keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Nuoren huoneeseen huonekasvi lapsuudenkodistani


Kesälomien aikana on kotiimme saapunut lähes kymmenkunta uutta huonekasvia!

Kasvien kastelukin alkaa muistuttaa jo ihan päivittäistä työtä, kun useamman kastelukannullisen verran vettä saa nyt kiikuttaa yläkerrassa jokaiseen huoneeseen - verannalta lähtien talon toisessa päädyssä sijaitsevaan kylpyhuoneeseen asti...


Yhtään huonekasvia en silti ole joutunut ostamaan, sillä olen joko juurruttanut vanhoista kasveista uusia pistokkaita tai sitten tuonut pistokkaita isäni viherhuoneesta.

Ja tämän postauksen kuvissa esiintyvän, valmiiksi minua varten pistokkaista kasvatetun amppelikaktuksen sain lahjaksi isältäni, kun vierailimme kesäkuun puolella Pohjois-Savossa.


Kyseisen kaktuksen tarkempaa lajikenimeä en valitettavasti tiedä, mutta se on minulle vanha tuttavuus jo omasta lapsuudestani. Isälläni kukkii pari samanlaista omassa viherhuoneessaan - kukinta muistuttaa kovasti punaista kiinanruusun kukkaa.


Melko pitkään tämä amppelikaktus roikkui verannan ovenkahvassa, odotellen sopivan paikan löytymistä. Lopulta mies jo laittoi minulle ukaasin, että kasvi täytyy siirtää järkevämpään paikkaan, kun amppeli alkoi haitata verannan oven käyttöä...


Valossa viihtyvä, muttei suoraa auringonpaistetta kaipaava kaktus löysi paikkansa isomman pojan huoneesta, aivan ikkunan viereisestä nurkkauksesta. Jo parissa viikossa kaktus on kasvattaanut runsaasti varsiaan, joten paikkavalinta taisi olla oikea.


Isomman pojan huone olikin viimeinen tila, josta puuttui huonekasvi - pienemmän pojan huoneessa, vanhan liinavaatekaapin päällä elelee pikkuinen rönsy.

Lasten - ja nuoren - huoneissa sattuu ja tapahtuu, joten amppeleilla on helppoa nostaa huonekasvit turvaan, pois tasoilta tippumasta. Ja nuoren huoneeseen, jonne välillä meillä aikuisilla saattaa olla rajoitettu pääsy, kaktus onkin helppohoitoisena varma valinta - ei hätkähdä, jos joku kastelu jääkin vahingossa väliin. :)

 
Kesäloman viimeistä viikkoa viedään!

...Vähän salaa jo syksyä taas odottelen, että tulee jotain rytmiä ja rutiinia taas tähän eloon... Ja niitä pimeneviä iltoja, kun on aikaa istua sisätiloissa kirjoittamassa blogiakin.... ;)

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Puutarhan kuulumisia kesälomien keskeltä



Millä vauhdilla ovatkaan nämä kesän viikot hujahtaneet!

Perjantaina aloitin kesälomani toisen pätkän - reilu kaksi viikkoa luvassa touhua poikien kanssa aamusta iltaan. Ihanaa - ja samaan aikaan puuskututtaa jo valmiiksi... :) Pojissani kun menoa ja meininkiä riittää muillekin jaettavaksi!

Tähän mennessä olemme kesälomaviikkojen aikana ehtineet kotieläinpihaan Lahteen, pelaamaan radallisen minigolfia, risteilylle moikkaamaan Muumipeikkoa, polskimaan Vesipuisto Serenaan, riehaantumaan Särkänniemeen, tekemään autoretken niin kummitädin luo Etelä-Karjalaan kuin mummolaan Pohjois-Savoonkin, kiipeilemään SeikkailuSveitsiin (tämä oli tosin mummun ja papan seikkailupäivä isomman pojan kanssa), läträämään Hyvinkäälle maauimalaan useampaankin otteeseen, viettämään päivää Puuhamaahan ja tänään vielä kävin pienemmän pojan kanssa ihmettelemässä mereneläviä SeaLife -merimaailmassa!

...Hieman on olo, että tänä kesänä tehdään vihdoin kaikki ne jutut, joihin ei aika riittänyt noina kolmena viime kesänä, kun remontti vei jokaisen 'ylimääräisen' hetken - palkintona niin itselle, kuin lapsillekin, että olemme jaksaneet sinnitellä tänne asti. Nyt on aikaa!

*Tuosta viimeisimmästä retkestä löytyykin valokuvia Instagramin puolelta, vinkvink.


Eli on ehditty monenmoista, ja paljon on vielä suunnitteillakin - ja silti on ehditty viettämään rauhallisia päiviä kotosalla leikkien ja leväten. Huomenna taas luvassa ihan vain kotoilua.

...Toki huomisesta kotoilusta tekee entistä hauskempaa tänään puutarhaan saapunut amme! Löysin paikallisesta Facebook -kirppissivustolta vanhat, hyväkuntoisen ammeen kolmen Juhla Mokka -paketin hinnalla!! Palaan tähän kera kuvien, kunhan huomenna ehdin valokuvaamaan. :)


Päivän mittaisia pikkulomamatkoja tehdessä on puutarhassa ehtineet jo hieman rikkaruohotkin villiintyä, kun näin iltaisin talon hiljennyttyä tekee itsekin jo painaa pää tyynyyn. Ei ole kitkeminen ensimmäisenä mielessä touhukkaan päivän jälkeen - yllätys... ;)

Mutta vaikka kasvimaalla rehottaa, niin en itse asiassa ole siitä hirveän pahoillaan; kasvilaatikoiden välissä olevat rikkaruohot, kuten päivänkakkarat ja pihasauniot kukkivat nyt kauniisti, joten ne ovat vain ilo silmälle, sillä puutarhassa on tänä kesänä vielä meno villiä - ja villiintynyttä. Ensi kesän urakkana laittaa laatikoiden ympärille pihakivet ja sorat, ja niiden avulla siistiä lavojen ympärystö.


Samaan aikaan, kun rikkaruohot voivat paksusti ja elelevät leveästi kasvimaan käytävillä, myös hyötykasvitkin tuntuvat nauttivat lämmöstä.

Tällä hetkellä käyn hipeltelemässä malttamattomana avomaankurkkuja ja kesäkurpitsoita, joita pääseekin jo tällä viikolla vihdoin maistamaan! Molemmista näyttäisi satoa tulevan mukavasti - ja kurpitsan alkujakin olen laskeskellut toistakymmentä lehtien seasta.


Iloinen yllätys on ollut myös tämä Saaren Kartanon Kevätpuutarhapäiviltä ostamani amppelitomaatti, Hundreds and Thousends, joka on tuottanut napostelutomaatteja jo melkoisesti ja raakileita kypsyy päivittäin ainakin iso kourallinen.

Tosin meinasin jo tappaa koko kasvin alkuviikkoina, sillä en ymmärtänyt (ennen ystäväni, Googlen, vinkkejä) ettei amppelitomaattia kannata nimestään huolimatta jättää amppeliin, sillä se syö pienestä ruukusta ravinteet nopeasti.

Kasvi ehti jo nuupahtaa todella pahasti, ennen kuin ymmärsin istuttaa se isoon ruukkuun - tomaatti virkosi muutamassa päivässä uuteen kukoistukseen!


Tein kasvimaani laidalle vanhoista tiilistä ja lavankauluksista nurkkauksen pääasiassa kesäkukkasille, joiden toivon houkuttelevan pölyttäjiä myös näihin tomaatinkukkiin. Vanhoista tiilistä kasaamani 'lattiatason' päälle nostelin ruukkupuutarhani; amppelitomaatin ja kaksi kesäkurpitsaa.

Vanhat tiilet pitävät tomaatit poissa ympärillä olevasta kosteasta heinikosta - ja näyttävät niin kauniilta.


Näitä valokuvia ottaessa melkein ehdin nappaamaan yhden tomaatin omaan suuhuni, kun poikani - tuo pikkurastas - huomasi yritykseni ja kipaisi välittömästi saaliinjaolle. :)


Taas katosivat parempiin suihin kypsyneet tomaatit - ja osoite oli ihan oikea; lasten naposteltaviksi nämä kirsikkatomaatit on hankittukin. :)

Aurinkoisia päiviä teille kaikille!

Joko teillä kypsyvät ensimmäiset tomaatit?


sunnuntai 8. heinäkuuta 2018

Vuoden löytö ja kirppisvinkkini Lappeenrannassa!

Eilen tein kauan odottamani 13h mittaisen pikamatkan nauttimaan eteläkarjalaisesta, aina niin eloisasta ja nauruntäytteisestä elämänmenosta. Jo ennen aamuseitsemää käynnistyi auto, kun perheen miehet jäivät vielä nukkumaan ja vasta illalla hieman ennen kahdeksaa saavuin kotiin - akut ladattuina, masu nauramisesta kipeänä ja valmiina ottamaan taas kohtaa arki hymyssä suin.


Maailman paras ystäväni - kutsun häntä siskokseni - muutti tovi sitten Lahdesta Etelä-Karjalan puolelle, joten autoni on viime aikoina kääntynyt yhä useammin tuolle tielle nro 6. Varsinkin ihanan pienen kummitytyn syntymän jälkeen ikävä on entistä suurempi. Vaikka välimatkaa onkin toista sataa kilometriä, eivät kilometrit ole este, eivätkä edes oikeastaan hidastekaan. Viikottaiset kahvihetket ovat vain vaihtuneet parin tunnin puhelumaratoneihin, kun maailmaa parannetaan nyt useimmiten etänä.

Ja loppujen lopuksi pari tuntia autossa on lyhyt aika ajella naiselle, jonka vanhemmat asuvat neljän tunnin ajomatkan päässä ja joka tovi sitten ajeli vielä reilun 100km päähän töihin...!


Tätä eilistä autoretkeämme olimme jo ehtineet odottaa muutaman viikon - meidän ensimmäinen lapseton päivä kahden kesken shoppaillen ties kuinka pitkään aikaan! ...Viime kerta taisi olla joskus viime vuoden puolella, huih!

Suunnaksi siis iso kylä, Lappeenranta, ja taskussa lista kirpputoreista, joilla ehdottomasti pitäisi ehtiä käymään. Matkalta ystävä kyytiin (ja paaaaaaaljon kummitytyn hellittelyä ennen hänen äitinsä varastamista matkaani), hieman karkkia ja noin tuhat asiaa, jotka täytyi muistaa kertoa, kun pitkästä aikaa taas saatiin höpistä ilman minkäänlaisia keskeytyksiä. Mitä nyt navigaattori koetti väliin sanasen jos toisenkin saada kuuluviin... :)


Ensimmäistä kertaa Lappeenrannan kirpputoreja olin siis kiertämässä - ystäväni oli jo muutaman paikan ehtinyt aiemmin kurkistaa läpi ja osasi jo suositella, minne ehdottomasti kannattaisi mennä.

klo10-15:00 välillä ehdimme autolla sinkoillen kiertää kaikkiaan NELJÄ kirpputoria, joista viimeinen oli niin suuri (ja mielestäni paras kaikista näistä neljästä), että ensi kerralla aloittaisin suosiolla kiertämisen sieltä!

Päivän - ja oikeastaan KOKO VUODEN paras kirppislöytö oli nämä tämän postauksen kuvituksenakin olevat perhostaulut; kultaiset kehykset, kupera & melko raskas lasi ja aidot, kauniit perhoset.

Juuri tällaisista olen haaveillut jo pitkään, eikä missään ole koskaan aiemmin tullut kirpputorilla vastaan.

Mitä veikkaat hinnaksi?!


Kyseisen myyntiloossin rouva oli juuri tuomassa tavaraa pöytään, kun satuin tuurilla kohdalle - ja nappasin sivusta taulut katsomatta hintaa sen kummemmin syliin.

Hypin jo tasajalkaa käytävällä ihan vain siitä ilosta, että tässä ne nyt vihdoin olivat, mutta kun näin hintalapun, niin meinasi päästä ilo - onnesta!

Taulut maksoivat 0,50€/kpl!!!

LÖYTÖLÖYTÖLÖYTÖ!!

Oli pakko samantien juosta riviä taempana kulkevan ystäväni luo, hyppiä hieman lisää tasajalkaa ja suhista 'viiskytäsenttiä, viiskytäsenttiä!!', tauluja hänelle heilutellen hymy korvasta korvaan! :)

Ehdottomia kohokohtia tällä 'kirppisurallani'.


Noita ötökkäaiheisia yksityiskohtia on tupaan tullut kerättyä jo aiemminkin; tuo alakuvan ötökkäjuliste taisi lähteä mukaan joku vuosi sitten Habitare -messuilta, toinen (ei kuvissa nyt itse asiassa näkyvä) perhosjuliste on taas Lontoosta tuotu löytö ja tuolla tasolla on pienissä kehyksissä niin ollen Lontoon Luonnonhistoriallisesta museosta muistoksi ostettu ötökkäkortti.

Perhostaulut olivat täydellinen lisä sarjaan!


Mutta niistä kirpputoreista Lappeenrannassa!

Tässäpä ne kirpputorit, joissa ehdin piipahtaa ja muutamia esimerkkejä löydöistäni, jotka niistä tein:

1. Vilma's Second Hand (tämä oli mielestäni paras näistä neljästä!)
Ratakatu 33 - vilmas.fi
- Perhostaulut 0,50€/kpl
- 'Lastenhuone' -puukyltti 2€
- Vanha sininen lasipullo 0,50€ (kerään näitä verannan ikkunalle)
- Ystävä löysi isohkon hyväkuntoisen pärekorin 4€

2. Lappeen Kirppis
Lentäjäntie 17 - lappeenkirppis.fi
- Kehrä -jälkiruokakulhoja 2€/kpl

3. Sampo Kirppis
Eteläkatu 8 - sampokirppis.fi/
- Iso Kehrä -kynttilänjalka 2,50€
- Simpukka-amppeli 0,90€
- Riihimäen lasin korkeita Ilona -juomalaseja 1€/kpl

4. Kontti SPR
- Iso Kehrä -tarjoilulautanen 2,50€
- A4 -kokoinen puukehys (sarja jota kerään) 2,50€
- Pussillinen vanhoja postimerkkejä askarteluun 2€
- Vuoden 1977 Helsingin kartta askarteluun 2€


Nyt, kun Lappeenranta on otettu haltuun ja rohkaistuimme oikein tähän autoreissailuun yhdessä, niin päivän päätteeksi istuimme vielä Amarilloon ajan kanssa herkuttelemaan ja suunnittelemaan, minkä kaupungin otamme seuraavaksi matkakohteeksi. Kenties Kotka? Taikka Hamina!


Olipa ihana päivä!! Näitä tällaisia paljon lisää!

...Tänään, oltuani muutaman päivän reissuissa, kauhistuin kun huomasin rikkaruohonjen määrän kasvimaallani. Onneksi oli rentouttava lauantai takana, niin jaksoi sunnuntaina koko aamupäivän kyykkiä lavojen äärellä... ;)

Aurinkoa viikkoonne!
...Se olisi huomenna taas arkinen aherrus edessä!

tiistai 3. heinäkuuta 2018

Avoimet Puutarhat 2018 // Pitsinnyplääjän Torppa, Orimattila


Viime sunnuntaina vietettiin Avoimet Puutarhat -päivää ympäri Suomea - päivä, jonka olin merkinnyt kalenteriini jo kauan aikaa sitten ja jota odotin todella innokkaasti monestakin syystä.

Ihan ensinnäkin oman pihan ja puutarhan muokkaustyöt ovat jatkuneet tänäkin kesänä, joten kaikki vinkit ja ideat mm. pengerryksiin ja pihakivien hyötykäyttöön ovat kultaakin arvokkaampia! Lisäksi vihdoin olen päässyt etsimään omaan pihaamme sopivia, mahdollisimman helppohoitoisia perennoja - etenkin vanhat perinnelajikkeet ovat suosikkejani.

Eikä yhtään vähäisimpänä syynä kuumeiseen odotukseen ollut mahdollisuus viettää pientä laatuhetkeä yksin kameran kanssa vaellellen ulkoilmassa...! :)

 
Listasin lauantaina tänne blogiin omat tärppini Lahden ja Orimattilan alueelta, ja lopulta päädyinkin kiertämään kolme kohdetta noista listaamistani viidestä puutarhasta. Yksi näistä puutarhoista oli Pitsinnyplääjän Torppa Orimattilassa eli tämän päivän postauksen valokuvat ovat kyseisestä puutarhasta otettuja.

Ehdottomasti suosikkini näistä kolmesta, joissa vierailin!

...Oli muuten harmillista huomata, ettei tänäkään vuonna Mäntsälän alueella yksikään kotipuutarhuri avannut puutarhaansa esittelyyn... Mielellään olisin käynyt kiertelemässä täällä kotiseudulla ihastelemassa pihoja.

Aiempinakin vuosina olen aina suunnannut pohjoiseen Lahden suuntaan ja jättänyt Uudenmaan kohteet väliin, ihan jo siitäkin syystä, että lajikkeet, jotka pärjäävät Lahden korkeudella (vyöhyke III), pärjäävät myös Mäntsälässä.

