Olen usein huomannut sisustuslehdissä ihania koivun kaarnasta tehtyjä joulukuusenkoristeita, koruja ja muita pieniä koriste-esineitä, kuten pieniä tähtiä koristamaan lahjapaketteja, ja ihmetellyt, mistä ihmiset löytävät materiaalia noihin askarteluihin. Hah, toissailtana se minulle viimein paljastui; halkopinosta tietenkin! :)
Mieheni kasasi iltapuhteina kaatumaisillaan olevaa halkopinoa uuteen uskoon ja siinä miehen touhuamista seuratessa huomasin pinon väleistä pilkottavat kaarnan palaset. Tuokion vietinkin keräillen kaikki irtonaiset siivut halkojen seasta talteen mieheni katsellessa vieressä. Taisihan tuo tokaista, että mokomat puupalaset eivät sitten löydä tietään sisälle taloon - hän on tainnut jo oppia, että naiset ovat luonnostaan keräilijöitä ja jos ei koeta jotain rajoja asettaa hamstraamiselle, niin pian jokaisella tasolla, kaapin hyllyllä ja vetolaatikossa piileskelee mitä erikoisempaa tavaraa odottelemassa tuunaus -fiilistä... ;) ...noh, tottahan se on, en voi kieltää...
*Laskeskelen mielessäni, montakohan tyhjää Juhla Mokka -pakkausta odottelee askarteluhuoneessa ja keittiön kaapissa, että löydän uudelleen innostuksen kahvipussiaskarteluun*
Kannoin siis kaarnakasan - josta muodostuikin yllättävän iso - piiloon leikkimökkiin. Joku kaunis aurinkoinen ilta, kun lapset ovat jo nukkumassa, kaivan puukkoni esiin ja vietän hiljaista laatuaikaa pihakeinussa vuoleskellen kaarnasydämiä ensi joulun koristeluihin. ;)
Mieheni kasasi iltapuhteina kaatumaisillaan olevaa halkopinoa uuteen uskoon ja siinä miehen touhuamista seuratessa huomasin pinon väleistä pilkottavat kaarnan palaset. Tuokion vietinkin keräillen kaikki irtonaiset siivut halkojen seasta talteen mieheni katsellessa vieressä. Taisihan tuo tokaista, että mokomat puupalaset eivät sitten löydä tietään sisälle taloon - hän on tainnut jo oppia, että naiset ovat luonnostaan keräilijöitä ja jos ei koeta jotain rajoja asettaa hamstraamiselle, niin pian jokaisella tasolla, kaapin hyllyllä ja vetolaatikossa piileskelee mitä erikoisempaa tavaraa odottelemassa tuunaus -fiilistä... ;) ...noh, tottahan se on, en voi kieltää...
*Laskeskelen mielessäni, montakohan tyhjää Juhla Mokka -pakkausta odottelee askarteluhuoneessa ja keittiön kaapissa, että löydän uudelleen innostuksen kahvipussiaskarteluun*
Kannoin siis kaarnakasan - josta muodostuikin yllättävän iso - piiloon leikkimökkiin. Joku kaunis aurinkoinen ilta, kun lapset ovat jo nukkumassa, kaivan puukkoni esiin ja vietän hiljaista laatuaikaa pihakeinussa vuoleskellen kaarnasydämiä ensi joulun koristeluihin. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti