kokemus rauhallisuudessaan ja stressittömyydessään!
...Istuttiin sunnuntaina pönttöuunin kupeessa kahvikuppien kanssa ja ihmeteltiin, kuinka syyllinen olo tulikaan tekemättömyydestä, vaikka samaan aikaan ymmärsi, että nämä hetket ovat nyt ne palkinnot menneiden viikonloppujen ahertamisista...
Vietettiin itse asiassa pitkää viikonloppua, eli perjantaista maanantaihin kuunneltiin seinäkellon raksutusta, lämmitettiin pönttöuunia ja makoiltiin alakerran sohvalla television äärellä.
Tätä lisää! :)
Eikä viikonloppu nyt ihan vain makoiluksikaan mennyt; lauantaiaamu aloitettiin reippaalla kävelylenkillä - edes ihan pikkuinen tihusade ei tahtia hidastanut! Samaan vauhtiin ulkoillessa nappasin pihalta sisälle mukaan kuusentaimen, jonka tuikkasin nyt ensi alkuun vanhaan Ilves -lasipurkkiin pönttöuunin kupeeseen. ...Vielä tuo juurien pesu hieman vaiheessa... ;)
Lauantaina päivällä mies vei pienemmän pojan Helsinkiin Monster Jam -tapahtumaan - tästä oltiin tohistu jo monen monta päivää etukäteen. Pienelle autofanaatikolle piti oikein hankkia ikiomat vihreät Peltor -kuulosuojaimetkin... ;)
Miesten nauttiessa moottorien pörinästä ja eriskummallisiksi tuunatuista monsteriautoista, minä vietin äidin omaa laatuaikaa suuntaamalla pitkästä aikaa auton kohti Lahtea, ja Launeen alueen kirpputoreja. Ostoslistalla edelleen vintage -valaisin yläkerran wc- ja suihkutilaan, sekä 60-luvun teak -yksityiskohdilla varustettu seinäpeili...
Ihan noita en löytänyt - yllätys - mutta luettavaa pojille, pari värikästä metallirasiaa itselle ja pikkuinen metallikori kylpyhuoneeseen.
'Eksyin' myös Plantageniin kotimatkalla, ihan pienellä koukkauksella... :) Ajatukseni oli ihan pikaisesti vain kiertää kurkistamassa, jokohan hyasintteja vähitellen olisi tullut myyntiin ja napata kimppu leikkokukkia viikonlopuksi kotiin...
...Noooh.... Ei löytynyt vielä hyasintteja, mutta ihana kartiovalkokuusi (näissä lauantaina otetuissa valokuvissa tuolla puulaatikon päällä) tarttui mukaan (-30% alennuksessa) hintaan 5,59€.
Kotiin päästyä piti heti kaivaa muuttolaatikoiden seasta joulukoristelaatikot esiin, sillä kuusi ruukussa kaipasi jotain pientä, kaunista ja valkoista ylleen!
...Tässä oli muuten oiva motivaation lähde availla ja purkaa muuttokuormaa - ei löytyneet nimittäin koristeet ihan niistä varaston päällimmäisistä laatikoista...
Nämä valkoiset puuhiutaleet ostin viime jouluna paikallisesta sisustusliikkeestä, LaFiliasta, joka on muuten avannut myös nettikaupan! Kannattaa ehdottomasti tutustua valikoimaan - myymäläänkin saapuivat juuri joulutuotteet, joita pitää päästä hipeltämään mahdollisimman pian! :)
Sunnuntaina mies leipoi pienemmän pojan kanssa monta pellillistä rusinapullia sekä korvapuusteja, ja minä askartelin pojan kanssa maanantaina talven ensimmäiset piparkakut! Eikä koristelukarkeissa sitten säästelty! ;)
Valokuvia noista herkuista löytyy muuten Instagramin puolelta, vinkvink! ;)
Maanantaina vietettiin myös koko aamu puuhastellen kotipihassa; minä riuhdoin kasvatuslaatikot talvikuntoon ja viritin valosarjan toiseen omenapuuhun (toinen valosarja oli kateissa muuttolaatikoiden kaaoksessa). Mies taas keräsi pojan kanssa pihasta remontin jäljiltä puunpalasia nuotioon poltettavaksi.
Pienimmästä pojasta on tullut jo melkoinen työnjohtaja tähän perheeseen; isäänsäkin hoputtaa hommiin - ei sitä nuotiota pitänyt jäädä ihastelemaan, vaan puita kerätä! :D
Nuo puihin nostetut valosarjat tuntuvat muuten herättävän suuria tunteita...! Muistaakseni viime talvena ihan paikallislehden uutiseksikin nousi eräs mielensäpahoittaja, joka ilmeisesti iltalenkeillään joutui muutoin niin ihanan masentavan synkissä myöhäissyksyn illoissa räävittömän valosaasteen uhriksi. ...Siis pimeälle tietaipaleelle oli eräs ihana rouva laittanut kuuseen klassisen kauniit valot tuomaan hieman valoa pimeyteen. Tästä suivaantuneena oli mielensäpahoittaja käynyt ihan kipakan heippalapunkin jättämässä...
Itse ahdistun pimeyden saapuessa yhä aiemmin ja aiemmin syysiltaisin - tuntuu, että pimeys laskeutuu mustan muurin tavoin ikkunan taa ja kaikki elämä talon ulkopuolella loppuu. Valojen tuominen pihaan muistuttaa maailman jatkuvan ikkunalasin takana pitkälle pihamaalle. Ulkovaloilla, erillisillä valaisimilla ja valosarjoilla, tuntuu siis olevan ainakin minuun samanlainen psykologinen vaikutus kuin avaruusalusten ikkunoilla astronauteille avaruudessa. Estävät mökkihöperyyttä! :)
Hieman kuin valosarjat pimeässä pihassa ovat minulle syys- ja talvivaloja, miellän nämä kuuset ja pienet hiutalekoristeet talvisiksi tunnelmanluojiksi - en niinkään joulukoristeiksi!
Yhtä paljon kuin olimme odottaneet tällaisten perhetouhujen täyttämien viikonloppujen saapumista, yhtä kovasti odotan tätä ensimmäisen talven - ja toki ensimmäisen joulunkin - viettämistä omassa kodissa.
...Vielä kun saapuisi lumi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti