Näytetään tekstit, joissa on tunniste kalaretki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kalaretki. Näytä kaikki tekstit

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Terveiset Savosta!


Pikainen visiitti Pohjois-Savon mummolaan takana; sunnuntaina aamulla lähdettiin ja tänään iltapäivällä jo palattiin takaisin Mäntsälän kulmille. Pidempäänkin olisi voinut viipyä, mutta olin lupautunut palaamaan huomenna kesken kesäloman päiväksi töiden pariin Helsinkiin - ja pojillekin oli jo puuhaa keskiviikolle sovittuna. Heinäkuussa sitten pidemmän kaavan mukaan uudelleen!

Tämä olikin ensimmäisiä kertoja, kun olemme ajaneet poikien kanssa molemmat suunnat pysähtymättä kertaakaan. Yleensä Mikkelissä on meidän perinteinen taukopaikka, jossa sitten vierähtääkin helposti jopa tunti...

Syynä yhtäjaksoiseen ajamiseen oli pienemmän pojan unenlahjat ja isomman pojan viihtyminen nenä kiinni tabletissa; menomatkalla pienempi nukahti ennen Mäntsälästä moottoritielle pääsyä ja heräsi vasta Pohjois-Savossa, 60km ennen määränpäätä! Paluumatkalla taas nukahdus tuli jo mummolan pihasta poistuessa ja rekkoja herättiin ihmettelemään taas Lahden kohdalla. :)

...Tämä äiti käytti siis tilaisuuden hyväkseen, ja nautti reilun kolmen tunnin hiljaisuudesta ja ''paikallaan istumisesta'', ja hyvällä omatunnolla kaasutti Mikkelin kohdalla huoltoaseman rampin ohi... ;)


Pohjois-Savossa kelit olivat ihan yhtä sateiset kuin täällä etelässäkin... Turhaan siis pakkasin uimapuvut ja aurinkorasvat - käytössä olivat hupparit, kumpparit ja jopa sadevaatteetkin!

Ulkoilemaan sentään uskaltauduimme vesisateiden välissä, ja ehdin jopa muutaman hetken kiertelemään vanhan lapsuudenkotini ympärillä, niin kasvimaalla kuin puutarhassakin, kameran kanssa tutkimassa kesän verkkaista etenemistä noilla pohjoisemmilla leveyksillä.

Myös isäni kasvimaalla olivat harsot penkkien yllä, eikä voinut edes harkita niiden keräämistä vielä hetkeen pois. Päivittelimmekin yhdessä tätä naurettavaa kesää, kun yleensä 10.6. on se maaginen takaraja, minkä jälkeen voi tuon harsoshown vihdoin lopettaa... Tänä vuonna puolessa välissä kesäkuuta ei minullakaan ole vielä edes kaikki siemenet kylvettyinä maahan - saati kesäkurpitsat, kurpitsat tai avomaakurkut kannettuina ulos kasvihuoneesta ja istutettuna maahan!

...Alan vähitellen jo itse nostaa tassuja pystyyn tämän 'kesän' osalta, ja antaa kasvimaan pitää välivuotta - tuntuu, että kaikki työ ja vaiva mennyt hukkaan, kun taimet nuupahtavat sisälle odotellessaan sopivia säitä ulos siirtämiseen...


Parasta tässä reissussa taisi isommalle pojalle olla perinteinen ja kovasti odotettu kalareissu ukin kanssa! :)

Noista ukin kanssa tehdyistä retkistä on tullut tärkeitä hetkiä niin ukille, kuin pojallekin; tavaroita pakataan pitkin aamua, tehdään eväitä ja kerätään nuotiopuita, tutkitaan uistimia ja lopulta viettävät aikaa kahdestaan tuntikausia järvellä soudellen, kalastaen ja höpötellen. Siinä siirtyy niin kalastustaitoja, kuin elämänviisauttakin sukumme vanhimmalta tälle tulevaisuuden toivolle.

Ja tällä kertaa sai poika myös uistelemalla saalistakin; ihan mukavan kokoisen hauen!

...Ja minä tietenkin unohdin haukifileet mummolan pakastimeen tänä aamuna kotiinlähtöä tehdessä...!


Pienimmällä pojalla on vielä pitkä tovi odotettavana, että pääsee mukaan noille miesten kalareissuille. Mutta hengessä mukana - vähintäänkin saaliin kokoa päivitellen! ;)

Leppoisia olivat nuo päivät mummolassa - harmi vain, kun mummolaan on matkaa niin mahdottomasti, ettei joka viikonloppu raaski lähteä ajamaan tuota matkaa... Aiemmin matkustin kesäisin isomman pojan kanssa useamman kerran kesässä jopa viikoksi kerrallaan lapsuudenmaisemiini, mutta nyt lapsien omien harrastusten lisäännyttyä tuntuvat rajallisille ne useamman päivän pituiset ajanjaksot, jotka voimme olla poissa kotikulmilta.

Tänä kesänä reissaammekin poikien kanssa pääasiassa kahdestaan näitä mummolamatkoja, sillä mies painaa remonttia sillä aikaa valmiiksi lähestulkoon yötä päivää. Jos aikataulussa aiomme saada kodin valmiiksi, ei juurikaan sanaa 'vapaapäivä' taideta tänä kesänä tuntea!

