Vietimme lauantaina taas parisuhteen laatuaikaa raksalla; tämä vuosi potkaistu käyntiin purkamalla väliseinät sekä osa välikattoa!
Meidän oli tarkoitus käydä irroittamassa ja siirtämässä pois tieltä 'olohuoneen' betonilattian päältä vanhat lattiaparrut, sekä purkaa väliseiniä, mutta noihin askareisiin meni aikaa vain vajaat pari tuntia. Koska lapsivapaata oli saatu järjestettyä raksailua varten, päätimme samaan vauhtiin avata vielä tupakeittiön lattiaan aukon alakertaan vieviä portaita varten. Lisäksi mies innostui moukaroimaan vanhaa betonia olohuoneen lattiasta, joka tulee siis vielä poistaa, sillä betonilattiasta osa on vajonnut ajan saatossa.
Ja kun kerran vauhtiin päästiin, kävi mies vielä välikaton päällä irroittamassa tupakeittiön kohdalta paneleita, jotta saimme viimein kattoparrut ja -tuolit esiin. Hieman helpompi nyt hahmottaa koko tilaa lattiasta kattoon!
Tässäpä valokuvakooste lauantain aherruksista:
YLLÄ: Hommia aloittelemassa lauantaiaamuna - takana olevasta väliseinästä oli mies jo osan käynyt aiemmin purkamassa, samalla kun irroitti vanhan oven karmeineen talteen myöhempää käyttöä varten.
YLLÄ: Nämä lattiaparrut irroitettiin ja poistettiin. Kokonaiset, pitkät parrut nostettiin sivuun uusiokäyttöä varten, mutta lyhyet, jatkopaloilla pidennetyt parrut pistettiin polttopuukasaan.
YLLÄ JA ALLA: Tälle näytti tila keittiöstä olohuoneeseen pain lauantaina aamulla, ennen purkutöitä. Lattiaparrutkin yhä paikoillaan.
YLLÄ JA ALLA: Lattiaparrut on poistettu ja vajonnutta osaa betonilattiasta moukaroitu auki.
YLLÄ: Näkymä olohuoneesta keittiöön päin. Lattiaan puhkaistu aukko tulevaa portaikkoa varten.
YLLÄ: Olohuoneen väliseinän purkamista.
Tässä kohti lauantaita kamerani sanoi sopimuksensa irti - ilmeisesti ulkona paukkunut -9C pakkanen iski avonaisista ikkunoista sisään sen verran rapsakasti, että varpaideni lisäksi myös kamera alkoi jäätymään...
Vaikka hommat jatkuivatkin vielä pitkälle iltapäivään, jäi valitettavasti työvaiheiden dokumentointi kamerattomana väliin. Palasin kuitenkin sunnuntaina takaisin raksalle toipuneen kameran (ja lämpimien varpaiden) kanssa ja valokuvasin työn tuloksen.
YLLÄ: Näkymä keittiöstä olohuoneeseen. Vasemmanpuoleinen väliseinä purettu, sekä suurin osa välikaton paneloinnista.
YLLÄ JA ALLA: Tupakeittiön kattoparrut. Nämä kattoparrut olisi tarkoitus käsitellä kevyesti vaalealla läpikuultomaalilla niin, että puun syyt jäävät näkyviin. Katto itsessään eristetään, levytetään ja maalataan valkoiseksi, jolloin parrut pääsevät ansaitsemaansa arvoon.
YLLÄ: Näkymä olohuoneesta keittiöön päin. Keittiön ja makuuhuoneen välinen väliseinä purettu, joten toiseen makuuhuoneeseen jäävä hormi tuli olohuoneeseen asti näkyviin.
YLLÄ: Välikaton purkamisella saatava korkea tila tuo tupakeittiöön lisää tilan tuntua. Ja kun joskus saadaan vielä pinnat rakennettua vaaleiksi, sekä isommat ikkunat paikoilleen, niin valo pääsee tulvimaan koko seinän mitalta sisään ja heijastumaan valkoisista lautaseinistä!
YLLÄ: Toiseen makuuhuoneeseen jäävä hormi - vielä joku päivä melkoinen homma edessä noita laattoja irtoittaessa ja hormia uudelleen pinnoittaessa. Ainakaan alkuun emme ole suunnitelleet tulisijaa makuuhuoneeseen laittaa, mutta haluamme varauksen sille säilyttää. Ajatuksemme on tehdä talosta elämäntilanteiden mukaan muuttuva, eli jos/kun joskus kolmas makuuhuone jää tyhjilleen jommankumman pojan muuttaessa opiskelemaan, saamme pienillä muutostöillä tehtyä makuuhuoneesta takkahuoneen.
Ja vielä tähän loppuun valokuva keittiön ikkunasta. Talvi saapui viimein tännekin päin Etelä-Suomea ja omenapuuni saivat kauniin valkoisen kuorrutteen.
...En malta odottaa, että voin tätä maisemaa katsella joku päivä aina aamukahvia keitellessä... :)
Voi, ihana seurata tätä teidän projektia! Kyllä siitä tulee hieno! Mietin usein isoista rempoista lukiessani, että osaisinkohan mä nähdä mahdollisuuksia ja saada visioita tuohon tyyliin.:) Mies kun ei meillä ole kovin tykästynyt remonteeramiseen, niin joskus kotia etsiessämme sellaiset "remontoijan unelmat" kierrettiin kaukaa ja lopulta päädyttiin uuden rakentamiseen.:)
VastaaPoistaKyllä kun nuo kattopaneelit alkoivat irtoamaan ja parrut saatiin viimein näkyville, vahvistui se mielikuva, mille talo tulee näyttämään sitten joskus valmiina! :) ...Kyllä se tähän asti on melkoista mielikuvitusta vaatinutkin - vaatii varmasti monelta sivusta seuraavaltakin...! :D
VastaaPoistaPakko myöntää, että mies näki talon potentiaalin paljon ennen minua - mina ihastuin lähinnä aurinkoiseen tonttiin ja unelmaan kesähuoneesta sekä kunnon puutarhasta. Mutta mitä enemmän tuolla talossa on viettänyt aikaa, pistänyt sen kunnostamiseen kirjaimellisesti verta, hikeä ja kyyneleitä (purujen imurointipäivänä taisi tulla kaikki kolme täyteen + muutama ärräpääkin) ja kohta 9kk ajan suunnitellut huoneratkaisuja ja pintoja, niin olen aivan hullaantunut talovanhukseemme! <3
Mies on tosiaan aikaisemmin jo rakentanut uuden talon, ja mina puuhastellut pintaremonttien parissa, joten aika avoimin mielin ja realisteina ruettiin tähän projektiin. Ja kun tiedämme toistemme heikkoidet ja vahvuudet, niin ollaan osattu ottaa nuo raksapäivät tosiaan parisuhteen laatuaikana! ;)
...Ja juuri viikonloppuna itseasiassa mietittiinkin, kun molemmat ahkeroitiin 'omilla tonteillamme' purkutöissä, että ei tästä mitään tulisi, jos jompikumpi olisi sellainen lapioon nojaileva taivaanrannanmaalari - molemmat ollaan sen verran kovia tekemään hommia, että hermohan siinä toiseen palaisi samantien! :)
Mutta ei liian ruusuista kuvaa tällaisesta projektista - onhan tää ollut välillä melkoista horroriakin! :D Esimerkiksi siihen purujen imurointiviikonloppuun en olisi kehdannut ketään pyytää talkoisiin - sen verran raskasta, likaista ja karua hommaa oli...!