Näytetään tekstit, joissa on tunniste avomaakurkku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste avomaakurkku. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. kesäkuuta 2018

Isomman pojan puutarhaprojekti (ja vähän äidinkin...)


Helteinen toukokuu auttoi tämän kevään kurkku- ja tomaattikasvatuksen hyvään vauhtiin; yhtenäkään vuotena aiemmin eivät taimet ole olleet näin suuriksi kasvaneita ennen kesäkuun puoltaväliä!

Isompi poika sai syntymäpäivälahjaksi tomaatin-, kurkun ja melonin siemeniä kasvatusrasioineen, ja noista varsinkin kurkku on kasvanut huimiin mittoihin.

Istutin taimet toukokuun puolella jo isoihin ruukkuihin, joita olen nyt parin vuoden ajan haalinut muutamilla euroilla kirpputoreilta, ja asettelin ryhmiksi talon eteläseinustalle tuulensuojaan. Tähän aurinko paahtaa niin tehokkaasti, että vähintään kaksi kertaa päivässä pitää kastelukannun kanssa olla helpottamassa kuivuutta. Altakasteluruukut ovatkin tässä käytössä erinomaisia!


Tukikepeiksi käytin tontilta katkottuja oksia, jotka toukokuussa tuntuivat vielä aivan liioitellun pitkille ja jotka nyt meinaavat auttamattomasti jäädä liian lyhyiksi...

Iltaisin käärin taimet vielä harsoihin, sillä yöpakkasilla on peloteltu vieläkin täällä meillä päin. Kovasti jo odottelen, että saataisiin kesäkuu sellaiseen vaiheeseen, että pääsisi tuosta harsoilusta vähitellen eroon. Laskin eräänä aamuna, että minulla meni palttiarallaa puoli tuntia, kun avasin kaikki harsot puutarhasta ja kastelin taimet!


Kurkun taimet ovat täynnä kukkasia, ja muutaman pörriäisenkin olen nähnyt niissä pyörimässä, mutta edelleen olen hieman huolissani tämän kesän vähäisestä pölyttäjämäärästä. Jopa omenapuussa oli tänä vuonna hälyttävän hiljaista - yleensä pörinä ja surina kuuluu kauas - mutta onneksi omenasatoa näyttäisi silti tulevan mukavasti.


Isompi poika on kyllä tehokkaasti ulkoistanut kasviensa hoitamisen minulle... Pääasiassa hän kiikuttaa vettä omenapuulleen, jonka sai ukiltaan lahjaksi - ja joka näyttää näin ensimmäisenä kesänä jo tuottavan muutamia omenia maistiaisiksi.

Ulkoistamisesta huolimatta poika on kovasti kehuskellut, kuinka hän tulee syömään kaikki kurkut, jotka omista taimistaan saa, eikä muut saa niihin koskeakaan. Valotinkin hänelle jo hieman kuinka maailma oikeasti toimii; minun palkkani hänen kasviensa hoitamisesta suoritetaan kurkkujen muodossa, joita koko perhe saa maistella! :) WIN-WIN!


Samaisella seinustalla majailee myös toinen ryhmä taimia; lisää kurkkuja sekä muutama tomaatti.

Tomaateissa ei vielä kukkia näy, mutta varkaita on saanut napsia irti jo parin viikon ajan! Mokomat kasvavat salakavalasti ja yllättäen nopeasti - melkein parin päivän välein saa pysähtyä tarkastelemaan taimia tarkemmin.


Suurin osa tomaateista kasvaa kasvimaalle rakentamassani kasvihuoneen korvikkeessa; ruuvasin kapeaan ja pitkään kasvatuskehikkoon pystypuut päätyihin sekä vaakapuun, jota vasten asettelin vanhoja ikkunan pokia, joita talon remontin yhteydessä kellarista löysimme.

Ikkunoiden takana taimet ovat tuulensuojassa ja lämpötila nousee kuin kasvihuoneessa! Öisin rakennelman ympärillä on vielä toki harso suojaamassa yöpakkasilta.


Tiesin, että tänä kesänä joudumme pärjäämään ilman kasvihuonetta - suunnitelmissa & säästötavoitteenani ensi kesäksi - joten tämä tomaattilajike on avomaalle soveltuva.

Haaveilen sellaisesta >10m2 kasvihuoneesta, jossa on tiilisokkeli ja lasiseinät, joten talven ajan saankin sitä varten laittaa kaiken liikenevän sivuun. Mies lupasi hankkia tiilet ja muurata sokkelin, jos minä puolestaan hankin kasvihuoneen siihen päälle.

Nyt on sitten taas jotain mistä haaveilla ja jota kohti tehdä töitä! ;)


Viime vuosina en ole juurikaan onnistunut tomaattien kasvatuksessa; joko raakileita ei ole tullut lainkaan tai sitten raakileet ovat ilmestyneet vasta elo-syyskuun vaihteessa, jolloin lämmintä, aurinkoista aikaa ei ole enää riittänyt raakileita kypsyttämään.

Eräänäkin syksynä kypsytin tomaatteja keittiössä käärittyinä sanomalehteen...


Vaikka hiljaista on taasen blogissa ollut, ei tekemisen puutetta ole ollut täällä ihan oikeassa elämässä!

Säät hieman viilenivät täällä meillä, mutta se ei tunnu hirveästi hiljentävän perheen 'kesämiehiä'... :) Minä itse, vilukissa, kääriydyn päivittäin villapaitaan ja lompsin kulkea kumisaappaissa & villasukissa - ja kauhulla katselen rannalta näitä vesipetoja!


Jos et ole vielä löytänyt Villa Kotirantaa Instagramissa, niin tule ihmeessä tutustumaan!

Täällä blogissa on välillä hieman hiljaisempaa näin alkukesän aikaan, kun puutarha tuntuu vievän jokaisen hetken vapaa-ajasta, jota en lasten kanssa vietä, mutta Insta puhelimessa kulkee niin näppärästi mukana kaikkialla, että sinne tulee monta kertaa päivässä jaettua hetkiä arjestamme.


Aurinkoista viikonlopun jatkoa teille! 

Täällä alkaa olla viimeiset virkeät hetket käsillä, ja hyvä kirja kutsuu kaatumaan peittojen väliin.

Palailen taas pikemmiten kertomaan etenevän ulkovuoriremontin kuulumisia ja puutarhaan ilmestyneestä tukimuuristakin löytyy paljon valokuvia jaettavaksi! ...Melkein toivon jo oikein kunnon sadepäivää, että malttaisin viipyä tietokoneen äärellä oikein hyvällä omatunnolla... ;)

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Uusiokäyttöä rakastavan tuunaajan esikasvatusprojekti


Hei meillä vihertää - siis muutoinkin kuin tuvan vallanneiden huonekasvien voimin!

Esikasvatus nimittäin potkittiin käyntiin viime viikolla maanantaina (2.4.) ja jo muutamassa päivässä ponnistivat kurkun taimet mullasta esiin.

Sinällään myöhään saatiin aikaiseksi kylvötyöt, sillä aiempina vuosina en ole malttanut paljoakaan maaliskuuta pidemmälle odottaa siementen kanssa... Tänä keväänä olen selvästi itsekin kypsynyt ja kärsivällisemmäksi muuttunut, sillä jopa huhtikuun puolelle maltoin odotella ensimmäisten lajikkeiden kanssa ja loput ovat menossa multaan vasta kuun vaihteessa.


Huhtikuun alussa kylvettiin isomman pojan lahjaksi saamat kurkun ja melonin siemenet, sekä minun tomaatit, ruusukaalit ja vähän basilikaa.

Kuuden hengen ruokapöytä tuvassa on kaventunut nyt nippa nappa neljälle hengelle riittäväksi...


Poika sai syntymäpäivälahjaksi kolme kasvatuspakkausta; jokaisessa paketissa oli kannellinen kasvatusrasia, multaa ja siemenet.

Melonipakkauksessa oli kolme siementä, joista kaikki itivät.
Kurkkupakkauksessa oli 32 siementä, jotka kaikki itivät.

Tomaattipakkauksen tomaatinsiemenet jäivätkin vahingossa kylvämättä ja tuosta kurkkupaketin siemenpussista meni puolet tomaatille tarkoitettuun rasiaan. :)

...Onni onnettomuudessa, sillä nyt saimme aivan päättömän määrän kurkkua - ja kurkkujen koulimisen jälkeen rasia vapautui niille tomaatinsiemenille, jotka tänään laitetaan vihdoin multaan.


Montaakaan päivää ei olisi enää voinut siirtää tuota kurkkujen koulimista, sillä rasian melko matalaan multaan oli ehtinyt tässä 1½ viikossa jo kasvamaan melkoinen juuristo!

En vielä istuttanut taimia isoihin taimiruukkuihin, vaan taittelin ensi hätään sanomalehdistä istutusastiat, jotka voi sitten sellaisenaan istuttaa ruukkuun - juuristoa ei siis tarvitse enää uudelleen häiriköidä.


Kylvin viime viikolla myös oikein ronskilla kädellä basilikaa noihin Orthexin altakasteluruukkuihin, jotka on tarkoitettu yrteille. Kastelu tapahtuu tosin vielä melko pitkäänkin yläkautta, kunnes juuret ovat kasvaneet riittävästi pituutta ja ylettävät saavuttamaan alta tulevan kosteuden.


Tomaateista istutin viime vuoden ylijäämäsiemenet hyödyntäen 'St Pierre' ja 'Red Cherry' -lajikkeita. 13 taimea on nyt koulittu ja katsotaan montako taimea vielä saadaan niistä pojan kasvatusrasioista.

Tänä vuonna meillä ei olekaan kasvihuonetta käytössä, sillä nelisen vuotta sitten rakennettu tilapäisratkaisu on nyt viime talven toiminut suojana mönkijälle ja sitä kautta elämässä nyt käyttöikänsä loppupäätä.

Haaveissa siis kunnollinen kasvihuone!

Tomaatit on tarkoitus istuttaa joko suuriin ruukkuihin tai istutussäkkeihin kanalan kupeeseen seinustalle, mihin aurinko paistaa läpi päivän ja tuuli ei juurikaan osu. Vielä mietinnässä, miten tuolle paikalle järjestän tuet tomaateille...


Joka vuosi jotain uutta - ja tänä vuonna kokeilussa ruusukaali!

Meillä syödään ruusukaalia höyrytettynä joka aterialla, kun sitä vain muistetaan kaupasta tuoda - ainoastaan isompi poika hieman nikottelee, mutta pienemmälle menee kuin vettä vaan. Itse nuorempana en voinut sietää ruusukaalin makua, tai edes hajua, mutta ilmeisesti makuaisti tosiaan muuttuu vanhemmiten.... ;)

Ruusukaalia pitäisi vielä kylvää lisää, sillä tähän mennessä vain kolme taimea on kasvamassa. Jos edes toiset samanlaiset saisin vielä kasvimaalle istutettavaksi!


Osan tomaateista kylvin perinteisesti kananmunakennoihin, joista ne on helppo kennon kera lohkaista ja istuttaa suurempaan astiaan. Ei tarvitse enää lusikan kanssa lapioida taimia juurineen koulimisvaiheessa ja pelätä sydän sykkyrällä, että minkä taimen onnistuu tiputtamaan tai juuriston vahingoittamaan...


Tänä vuonna kylvin myös osan tomaateista kotikanalan kananmunankuoriin.

Kananmunan kuoret ovatkin ilmeisesti mitä parhainta materiaalia esikasvatukseen, sillä a) vältyt siltä suurelta koulimiselta, sillä taimet voi istuttaa suoraan kuorissa ruukkuun ja b) kananmunan kuori lannoittaa taimea sen kasvaessa!