 
Pitsinnyplääjän Torppaa kuvailtiin Avoimet Puutarhat -sivustolla näin:

''Mäen rinteeseen rakentunut puutarha kukkii keväästä syksyyn, kukinnan aloittavat krookukset, tulppaanit ja suuri syreeniaita, jonka tarinanmukainen emokasvi olisi kulkeutunut paikkakunnan puuseppien mukana Suomenlinnasta.
                  
Puutarhamme sijaitsee Heinämaan kylässä, jossa on pitkät perinteet pitsin nypläyksestä, mökin edesmenneet emännät ovat olleet molemmat pitsin nypläyksen taitajia. Itse puutarha on rakentunut parinkymmenen vuoden aikana länteen avautuvaan mäenrinteeseen. Alkujaan melko jyrkästikin pellolle laskeutunut rinne muokattiin kaivinkoneella neljään tasoon, tämä mahdollisti pienen alle 2000 neliömetrin tontin rakentamisen nykymuotoonsa. Istutuspenkit pengerrettiin tontilta löytyneillä kivillä, joita nousi maasta joka lapion pistolla. Kasveiksi on valikoitunut vuosien saatossa kestäviä perinnekasveja, klematiksia, daalioita, pioneja ja ruusuja. Muutama omenapuu ja marjapensaskin löytyy hyötypuutarhasta, pienen perunamaan lisäksi kasvatetaan lisukkeita ruokapöytään. Uutuutena on valmistumassa kasvihuone lämpöä vaativille kasveille vanhoista ikkunoista. Syksyllä ilmojen viiletessä se tulee toimimaan tunnelmallisena illanistujaisten pitopaikkana.''

Pihapiiri oli runsas, kauniisti pengerretty, eikä todellakaan tuntunut 'pienelle', alle 2000m2 tontille piharakennuksineen, kasvimaineen, kasvihuoneineen ja kukkaistutuksineen! Tämä oli ihana ja itseä rohkaiseva yllätys, sillä oma tonttimme on palttiarallaa saman kokoinen - upeaa huomata, miten suuri vaikutus mm. pengerryksillä pihatilojen muodostajana on, sillä samaan tapaan oma puutarhamme on muodostumassa eri tasoihin tontilla.

 
Kivien käyttöön löytyi tältä pihalta monia kauniita ideoita!

Rakastuin noihin mukulakivikäytäviin (yllä), jotka johtivat yläpihalta alempana olevalle piharakennukselle. Heti pystyin kuvittelemaan samanlaiset johtamaan talon takaa yläpihalta omenapuiden ohitse kaartaen tulevalle kesähuoneelle pihan alalaitaan... 

Toinen työlistallamme oleva kiviaihe on portaat kanalan kulmalla menevän pengerryksen reunalta alemman tason nurmialueelle. Samanlaiset portaat, kuin tuossa alakuvassa, saisimme kasattua pihaltamme maanmuokkauksen yhteydessä talteen otetuista kivistä.

...Totesin miehelle kotiin tuntuani, että ensi vuonna hänen on pakko lähteä mukaani kierrokselle, jotta voin antaa hänelle briiffauksen tuleviin urakoihin heti tuoreeltaan esimerkin äärellä! :) Vielä huumorilla jaksoi suhtautui...

 
Pitsinnyplääjän Torpan pihasta löytyi hauskoja yksityiskohtia, kuten pihan keskellä olevan puun suojassa pulputtava pikkuinen suihkulähde ja punainen kerrostalo.

 
Omalle hankintalistalle löytyi tästä puutarhasta myös monen monta lajiketta, kuten karpaattienkello, tarha-alpi (kuvat alla) ja läpi kesän pitkälle syksyyn kukkiva pikkusydän (kuva ylempänä).

 
Tiedättekö mikä oli paras oppikokemus tämän vuoden puutarhavierailuista?

Tieto, että kaikki kolme upeaa puutarhaa, joissa vierailin - kaikki kauniin reheviä, kerroksellisia ja upeita perennoja täynnä, sekä kätkivät sisälleen ihania piilopaikkoja ja oleskelunurkkauksia - olivat muotoituneet vuosikymmenien saatossa nykyiseen olomuotoonsa!

Tämä oli niin lohduttavaa kuulla tällaisena vasta-alkaneena kotipuutarhurina!

