lauantai 13. kesäkuuta 2015

Kesäkiireitä ja vastapainoksi isäni puutarhassa samoilemista

Mikä on paras vinkki siitä, ettet ole ehtinyt rauhoittumaan hetkeksikään paikoillesi viime aikoina nauttimaan puutarhassa työn tuloksista? Vastaus: tämän näköinen puutarhapenkki;
Eipä sillä, että mitään kauhean järkevää olisi saanut aikaiseksi, vaikkei puutarhassa olekaan ehtinyt istumaan kaffekuppi kädessä. Kesälomasta nautittu reissaten vähän lähempänä ja kauempana, tavattu sukulaisia ja ystäviä, käyty kirjastossa ihmettelemässä, syömässä ulkona tai ihan vaan leiriydytty pihamaalle keinuun ja viltille lueskelemaan. Vietetty lapsiperheen loma-arkea! :)

Eilen illalla sain viimein istutettua kurpitsat ja kesäkurpitsatkin maahan, tomaatit ja kurkut odottavat yhä kasvihuonetta. Päivitän kattavamman kasvimaan tilanneraportin tuonne Kätevän Emännän omaan blogiin piakkoin!

Käydessäni vanhempieni luona Pohjois-Savossa lasteni ja lasten kummitädin kanssa, kävin pyörimässä isäni kasvimaalla ihastelemassa taimien kasvamista harsojen alla ja kuinka kaikki on juuri puhkeamassa kukkaan!
Harson alla piileskelee ainakin perunamaa.
Omenapuut olivat jo täydessä kukassa Pohjois-Savossa.
 Edustalla mansikkaa, taustalla pensasmustikkaa. Näin varhaisessa vaiheessa kesää ja sateisena päivänä näyttää vähän lohduttomalle ja karulle, mutta jo vanhasta muistista tiedän, että muutama tovi eteenpäin ja marjoja tulee ovista ja ikkunoista... :)
Pensasmustikkaa hakekatteella.
Tyrniä talven flunssan karkoitukseen.

 Mustikkamaa aidan takana, oikeassa reunassa pensasvadelmaa.
 Ei ihan huono herukkakesäkään tuntuisi olevan, jos vaan pölytys onnistuisi... Hiljaista oli surina kukinnoissa nimittäin...


Olen isältäni saanut lapsuudenkodissa asuessani opin kasvimaan hoitoon - en tosin silloin teinivuosina osannut niitä oppeja juurikaan arvostaa ja kauheasti harmitti viettää kasvimaalla kyykkien ihania aurinkoisia aamupäiviä, kun olisi tehnyt vain mieli joko nukkua murrosikäisen pitkiä unia, katsella televisiota tai notkua rannalla... Jotain isä kuitenkin teki oikein patistellessaan minua penkkien ääreen ja kärsivällisesti kädestä pitäen opettaessaan kylvämään, harventamaan ja korjaamaan satoa - ne taidot nimittäin teiniangstista huolimatta iskostuivat takaraivoon (varmaan olivat jo puolittain perimässäkin...) ja omaan hyvät perustaidot kasvimaan perustamiseen ja hoitoon. (Paljon olisi tosin vielä opittavaa, mutta ongelmatilanteissa voin onnekseni kääntyä joko isäni tai anoppini puoleen.)

Kirjoitinkin aiheesta muuten myös viime keväänä rinnakkaisblogiini, pääset tuohon tekstiin tästä; KLIK!

P.s. Tänään viimein taas puuhastelemaan raksalle - kuvapäivitystä tiedossa siis Villa Kotirannasta viikonlopun aikana! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...