Itse sen verran nakersin kuorta ruukkuun istuttaessa, että poistin 'kupin' pohjasta muutaman palasen kuorta sekä kuoren alla olevaa kalvoa. Irrotetut palaset tipautin käyttöön mullan sekaan istutusvaiheessa, eli mitään ei mennyt hukkaan. :)


Paperista taiteltujen istutusastioiden, kananmunakennojen ja -kuorien lisäksi loistavaa materiaalia esikasvatusruukuiksi ovat wc- ja talouspaperirullat. Yhdestä wc-paperirullasta saa 2 ja talouspaperirullasta 4 istutusastiaa.

Leikkasin wc-paperirullan keskeltä poikki ja sitten rinkuloiden alareunaan neljä ~1,4cm viiltoa. Sitten vain taittelin 4 alareunan 'lärpäkettä' kiinni samoin kuin sulkisin pahvilaatikon neljää kansipalaa. Rasia on valmis!

Oli tässäkin muuten oppikokemuksen paikka; taimi ei ollut kuin hädin tuskin paria senttiä pidempi, niin silti jo juuret tulivat melkein saman verran rasian alapuolelta läpi. Eli melko pienenä tomaattikin kannattaa koulia suurempaan astiaan.


Nämä paperirullissa esikasvatetut taimet istutin rullineen jo isompiin muoviruukkuihin. Hieman avasin pohjan taitoksia, jotta juurien on helpompi levitä rasian ulkopuolelle uuteen multaan.


Ai että, kyllä tuli tuon reilun tunnin koulimishetken jälkeen
niin energinen olo!

Mies vei isomman pojan jalkapalloon ja otti pienemmän pojan mukaansa leikkipuistoon treenien ajaksi, niin minä sain pienen palan rauhaa ja omaa aikaa - kasvien parissa ja saunaa lämmittäen.

Sen verran rankka työviikko takana, että meinasi olla jo takki aivan tyhjä - tämä eilisiltainen pieni visiitti omaan mielenrauhan tyyssijaan, eli kasvien maailmaan, tuli enemmän kuin tarpeeseen.


Kovasti odottelen, että ehtisin viikonloppuna pihamaallekin valokuvaamaan mullasta nousevia raparpereja ja perennoita.

Tänä viikonloppuna Helsingissä on Kevätmessut - niin kovasti itsekin tahtoisin ehtiä sinne piipahtamaan, mutta voi olla, että viime hetken buukkaukset lasten harrastuksiin sekä kauan odotettu kummitytön ristiäisjuhla laittavat aikataulut uusiksi...


Aurinkoista viikonloppua!!


sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Äitienpäivänäkin puuhataan kesän puutarhan parissa


Viime päivien tunnit ovat täyttyneet vanhempieni visiitin merkeissä - äitienpäivän juhlinta saatiinkin käyntiin jo hieman etuajassa, kun kolmen sukupolven kesken olemme viettäneet tätä viikonloppua.

Ja mikäs olisikaan äitienpäiväviikonlopulle teemaan sopivampaa puuhaa, kuin lapsen (ja lapsenlapsen) jalkapallomatsien kannustaminen kauniissa, aurinkoisessa kevätkelissä! Eilen, tänään ja vielä huomennakin raikuvat kannatushuudot, kun isompi poika joukkuuensa väreissä pelaa kaikkiaan seitsemän matsia!

...Voi olla, että tämän viikonlopun jälkeen kaikille uni maistuu! ;)


Mutta näin aurinkoisen viikonlopun innoittamana valokuvasin myös hurjasti kasvaneita taimiani - rehevä vihreys valloittaa olohuoneemme! :)

Nämä kuvat (yllä ja alla) ovat avomaakurkkujen taimista, joiden 'lonkerot' koettavat jo kovasti kurotella huonekasvien varsien ympärille...


Myös kesäkurpitsat ovat lähteneet vahvaan kasvuun (alla).

Vaikka vannoin, että vain muutama taimi kesäkurpitsaa istutetaan tänä vuonna, sillä keskurpitsaa tulee joka vuosi ihan liikaa - ja viime kesänä syötimme osan sadosta jo kanoillekin - niin silti yhtään taimea en raaski poiskaan heittää. Olenkin joutunut jo uudelleen katselemaan piirtämääni kasvimaasuunnitelmaa, että mistä löytäisin ylimääräisille kesäkurpitsoille paikat.


Viime vuonna istuttamani kurpitsat eivät itäneet lainkaan, ja syksyn sato oli anopilta saatujen taimien tulosta. Tänä keväänä puolestaan kaikki siemenet itivät (kuvat alla), eli ilmeisesti kurpitsaakin luvassa enemmän kuin ehdimme syömään - siis jos viime kesän malliin satoa tulee jokaisesta taimesta!


Hieman jännityksellä seuraan kurpitsantaimiin ilmestyviä nuppuja, että noinkohan joudun vesivärisiveltimen kanssa kohta tuuraamaan kesän pölyttäjiä....!


Tomaatti on lähtenyt todella maltillisesti kasvuun, ja alla olevan kuvan taimi onkin kahdeksasta taimesta se kaikkein suurin. Tai noh, kaksi taimeahan tuossa tosiaan kasvaa - olivat itäneet niin vierekkäin, etten uskaltanut niitä toisistaan irrottaa ruukkuun istutaessa.

Hyvin näyttävät toistensa seurassa pärjäävän! :)


Ja maissin siemenetkin menivät toukokuun alkupuolella viimein multaan - ja taimet ovat jo pitkällä varrella!


Kymmenen siementä kylvin, ja kymmenen taimea näyttää nousevan mullasta.

...En ollut puutarhasuunnitelmassani ihan kymmeneen taimeen varautunut, mutta eivätköhän nämäkin kaikki löydä paikkansa. :)

Hienosti viihtyivät viime kesänä lavapuutarhassa, tänäkin kesänä matalampiin, yhden kerroksen korkuisiin lavoihin tarkoitus istuttaa. Ja seurakseen saavat kesäkurpitsan, jotka lehdillään suojaavat lavan pintamultaa kuumalta auringolta.


Isäni kanssa kiertelimme eilen pikaisesti kasvimaallani, ja katselimme, että kyllähän sinne jo harson alle voisi porkkanankin kylvää. Ja sen valkosipulin, joka vielä odottelee pussissa tässä työpäydälläni.

...Ehkä tänään illalla, kaikkien päivän futismatsien jälkeen, otan pienen oman hetken laatuaikaa yksin kasvimaalla kuokkien... ;)


Aurinkoista Äitienpäivää!



tiistai 25. huhtikuuta 2017

Keväiset tunnelmat kotosalla


Nyt, kun päivän räntäsateiden jälkeen ikkunasta katsoo ulos tuonne harmauteen ja vähitellen hämärtyvään iltaan, ei uskoisi, että viikonloppuna paistoi aurinko noin kauniisti, kuin näissä valokuvissa!


Lauantaina aamulla nousin ylös ennen muuta perhettä, ja kävin vihdoin näiden koulittavien taimien kimppuun - kerrankin koko talo oli hetken hiljainen, ja sain rauhassa upottaa sormet multaan. Parhautta! <3

...Tosin rehellisyyden nimissä kerrottakoot, että ei se elämä ole täälläkään kuin Strömssöös, vaan syy varhain heräämiseen oli vähemmän hohdokas; pienin poikamme on pinnasängystä isojen poikien sänkyyn siirryttyään kömpinyt aamuöisin keskeemme nukkumaan. Isoveljensä tavoin poika pyörii, potkii ja huitoo unissaan vallattomasti, ja jostain syystä minä yleensä päädyn sinne potkivien jalkojen tielle... Siinä sitten kyyhötellessä sängynreunalla, pojan nukkuessa tähtenä keskellä sänkyä, joko pysyn hereillä pelätessäni sängystä putoamista, tai sitten saan niskoihin sellaisen krampin, että pääkipu viimeistään pakottaa nousemaan ylös.

...Kenties tästäkin syystä minulle on sopinut loistavasti aamuisin klo05 herääminen, ja ensimmäisenä töihin lähteminen, sillä olen usein ennen viittä jo hereillä.

Koetan pitää mielessä, että aika aikaa kutakin - tuskinpa enää yläasteella isin ja äidin viereen tulee nukkumaan. ;) Ja onhan se pienen ihmisen lämmin, uninen tuhina siinä omaa poskea vasten peiton alla kertakaikkiaan herttaista. <3


Kerroinkin jo aiemmin, että kylvin tänä vuonna tomaattien lisäksi myös kesäkurpitsat, kurpitsat ja avomaankurkut vanhoihin kananmunakennoihin. Edellisinä vuosina olen kylvänyt nämä lajikkeet suoraan isoihin muoviruukkuihin, mutta tuo kennoissa idättäminen on nyt ihastuttanut minua suuresti. :) Nopeaa kylvää pienellä multamäärällä, ja niin kovin helppoa koulia itäneet taimet lopulta ruukkuihin.

Edellisinä vuosina olen myös kylvänyt siemenet aivan liian aikaisin kevättalvella. Kurkistinkin tuolta blogiarkistosta, että viime vuonnakin jo maaliskuussa olivat mm. tomaatit, kurkut ja kesäkurpitsat taimilla, ja koulittuina!

Tänä keväänä pitkin hampain sinnittelin huhtikuun puolelle ennen kylvötouhujen aloitusta, ja edelleen mm. maissin siemenet ovat paperipussissaan odottelemassa kuun vaihtumista.


Taimet, ja yhä kasvava määrä huonekasveja, ovat vallanneet puolet olohuoneesta!

Olohuoneen ikkunoiden ääreen piti kantaa jo kukkatason lisäksi kaikki talon jakkarat ja rahit, joiden päälle taimiruukkuja pystyi nostamaan. Eli metriä lähemmäs ikkunaa ei tällä hetkellä pääse! :)

...Hirvittävän hyvä syy siirtää ikkunoiden pesua piiiiitkälle alkukesään.... :D

Kauhulla katselen välillä lasten vauhdikkaita pallopelejä sisällä, että koskakohan jalkapallo/sählymaila/lapsi humahtaa kukkien ja kasvien sekaan.... Tähän asti tappiona vasta yksi pienemmän pojan ylösnyppimä tomaatintaimi, joka kyllä vieläkin hieman katkerasti mieltäni kaihertaa...


Toin pientä piristystä muuten keväiseen kotiimme; löysin Tokmannin alennusmyynnistä tuon räsymaton nojatuoliin - taisi hinta jäädä alennuksen jälkeen hieman alle viiteen euroon.

...Ehkä hieman liian leveä tuohon nojatuoliin, mutta ajattelin maton sopivan myös muuton myötä hankittavan uuden (harmaan) sohvan istuinosaan tuomaan väriä ja vanhan talon tunnelmaa. ;)


...Totesin taas miehelle, että pitänee rakentaa lisäosa taloon, jonne saadaan minulle mattopuut, sillä voisin illat istua paukuttamassa kasaan tällaisia värikkäitä räsymattoja! :)

Eli jos joku tietää, mistä voisi ostaa kapeat mattopuut, joilla voisi tehdä ~0,7-1m levyistä mattoa, niin vinkit otetaan vastaan! Ihan täysimittaiset mattopuut eivät taida harmikseni mitenkään päin Villa Kotirantaan mahtua...


Toivotaan, että ennusteet pitävät paikkansa, ja loppuviikkoa kohti sää paranisi ja kelit lämpenisivät. Varovaisuutta siellä liikenteessä siis, kun aamuisin on vielä pakkasta, ja vettä sekä lunta tulee vuorotellen - varsinkin jos kesärenkaat ovat jo alla!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...