maanantai 27. helmikuuta 2017

Talvilomalaisten kuulumisia ja korkeita kinoksia!



Tänä vuonna talvilomaa saatiin viettää oikein talvisissa maisemissa - niin täällä etelässä Mäntsälässä kuin Pohjois-Savossakin! Kelvannut näillä hangilla auringonpaisteessa ulkoilla.

Ja miten ihanaa olikaan taas pitkästä aikaa huomata, että tuo aurinkohan jo hieman lämmitti. :) Taas koin suurta toiveikkuutta kevään lähestymisestä...


Alkuviikko vietettiin täällä Mäntsälän maaseudulla puuhastellen, ja torstaina suunnattiin aamusta kohti Pohjois-Savoa ja lapsuudenkotiani.

Ajokeli oli kaikkea muuta kuin aurinkoinen, ja viiden tunnin ajomatka huristeltiin lumisateessa. Lunta pöllysi niin taivaalta, kuin edellä ajavista autoista ja lumiauroistakin - ja iltapäivällä olikin samoilla teillä rytissyt pelti pahastikin. Viimeinen tunti matkasta meni melkein henkeä pidätellen, kun näkyvyys oli välillä täysi nolla, ja keli kääntynyt sen verran lämpimäksi, että lumi alkoi paakkuuntua pyyhkijöihin...

Suuri helpotuksen huokaus pääsi, kun vihdoin sammutin auton mummolan pihaan. :)


Perjantaina satoi vielä lunta reippaasti, ja ehdinkin kolmen päivän mittaisen reissun aikana puhdistamaan kolme kertaa reilun kymmenen sentin lumipeitteen pois auton päältä.

Lauantaina vihdoin Pohjois-Savon helmikuinen keli samanlainen kuin aina lapsuudessani; napakka pikkupakkanen ja auringonpaistetta, ja maisema pelkkää korkeaa kinosta. ...Yhtään ei ole aika kullannut tätä muistikuvaa.... ;)


Vaikka runsaslumiset talvet alkavat olla harvassa täällä etelässä, pääsemme onneksi vielä nauttimaan näistä perinteisistä talvimaisemista mummolassa. Matka on pitkä ajaa, eikä ihan tavallisen viikonlopun mittaisen kyläilyn vuoksi malta istua kymmentä tuntia autossa, mutta talvi- ja kesälomalla vietetään kerralla useampi päivä touhuten maalla.

...Olen tosin vähitellen ehdotellut vanhemmilleni muuttamista hieman lähemmäksi, jolloin voisimme paremmin auttaa heitä arjessa. Me kaikki sisarukset asumme melko pitkien matkojen päässä, eikä päivittäin - tai edes viikoittain - kukaan pysty omasta arjestaan tuonne Pohjois-Savoon irroittautumaan.

Aikaisemmin ajatus lapsuudenkotini myymisestä on tuntunut kamalalle - ei olisi enää tuota turvasatamaa, minne aina on voinut palata piilottelemaan hetkeksi arkea ja kaupungin hälyä - mutta mitä iäkkäämmäksi vanhemmat tulevat, sitä enemmän ajattelu on kääntynyt järki- eikä tunneperäiseksi. Olen meistä kolmesta sisaruksesta ainoa, joka on tuossa talossa koskaan asunut, ja ainoa, jolla on siihen minkäänlaista tunnesidettä. Mutta loppujen lopuksi lapsuudenkoti on kuitenkin vain talo ja muistot eivät katoa talon myötä, vaikka sen vanhempani möisivätkin joskus pois.

Lisäksi tiedän, etten ole ainakaan työikäisenä Pohjois-Savoon palaamassa, joten perinnöksikään sitä on turha säästellä. Olenkin useampaan kertaan vanhemmilleni todennutkin, että mikään ei tekisi minua onnellisemmaksi, kuin että he möisivät talon ollessaan vielä hyväkuntoisia, ja käyttäisivät rahat elinaikanaan itseensä.

Minut on kasvatettu siihen, että vanhemmista pidetään huolta. Oma mummoni asui eläessään naapurissa setäni luona, ja äitini auttoi häntä arjen askareissa päivittäin; kävi kaupassa, maksoi laskut ja haki lääkkeet. Ja mummoni oli tarkoitus muuttaa vanhempieni luo, minun vanhaan huoneeseeni muuttaessani opiskelemaan Lahteen, mutta mummoni ehti nukkua pois tuon kesän aikana, juuri ennen muuttoani.

Mutta niin kauan kuin isälläni on ajokortti, ja molemmilla voimia pihan ja talon ylläpitoon, ei muuttoliikettä taida olla odotettavissa. :) Ja toisaalta täysin ymmärrettävää - en minäkään omasta kodistani, jonka on vielä aikoinaan itse rakentanut, kovin helpolla pois muuttaisi! Ja vanhempani sukupolvi on sitä mielensäpahoittaja -jäärää; apua ei pyydetä, peruna kylvetään maahan edelleen kuokalla ja karvalakki kallellaan soudetaan puuveneellä verkkoja laskemaan. <3 


Eilen palasimme vähän lähdöstä haikein mielin kaikkien muiden hiihtolomalaisten kanssa samassa letkassa kohti Etelä-Suomea. Aina yhtä raskasta lähteä, ja jättää vanhemmat vilkuttamaan kotitalon pihaan, vaikka muutaman viikon kuluttua taas uudelleen nähdäänkin. Ja toisaalta samalla niin ihanaa palata omaan kotiin, omaan arkeen, omien puuhien pariin.

Ja olihan tuota miestäkin jo ikävä! ;)

Mies oli meidän poissaollessa uurastanut raksalla remontin parissa viikonlopun. Kohta onkin vuorossa jo sähköhommat, ja maaliskuussa etenee myös alakerran pesutilojen laatoitukset! Palataan näihin remonttihommiin tarkemmin vielä myöhemmässä postauksessa, kunhan ehdin itsekin tekemään tarkastuksen raksalle - nyt olen joutunut vielä luottamaan kuulopuheisiin. ;)


Tänään vielä nautitaan vapaapäivästä, ja palataan normaaliin arkeen vasta huomenna! Tosin isompi poika kömpi tänään jo kouluun, näytti vähän vielä väsyttävän lomaviikon riehumisten jäljiltä... ;)

Päivän ohjelmassa on käynti Hyvinkään Noblessassa - viimeisiä viilauksia vielä tilaukseen tehtävä, mm. kaappien sisuksien osalta. Huhtikuun puolella varmaankin vihdoin päästään tarkistusmittauksiin raksalla, ja laittamaan lopullinen tilaus sisään - keittiön toimituksen ajankohtaa on nyt kertaalleen siirretty toukokuulta kesäkuulle, mutta sen pidemmälle toivottavasti ei tarvitse enää keittiön asennusta venyttää. :)

Mutta leppoisaa alkuviikkoa kaikille - tsemppiä arjen touhuihin!


perjantai 24. helmikuuta 2017

Hempeilyä kirpputorimaljakossa [#Kukkailottelua]

Kävin viime viikolla Lahden kirpputoreilla etsimässä vanhoja lasiastioita, ja yksi päivän löydöistä oli kaunis lasimaljakko Kontti -kirppikseltä kahden euron hintaan. Teki mieli hypellä hetki tasajalkaa puhtaasta löytämisen ilosta... ;)

Kipaisinkin talviloman kunniaksi alkuviikosta paikalliseen kukkakauppaan, Mäntsälän Kukkaan, etsimään jotain vaaleanpunaista uuteen maljakkoon. Huomasin myymälässä tämän kauniin neilikan, mutta se kaipasi seurakseen vielä jotakin - yhdessä kukkakaupan floristin kanssa päädyimmekin lopulta siankärsämöön! :)

Jätin kukat vielä melko pitkälle varrelle, jotta tässä päivien mittaan on varaa leikata useampaankin otteeseen uutta imupintaa. Otin nämä valokuvat maanantaina, mutta päätin säästellä niitä tähän perjantaiseen Mansikkatilan mailla -blogin Kukkailottelua -haasteeseen. Neilikka on edelleen yhtä upea kuin ostohetkelläkin, mutta siankärsämö ei ole viihtynyt maljakossa yhtä hyvin, ja alkanut vähitellen jo nuupahtaa, joten neilikka taitaa kohta vallata koko maljakon omaan käyttöönsä.

Tästä maljakosta tuli nyt suosikkini - ja sille on jo paikka varattuna Villa Kotirannan makuuhuoneeseen vanhan senkin päälle. ...Samanlaisia, eri korkuisia maljakoita voisin kerätä vaikka asetelman verran! ;)




Osallistun tällä valokuvapostauksella Mansikkatilan mailla -blogin jokaviikkoiseen Kukkailotteluun! :)


keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Remontin aktivointia rauhallisen talven jälkeen

Talven mittaisen, hieman rauhallisemman raksailukauden jälkeen olemme vihdoin taas aktivoituneet remontin kanssa. Mitä valoisammiksi päivät muuttuvat, sitä paremmin löytyy taas intoa ja energiaa tarttua toimeen. Onneksi olemme alusta asti tehneet remonttia harrastusmielessä, eli mikään aikataulu ei kaadu niskaan... :)

Sovimme miehen kanssa viime syksynä, että talvikuukausiksi laitetaan vaikka kokonaan remontointi tauolle, jos sille tuntuu ja tauko on tarpeen. Aivan täysin raksa ei hiljentynyt, mutta tahti rauhoittui merkittävästi. Ja hyvä niin; hiljaiselon jälkeen on taas aivan uusi into tarttua toimeen ja saada rakennus ensi syksyksi muuttovalmiiksi!

Eilen piipahdimme illalla perheen voimin vielä K-Rautaan. Tulevan kodinhoitohuoneen Pukkilan Antique Normandie -laatta kainalossa kävimme vielä kertaalleen katselemassa lattialaattoja alakerran pesutiloihin, ja vertailemassa laattojen harmaita sävyjä tuohon Normandie -kuviolaatan sävyihin. Ja löimme lukkoon juuri sopivan kymppilaatan!


Varhain tänä aamuna, pienimmän vielä nukkuessa sikeästi, laitoimme tilaukseen ensimmäiset laatat; paikallisesta K-raudasta odottelemme nyt alakerran kylpyhuoneen seinälaattoja (Casa Mayolica), sekä alakerran koko pesutilan lattialaattoja. Noista seinälaatoista enemmän muuten viime lokakuun postauksessa; KLIK!

Lattialaatta muuttui vielä lennossa eilen, kun katselimme uudelleen noita harmaan sävyjä. Mies vei töihin mennessään tuon lattialaatan tiedot mukanaan, joten palaan aiheeseen, kunhan saamme laatat - ilmeisesti jo ensi viikolla - kotiin! :)

Maaliskuun aikana onkin suunnitelmissa päästä isolla harppauksella eteenpäin raksalla, ja ensi viikolla koetan saada loputkin kosteiden tilojen laatat tilaukseen; kodinhoitohuoneen lattialaatat, ja yläkerran wc-/suihkutilan lattia- ja seinälaatat.

Etsinnässä vielä muutamat laatat, joiden kanssa olen hieman stressannut; alakerran peli-ja leffatilan lattialaatat (aulamainen tila, jonka kautta kuljetaan alakerran pesutiloihin ja joka toimii myös oleskelutilana saunoessa) sekä lasitetun verannan lattialaatat. ...Taitaa tässä kohti itsellä pian näkymään se surullisen kuuluisa kisaväsymys, kun melkein tekee mieli jo sanoa miehelle, että etsi ja päätä sinä! ;)

Lisäksi meiltä puuttuu vielä laatat alakertaan johtaviin portaisiin, joiden piti alkuperäisen suunnitelman mukaan olla betoniportaat mikrosementtikäsittelyllä. Noh, mies käytti tässä kohti veto-oikeuttaan, ja ehdotti portaiden laatoittamista. Ensimmäinen mielikuva laatoitetusta portaikosta oli virastorakennuksen laattaportaat, joten lupasin miehelle miettiä asiaa - eli tutkia Pinterestiä - ja palata pöydän ääreen vastaehdotuksen kanssa. Kerroinkin ehdotuksestani aiemmin Instagramin puolella:


Eli olemme nyt päätyneet ratkaisuun, jossa portaiden askelmat olisi tarkoitus laatoittaa harmaalla, ja nuo portaiden 'pystyseinämät' valkoharmaalla (mahdollisimman sävykäs, pienellä kontrastilla) kuviolaatalla. Porrastilan seinät tulevat valkoisella vaakalaudalla, joten jotta portaikosta ei tulisi ihan näin valkoista, kuin tuossa Pinterestistä löytyneessä kuvassa, harmaat askelmat ovat paikallaan. Ja portaikon alatasanteen tahtoisin laatoittaa portaissa käytetyllä kuviolaatalla, joten sekin asettaa tiettyjä rajoituksia kuviolaatan valinnalle.

...Puuttuu siis vielä nämäkin pari laattaa. Tosin voihan olla, että askelmissa voitaisiin hyödyntää peli- ja leffatilan lattialaattaa.

Osallistun itse remontin uudelleenkäynnistelyyn - siis laattojen etsinnän lisäksi - pakkaamalla auton huomenna talviloman kunniaksi, ja suuntaamalla kohti Pohjois-Savoa - järjestäen miehelle näin lapsivapaan viikonlopun ja runsaasti aikaa keskittyä remonttiin. ;)

Eli blogi hiljenee hieman loppuviikoksi - lupaan tosin tällä viikolla taas pitkästä aikaa osallistua perjantaina #Kukkailottelua -haasteeseen! Toki Instagramissa tohina jatkuu samaan vanhaan malliin. ;)

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!! Toivotaan aurinkoisia päiviä!

tiistai 21. helmikuuta 2017

Kirjahyllyideoita Villa Kotirantaan

Kuten olen moneen otteeseen jo maininnut, rakastan lukemista - ja rakastan kirjoja! En osaa kuvitella iltaa, etten käpertyisi kirjan pariin odottelemaan unen saapumista, tai vaikka matkaa ilman lentokentältä ostettua pokkaria tai kahta.

Kirjoja on kertynyt vuosien varrella jo melkoisesti, mutta mielestäni niitä ei koskaan voi olla liikaa. Vaikka luenkin päivän lehdet puhelimesta, vastustan viimeiseen asti digikirjoja - teoksen tulee olla painettuna paperille, ja mielellään vielä kovissa kansissa! :)

Kirjastoa käytän nykyisin kiitettävästi, mutta lähinnä lainaan sisustus- ja käsityökirjoja, tai ammattikirjallisuutta. Joskus tutustun uusiin kirjailijoihin ensin lainaamalla kirjastosta yhden kirjan, ja sitten ostamalla kirjailijan tuotannon omaksi. Varsinkin lempikirjailijoiden teokset tahdon ikiomiksi, ja kovakantisina omaan kirjahyllyyni - tällaisia ovat mm. ruotsalaiset dekkarit, kuten Mari Jungstedt, Anna Jansson, Camilla Läckberg, tai suomalaiset suosikkini; Ilkka Remes, Anna-Leena Härkönen...

Suhtaudun siis kirjoihin ehkä samalla arvostavalla rakkaudella, kuin jotkus vanhoihin LP-levyihin. ;) Se tunne, kun löydät edulliseen hintaan kirpputorilta juuri sen lempikirjailijasi kirjan, jota olet etsinyt!

Vanhassa kodissani Lahden aikoina, kirjani olivat ensin yhdessä valkoisessa Ikean kirjahyllyssä (jonka lopulta jätin muutossa vuokralaisille eteiseen hauskaksi kenkähyllyköksi), ja myöhemmin koko olohuoneeni päätyseinän mittaisessa, Ikean hyllyistä kootussa kirjahyllyssä (se Kallax-sarjaa edeltävässä malli, nimeä en nyt muista).

Nuo mustat hyllyköt siirtyivät muutossa myös Mäntsälään ja nykyisen kotimme olohuoneeseen, mutta Villa Kotirannassa ne taitavat päätyä työhuoneeseen, tai varaston puolelle.

Olenkin nyt koettanut löytää ratkaisua, kuinka kirjani löytäisivät (arvoisensa) paikan myös tulevassa kodissamme.

Ehdin jo alustavasti luvata miehelleni, että ottaisin kirjani alakerran työhuoneeseen, jonne yhdelle seinälle on rakentumassa avohyllyt, mutta mielestäni kirjoja ei tulisi piilottaa, vaan ne ovat myös kaunis osa sisustusta!

Joten työhuoneeseen ajattelin ottaa vain siellä tarvittavat kirjat, eli vuosien mittaan kertyneen ammattikirjallisuuden, sisustus-, askartelu- ja käsityökirjat ja tietenkin vanhemmat vuosikerrat hamstraamistani sisustuslehdistä. Ja ehkä jonkun hömppäpokkarin, jos vain tahdon piiloutua työhuoneeseen hetken hengähdystauolle - olenhan jo maininnut, että työhuoneeseen myös hankintalistalla on kahvinkeitinkin...? :)

Yläkertaan tulisi siis löytää paikka kirjahyllyille - tai ehkä paremminkin kirjoille omistetuille avohyllyille.

Tässäpä muutamia ihania ideoita, joita olen Pinterestistä kerännyt talteen - lisää löytyy kansiosta 'INSPIRATION: Bookshelves':

Small Space Secrets: Go Long and Low with a Console | Apartment Therapy:

For even more storage, consider hanging shelves up high that run the length of the room. You won't loose any floor real estate at all, and y...:

Maybe I can live with bracketed shelves?:

vackrast_Kristin_lagerqvist-2469:


 :

Open white shelving in living room are a lovely use for books, styling and indoor plants. Photo Kristin Lagerqvist:

Yhteenvetona näistä on helppo todeta, että rennolla kotoilumeiningillä olisi tämä kirjaongelma tarkoitus ratkaista! :)

Valkoiset avohyllyt, valkoiset kannakkeet - kirjat pääsevät päärooliin hyllyissä. Joukkoon muutamia huonekasveja, pieniä sisustusesineitä, kauniita kirpputorilöytöjä.

Villa Kotirannan käytävään, joka johtaa verannalta tupakeittiöön, ja jonka varrella ovat kaksi makuuhuonetta, on jäämässä suurehko ehjä seinätila, joka tällä hetkellä näyttää parhaimmalle vaihtoehdolle kirjahyllyjen sijoittamiseen (punaisella alla olevassa pohjapiirroshahmotelmassa, jonka olen piirtänyt juuri tällaisia sisustuspohdiskeluja varten). Olohuoneen ainoa isompi seinätila, joka on vielä 'vapaana', on alustavasti varattu isommalle vitriinikaapille, johon saan näkyville piiloon 'kippoja ja kuppeja', kuten mieheni kuvailisi... ;)


...En ole muuten koskaan lämmennyt ajatukselle, että kirjat järjestettäisiin hyllyihin VÄRIJÄRJESTYKSEEN! Miten ikinä löydät sellaisesta hyllystä juuri sen kirjan, jota olet hakemassa?! ...Olen ehkä liian perfektionisti tuollaiseen hullutteluun, sillä omassa hyllyssänihän kirjat ovat ensin aihepiireittäin (elämänkerrat, eri kulttuurit, dekkarit...), ja sitten kirjailijoittain, eli kaikki saman kirjailijan teokset vierekkäin - helposti yhdellä vilkaisulla näen, löytyykö hyllystäni jotakin tiettyä kirjaa! :)

...Ehkä edellisessä elämässä olen ollut kirjastonhoitaja, sillä loogisuus kirjahyllyssä saa minut hykertelemään tyytyväisenä... ;)

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Uusia, ja talven yli hengissä pysyneitä huonekasveja!

EDIT/2.1.2018: Jotain mystistä on tapahtunut tälle julkaisulle vuoden aikana; tekstit ja kuvat ovat hypähtäneet hieman paikoiltaan.


Rohkaistuin taas pitkästä aikaa pyörähtämään Plantagenissa etsimässä lisää huonekasveja kotiimme.

Aivan liian usein innostun, ja sitten lopulta lannistun näiden huonekasvien kanssa; jotenkin aina lopulta onnistun ne tappamaan - joko liiallisella tai liian vähäisellä kastelemisella ilmeisimmin.

Mutta koska viime heinäkuun lopulla ostamani peikonlehti on ilman minkäänlaisia oireiluja selvinnyt läpi pimeän talven (yhtä aikaa ostamani vesikasvi ja muratti tosin näivettyivät hyvinkin nopeasti...), niin päätin hullutella, ja kokeilla paria uutta kasvia! :)















































Ensimmäinen löytö oli kookas traakkipuu, josta maksoin ~15 euroa - ei mielestäni kovin paha hinta tämän kokoiselle kasville.