Olen itse luonteeltani niin malttamaton ja hieman kärsinkin siitä, ettei kaikki ole heti valmista ja täydellistä, joten otin ilolla vastaan tämän mahdollisuuden olla kerrankin armollinen itselleni - meillä on vuosikymmeniä aikaa muokata pihastamme juuri täydellinen meille.

 
Puutarhan alareunan tuntumassa oli vanha piharakennus, jonka yhteyteen oli aidattu omaan rauhaan puutarhan apupöytä ja paljunurkkauskin.

Tämäkin heinäseipäistä tehty seinämä piti esitellä heti miehelle, sillä suunnittelemme hieman korkeampaa aitaa tonttimme alareunaan - miksei se voisi olla rakenteeltaan vastaavanlainen (ilman tuota kattoa)?!

Ja mietinnässä on meilläkin paljun hankinta (vanhassa kodissa palju oli koko perheen suosikkipaikka kesäisin), mutta olemme pähkäilleet, kuinka sen saisi kauniisti suojattua omaan rauhaan tontillamme.

 
Ehdoton suosikkini tässä puutarhassa oli kasvihuone - juuri sellainen josta itsekin haaveilen!

R A K A S T U I N !

Tätä kuvaa olen nyt monen monta kertaa näyttänyt miehelle, että 'tällainen'! :) Olinkin jo aiemmin saanut miehen lupaamaan, että kun ensi kesäksi säästän rahat ja tilaan tällaisen kasvihuoneen pihaan, sekä etsin lisää vanhoja tiiliä, niin mies muuraa tiilistä sokkeli ja kasaa kasvihuoneen minulle.

 
Tähän kasvihuoneeseen on työn alla vielä takaseinän muuraaminen noista vanhoista tiilistä, mikä onkin ihan loistava idea, sillä tiilet varaavat lämpöä auringonpaisteesta ja luovuttavat sitä sitten sään viilentyessä - jatkaen näin kasvukautta kasvihuoneessa. Sama lämpöä varaava vaikutus myös tuolla pihakivistä tehdyllä lattialla - sellainen tilattu mieheltä myös meidän omaan kasvihuoneeseemme.

 
Kauniina yksityiskohtana nuo pilkkukuvioiset ohuet verhot pitkällä ikkunaseinustalla:


Raparperien lehtien avulla askarreltuja pihalaattoja oli tontilla myös runsaasti; ne jatkoivat kulkureitin ohjausta siitä mihin mukulakivi päättyi ja johtivat niin paljulle kuin kasvihuoneen taakse kätkeytyvälle kasvimaalle.

 
...Ja tässäkin eräs DIY-projekti, jonka esittelin miehelle... :)

 
Kasvihuoneen takana oli seuraavalla pengerretyllä tasolla lava- ja avokasvimaa, jossa myös oli hyötykäytetty kiviä:

 
Tähän kivistä rakennettuun 'penkkiin' oli istutettu kurpitsaa:

 
Tiedän jo täydellisen paikan tontillamme, johon tällainen 'kivikasa' istuisi täydellisesti, mutta koska kyseinen kohta sijaitsee meillä kasvimaan sijaan pihan puolella, istuttaisin siihen vaikka angervon.

Oi, sepä olisikin näyttävä yksityiskohta!

...Ja kivien väliin jotain kaunista, pienikukkaista kivikkokasvia kasvamaan...

 
Loppuun vielä kaksi kaunista - ei niin yllättävää, mutta vanhaan pihapiiriin aina niin kauniisti istuvaa - kukkaistutusideaa. :)

Ihanaa romuromantiikkaa!


Huh, olihan niitä kuvia paljon - ja vasta yhdestä kohteesta! :)

Koetan tässä pikemmiten laittaa jakoon vielä niiden kahden muun, Lahdessa sijainneen, puutarhan valokuvat - toivottavasti näistä löytyy ideoita ja inspiraatiota myös teillekin!

Itse ainakin heti puutarhoja kierrettyäni bongasin kirpputorilta kauniin ruosteisen metallisankon, jossa nyt kukkii kauniisti kamomillasaunio, sekä kaivoin vihdoin tontin laidalla kukkivat kauriinkellot ja kurjenmiekat puutarhaan kukkapenkkiin, eli aivan uusin silmin taas katselee ympärilleen omaakin puutarhaa.

Aurinkoisempaa viikkoa sinne kaikille!
...Täällä on satanut kaatamalla lähes koko päivän!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...