Ensi kesänä sitten lomaillaan oikein urakalla - siis minkä pihatöiltä ja niiltä lasten harrastuksilta ehditään. ;)


Valokuvasin muuten runsaasti isäni kukkivaa puutarhaa, missä kullerot ja tulppaanit loivat pihasta kauniin värimeren! Lupaan tehdä vielä ihan oman postauksen pelkästään noista kukkivista maisemista, kunhan ehdin ajatuksen kanssa vielä kaikki ottamani valokuvat läpikäymään.

Mutta nyt kone kiinni ja unille - huomenna starttaa auto kohti Helsinkiä ja tiimin kesäpäivää aikaisin aamulla! :)


Toivotaan aurinkoisempia päiviä loppuviikolle! <3



keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Pohjois-Savosta tuliaisina iloista mieltä ja hienoja kokemuksia! :)

Poikkesin viikonloppuna poikieni kanssa tervehtimässä vanhempiani Pohjois-Savossa. Koska matkaa kertyy reilut 400km, ja nyt pienimmän pojan kanssa matkatessa aikaa kuluu 5h (+/- puoli tuntia), ei ihan joka viikonloppu päästä poikien mummoa ja ukkia näkemään. Ja, kun isommalla pojalla alkoi koulukin tänä syksynä, niin vierailut ajoittuvat viikonloppuihin ja lomille.
Lepo jäi tuolta viikonlopulta omalta osalta aika vähille, kun pienempi poika kipuilee hampaiden kanssa ja yöt ovat yhtä hulinaa - reissatessa ilman miestä jääkin koko yöshow omalle vastuulle, kun ei ole mies viekussa nousemassa antamaan pojalle ensimmäistä yömaitoa pullosta...

Ehdin pienen hetken nauttia Savon maaseudun hiljaisuudesta, kun pienempi poika kaatui pariksi tunniksi päiväunille kammariin ja isompi poika suuntasi ensimmäiselle kalareissulleen ihan kahdestaan ukin kanssa; kaivoin auton takakontista kumpparit jalkaan ja pakasterasiat käteen, ja suuntasin marjapensaille. :)

Saaliiksi sainkin pojan päiväunien aikana toisella korvalla itkuhälytintä valvoessa ison purkillisen pensasvattuja ja melkein 2,5litraa viherherukkaa. Maanantaina pääsinkin arkeen kiinni hillojen keittämisen merkeissä!

Lisäksi isäni kaivoi vielä kukkapenkistään minulle kotiin viemisiksi yli kaksikymmentä liljan mukulaa!
Isompi poika oli odottanut viikkokaupalla kalareissua ukin kanssa; isäni ón aina toivonut poikaa (minutkin opetettu pienestä pitäen hitsaamaan, remontoimaan, uistelemaan ja vuolemaan pajupillejä sekä ritsoja), ja kun isompi poikani syntyi, kävi ukki innolla odottelemaan pojan kasvamista kalastusikään.
*Kuva viime kesältä, kun tänä vuonna en enää saanut lähteä miesten kalareissulle mukaan... ;)
*Pilkillä maaliskuussa 2014
*Isäni kanssa kala- ja muut metsäreissut ovat aina olleet seikkailuja, joihin kuuluu luonnollisena osana rauhoittuminen nuotion ääreen makkaran- ja välipalaleipien paisto ja termarikaffet. 

Ja nyt viimeisen vuoden aikana lähestulkoon kaikki matkat mummolaan ovat olleet kalastuksen täytteisiä! :) Poikani totesikin kerran, että 'olisipa kiva, jos ukki asuisi täällä lähellä meitä, niin pääsisi useammin kalaan'. Hetken tuumittuaan sitten jatkoi; 'Mutta parempi, että asuvat siellä mummolassa, kun siellä on paremmat kalavedet!' :D
*Kuva viime keväältä

Nyt sitten viimein koitti SE päivä, kun ukki ja poika päästettiin kahdestaan järvelle kalaan! :) Ja voi sitä riemua! :) Kolme tuntia viihtyivät veneessä - ja kuulemma olisi vielä pidempäänkin poika jaksanut, mutta ukki oli jo vähän ehdotellut kotiin lähtöä. Ison kalansaaliin kanssa kotiutuivatkin!
*Kuva viime kesältä

Olen monesti miettinyt kuinka onnekas olenkaan saanut olla, että minulla on isä, joka on pienestä pitäen vienyt minua luontoon, opettanut kasveja ja eläimiä, muistuttanut, kuinka olemme yhtä luonnon kanssa ja opettanut nauttimaan metsän ja järven tuomasta rauhasta. Olen ollut myös onnekas, että lapsuudenkotini sijaitsee järven ja metsä välissä - olen kasvanut metsässä majoja rakentaen ja lumpeikoissa sukellellen. Ja kaikkein onnellisimmaksi minut tekee se, että myös molemmat poikani pääsevät tuosta kaikesta nauttimaan - ja oppimaan ukiltani saman luonnon arvostuksen. <3
*Satuimme sopivasti paikalle, kun supi sattui hiipimään vanhan huoneeni ikkunan takana.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...