Tämä kulunut viikko on ollut virallinen villiyrtti -viikko, jonka innoittamana päädyin kitkemään kasvimaani kasvatuslaatikkojen välit ja niputtamaan pitkään varteen ehtineet nokkoset nipuiksi kuivamaan.
Viime kesänä keräsin nokkosen lehtiä poikani kanssa ryöpättäväksi ja kokkasimme herkullisia nokkoslettuja. Tänä vuonna ajattelin kokeilla jotain uutta; kuivattaa lehtiä talven teehetkiin!
Niinpä leikkasin nokkoset mahdollisimman läheltä maanpintaa poikki ja niputin väljiksi kimpuiksi. Nostin aluksi kimput roikkumaan kitkemisen tieltä pois ulkoilmaan, mutta siirsin ne jatkokuivatukseen käytöstä poistettuun leikkimökkiin.
Viime kesänä keräsin nokkosen lehtiä poikani kanssa ryöpättäväksi ja kokkasimme herkullisia nokkoslettuja. Tänä vuonna ajattelin kokeilla jotain uutta; kuivattaa lehtiä talven teehetkiin!
Niinpä leikkasin nokkoset mahdollisimman läheltä maanpintaa poikki ja niputin väljiksi kimpuiksi. Nostin aluksi kimput roikkumaan kitkemisen tieltä pois ulkoilmaan, mutta siirsin ne jatkokuivatukseen käytöstä poistettuun leikkimökkiin.
Hetkeksi noista riittääkin, sillä teekupilliseen riittää ruokalusikallinen kuivattua nokkosta hautumaan - ja hunajaa päälle!
Googlailin nokkosen terveysvaikutuksia ja melkoinen superfood meillä rehottaa täällä pitkin pihamaita; nokkosesta saa reippaasti rautaa (enemmän kuin pinaatista), kalsiumia (enemmän kuin maidosta), piitä, C-vitamiiniä (enemmän kuin appelsiinista) ja lehtivihreää! Ja makukin on mitä mainioin!
Hieman eri silmin tämän tiedon jälkeen katselen tuota rikkakasvia... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti