Tänä vuonna koetin olla hyvissä ajoin joulukorttien kanssa ja taisin hankkia tarvikkeetkin jo lokakuun puolella - ja silti eilen illalla askartelin vielä puuttuvat kortit, etsin osoitteet, taiteilin kirjekuoret ja tietenkin rustailin isomman pojan kanssa perheen nimiä kortteihin...!
...Näiden joulupuuhastelujen vuoksi täällä blogin suunnallakin ollut hieman hiljaisempaa... :)
Ajatukseni oli askarrella vain yhdenlaisia kortteja - saajalistalla oli reilut 30 osoitetta, joten näiden parin kuukauden askartelun aikana kortti-ideat ehtivät muuttua muutamaan otteeseen. Nauroinkin illalla miehelleni, että vasta nyt tuli sellaiset kivat kortit, jollaiset olisin halunnut tehdä kaikille! :D
haasteen, jonka vastaukset päätinkin kuvittaa tämän vuoden joulukorteistani otetuilla kuvilla! :)
2. Lahjoja aikuisille, kyllä vai ei ja miksi niin?
Tänä vuonna päätimme antaa lahjoja vain suvun ja ystävien lapsille - aikuisten lahjoihin tarkoitetut rahat käytämme Lastenklinikan osastojen K6 ja K9 pikkupotilaiden lahjoihin, sekä leluihin ja kirjoihin noilla osastoilla käytettäviksi! Myös osa summasta menee molempien osastojen potilaiden vanhempienhuoneen kahvi- ja keksikaapin täyttämiseen, sekä osastoilla työskentelevien taukohuoneeseen herkuiksi.
Pienempi poikamme vietti alkuvuodesta noilla osastoilla hieman yli viikon käsittämättömän hyvässä hoidossa - olemme ikuisesti kiitollisuudenvelassa ihanille ihmisille, jotka auttoivat poikaamme ja tukivat meitä! <3
...Toki miehelleni olen pikkuisen lahjan paketoinut, mutta se onkin enemmän pienimmältä pojalta hänelle, kuin minulta... ;)
3. Ihanin joulumuistosi?
Vietimme kaikki lapsuuteni jouluaattoillat setäni luona Kuopiossa, jonne myös joulupukki saapui.
Aattoaamuna kömmin yöpuvussa piparikasan kanssa sohvalle viltin alle katsomaan Joulupukin kuumaa linjaa, joulukuusen kynttilät ainoana valona. Lämmitimme saunan kotona jo päivällä, söimme äidin tekemiä jouluruokia - kerran jopa ihan itse kesänajan kasvattamasta possustamme, Nasse-sedästä, tehtyä kinkkua - ja puettuamme juhlavaatteet päälle, hyppäsimme autoon ja isä ajoi perheemme maalta kaupunkiin setäni ja hänen vaimonsa kotiin. Mukana juhlimassa oli myös toinen setäni sekä mummoni.
Automatkan ajan istuin takapenkillä, harjoitellen joululaulua, jonka olin päättänyt pukille laulaa. Kyllä jännitti! :)
Setäni luona kahvittelimme jouluherkkujen äärellä joulupukkia odotellen, ja pukin saavuttuaan hyppäsin hänen polvelleen laulamaan. Sain olla pukin apuritonttu - perheen ainoa pienokainen kun olin - ja jakaa lahjat kaikille.
Kotimatkalla nukahdin aina takapenkille, ja kotiin saavuttuamme oli kuusen alle vielä tonttu tiputtanut pikkuruisen paketin väsyneelle, pienelle, pukin apulaiselle... <3
Yhtä ikimuistoisia jouluperinteitä tahtoisinkin luoda omille lapsillenikin!
4. Mikä on paras joululahja, jonka olet koskaan saanut?
Apua, tämä olikin vaikea...
Ehkä kaikkein ikimuistoisimpana lahjana mieleen on jäänyt lapsuudestani nukkekoti, jonka sain ollessani alle kouluikäinen -. muistan edelleen sen yllättymisen tunteen, kun saavuimme kotiin myöhään illalla setäni luota joulujuhlinnoista, ja oman huoneeni keskellä oli pöydällä valtava paketti! :) Olin saanut aiemmin illalla lahjaksi paketillisen nukkekodin huonekaluja, ja nähdessäni tuon paketin ymmärsin samantien syyn! <3
5. Mitä toivot lahjaksi tulevana jouluna?
Kuten aiemmin jo mainitsin, emme tänä vuonna anna aikuisille lahjoja ollenkaan, joten en elä itsekkään odotuksessa, että mitään saisin... :)
Isompi poikakaan ei ole tainnut koulussa mitään askarrella, ja hänen kanssaan ei olla jouluostoksillakaan käyty. Ainoastaan vietiin yhdessä paketti joululahjakeräykseen; joulukuusesta sai noutaa Mäntsälän Citymarketissa lappusen, jossa luki lahjan saajan ikä ja sukupuoli -valitsimme 6v pojan, jolle pikkuinen joululahja keksittiin. Tätä olikin hieman hankala omalle pojalle (joka uskoo vielä joulupukkiin, eikä ymmärrä, että aikuiset ne lahjat hankkivat...) selittää, miksi me ostimme lahjan jollekin tuntemattomalle - 'Eikö joulupukki tuokaan lahjoja kaikille? Onko se poika ollut niin tuhma, ettei lahjaa saa?'
Koetin selittää, että joskus aikuiset auttavat joulupukkia varmistamaan, että kaikki lapset saavat joulupaketin. Joulupukilla ja tontuilla kun on niin valtavasti paketteja tehtävänä ja jaettavana, että välillä aikuiset tulevat joulupuuhiin apuun. En tiedä menikö selitys läpi, tai ymmärsikö hän...
Voisin siis toivoa tänä jouluna, että aikuiset auttaisivat joulupukkia ja varmistaisivat, että jokainen pikkuinen saisi edes yhden paketin - tai koko perhe saisi jouluruokia pöytään! Facebookista löytyy monia hyviä ryhmiä, joihin liittyä ja joiden kautta apu ohjautuu suoraan sitä tarvitsevalle - ruokakassin/paketin voit toimittaa itse suoraan oikeaan osoitteeseen. (Itse en keräyksiin rahaa anna, vaan pyrin auttamaan suoraan ilman välikäsiä.)
Eikä sen auttamisen tarvitse päättyä jouluun....
6. Mitä antaisit lapsen miesopettajalle lahjaksi jouluna?
Tähän kaipaisin vinkkejä itsekin, sillä poikani miesopettajalle olisi (iso) kiitos paikallaan tästä ensimmäisen kouluvuoden puolikkaasta! :) Luokka on ollut ilmeisen vauhdikas, oma poikani ei myöskään se joukon kaikkein hiljaisin - opettaja tehnyt hienoa työtä heidän kanssaan.
En mielellään anna mitään esineitä - kynttiläkippoja, mukeja tai tonttu-ukkoja - sillä ne helposti jäävät kaappeihin pyörimään.
Annan mielummin syötäviä ja juotavia lahjoja, jotka on helppo tuhota pois viemästä kaappitilaa; glögiä kauniissa lasipullossa, lajitelma suklaita (ei kuitenkaan sitä perinteistä Pandan konvehtirasiaa), ehkä jouluteetä pussillinen ja vaikka pieni purkillinen itseleivottuja, lapsen koristelemia piparkakkuja.
Pakettiin pohjaksi kauniilla lahjapaperilla päällystetty pahvi, herkut pohjan päälle ja sellofaani ympärille! :)
7. Meidän perheen herkkua jouluna?
Glögi, piparkakut, joulutortut luumuhillolla, täysmaitoon tehty riisipuuro kanelilla ja luumukiisselillä, kinkku (äitini tekemä kinkku on maailman parasta; ensin keitetään, sitten paistetaan), lohi ja kylmä hapanimeläkastike. Rakastan imellettyä perunalaatikkoa, mutten osaa sitä itse tehdä ja näin ollen pääsen siitä todella harvoin nauttimaan. Ja äidin tekemä porkkanalaatikko, nams.
8. Mikä luo joulutunnelman?
Julkaisinkin aiemmin postauksen perinteisestä, viikonlopun mittaisesta,
pikkujoulujuhlinnasta lasten ja lasten kummitädin kanssa - se tuo viimeistään joulun tunnelman kotiin! Tuon viikonlopun aikana koristellaan kuusi, leivotaan vuotuiset piparkakkutalot, kuunnellaan joululauluja, syödään herkkuja, juodaan glögiä, avataan ensimmäiset joulupaketit... Rentoudutaan ja nautitaan yhteisestä ajasta rakkaimpien kanssa.
9. Lempijoulukukkasi?
(11. Joulun lempituoksu?)
Yhdistän tämän vastauksen myös kysymykseen nro 11, sillä vastaus molempiin on sama: hyasintti!
Hyasintti tuo jouluisen tunnelman kotiin, niitä pitää aina hankkia valtava määrä joka puolelle asuntoa heti, kun ne vain tulevat kukkakauppaan myyntiin! :) Tänä vuonna minulla on jo näin puolessa välissä joulukuuta toinen kierros hyasintteja menossa - ensimmäiset ehtivät jo kukkia ja kukinnotkin lakastua.
Näistä meidän kodin joulukukkasista voit käydä kurkistamassa lisää kuvia tästä ja tästä!
10. Jos saisit joulumantelin, mitä toivoisit?
Tähän voisin vastata samoin kuin kysymykseen 5, eli että kaikki löytäisivät joulumieltä sen verran, että voisivat sitä myös jakaa toisillekin - autetaan kaikkia perheitä saamaan joulusta juhlava, ja luodaan kaikille lapsille kauniita muistoja näistä juhlapyhistä.
Toivoisin myös raitista joulua jokaiseen lapsiperheeseen - sen glögin voi nauttia ilman terästystäkin.
Toivoisin myös, että jokainen muistaisi niitä oman suvun vanhuksia, jotka viettävät jouluaan yksin tai vanhainkodissa. Jos jostain syystä ette voi viettää joulua yhdessä, viekää joulutervehdys, istukaa hetkeksi alas juomaan kahvikupponen, viekää paketillinen pipareita - tai lähettäkää edes se joulukortti. Näyttäkää, että muistatte ja välitätte.
Jouluna kukaan ei saisi olla tahtomattaan yksinäinen.
Ja jos suvussasi ei ole vanhuksia, voit silti tuoda joulumieltä piipahtamalla vaikka lähimmässä vanhainkodissa viemässä pienen joulutervehdyksen!
Olen onnekas, sillä mitään tarvikkeita ei tällä kertaa tarvinnut lähteä ostamaan; raksalta löytyneestä vanhasta ikkunapokasta, viime talvena omenapuiden runkoja jyrsijöiltä suojanneesta kanaverkon palasesta sekä kourallisesta litteäpäisiä ruuveja, joita sattui autotallissa olemaan, syntyi teline meidän perheen joulukorteille.
Kanaverkkoon on helppoa kiinnittää kortit ilman erillisiä ripustimia, kuten vaikka pieniä pyykkipoikia, sillä kortit voi pujottaa kahdesta vastakkaisesta kulmasta kanaverkon sisään.
Näissä pokissa oli kolme ikkunaruutua, joten tilaa korteille on riittämiin.
Poikkipuille ripustin kaksi vanhaa, virkattua, pitsiliinaa, jotka ostin syksyllä kirpputorilta huimaan 2€/6kpl -hintaan!
Mietimme tovin ikkunalle sijoituspaikkaa, sillä tämä kehys on sen verran kookas mitoiltaan, että se olisi pitänyt kiinnittää käytön kannalta vähän turhan ylhäälle seinälle, jos olisimme yrittäneet saada sen pienimmälta pojaltamme ulottumattomiin.
Ikkunapokat sointuvat harmaansävyineen hienosti myös pöydälle aiemmin tekemääni hyasinttiasetelmaan.
On muuten jo tämän joulun toinen kattaus hyasintteja - ensimmäiset ehtivät jo kukkia ja nuutua... :)