Olen tosin joskus kauan sitten onnistunut tällaisenkin (ilmeisesti) liialla kastelulla tappamaan, joten nyt lueskelin hieman tarkemmin noita hoito-ohjeita... ;)

...Oli varmasti viihdyttävää ystävälleni kiertää kanssani myymälää, kun hoin lähestulkoon joka toisen lajikkeen kohdalla; ''Tuon oon tappanut, tuon oon tappanut, tuon oon tappanut, tuon oon saanut pidettyä hengissä melkein vuoden, mutta sitten lopulta kuitenkin tappanut, tuon oon tappanut...'' :D



Mutta kuten viime viikonlopun Rakenna & Sisusta -messuilla Kukkakauppa Broncon edustajan, floristi ja yrittäjä Niina Autti totesikin, pyritään vihersisustamisen trendeissä nyt pois kertakäyttökulttuurista, ja koetetaan kotoilun merkeissä pitää myös huonekasvitkin hengissä.

...Tällaiselle laiskalle kotoilijalle, joka nauttii sohvalla pötköilystä kutimien kanssa, kuulostaa huonekasvien hengissäpito vähän 'hand core hyggelle'! :D






















Tämä traakkipuu sai nyt aluksi suojaruukukseen tämän viikolla Lahden Kontti -kirpputorilta löytämäni retron, punotun ruukun. Ostin näitä kahdessa eri koossa, ja tämä kuvan ruukku on nyt se isompi. Tosin liian pieni tälle kasville, joten sopivamman kokoinen suojaruukku nyt etsinnässä.

En muista nyt näiden suojaruukkujen hintaa, mutta aivan enimmillään 1,50-2€/kpl.Todella hyväkuntoiset ja siistit - ja löytävät varmasti vielä paikkansa kotonamme.

...Lopullista paikkaansa etsii vielä myös tämä kasvikin. Nostin nyt ensi hätään pois lasten jaloista ja kissan suusta tuonne kirjatason päälle, mutta lattialle haluaisin ehkä kuitenkin lopulta sen sijoittaa. Traakkipuu (Plantagenin ohjeen mukaan) pitää valoisasta paikasta, muttei suorasta auringonvalosta, joten tässä kodissa paikan täytyy löytyä olohuoneesta.

Villa Kotirannassa tämä ihanuus pääsee makuuhuoneeseemme - jos siis vielä palttiarallaa puolen vuoden päästä yhä elossa... ;)
























































Toinen hankinta oli klassikko; jukkapalmu!

Muistan lapsuudenkodistani jukkapalmun, joten tällä lajikkeella on suuri tunnearvo. :)

Ilmeisen helppohoitoinen, joten toiveita on hengissä pysymisenkin suhteen - kestää Plantagenin mukaan jopa kuivuuttakin. ...Toki minulla tuppaa olla tapana kastella liikaa, eli koetan malttaa kaataa Jukalle vettä vain joka toinen kerta, kun kastelen muita huonekasveja.

Rakenna & Sisusta -messuilla Niina Autti mainitsi yhdeksi syyksi, miksi huonekasvit tuntuvat talven aikana nuupahtamaan, juurikin tuon liiallisen kastelun; Kun auringonvalo vähenee, tulisi kasteluakinmyös vähentää ja päästää kasvi lepotilaan. Toki jos kasvit ovat saaneet lisävalonlähteeksi kukkavalon, voi kastelua jatkaa tavalliseen tapaan.

Jukkapalmu pääsi niin ollen kirpputorilta löytämääni vanhaan suojaruukkuun, joita muistaakseni löysin kaksi kappaletta yhden euron yhteishintaan - löytö! :)

Aikaisemmin peikonlehti oli tässä samaisessa ruukussa, mutta nyt talven aikana virkkasin sille valkoisista trikookuteista suojaruukun, joten tämä suojaruukku vapautui odottelemaan uutta käyttäjää.













































Ruukun aluslautanen on myös muutaman kymmenen centin kirpputorihankinta - kaunis sinivalkoinen Arabian ruokalautanen.

Tällaisia yksittäisiä, vanhoja kuviolautasia löytyy usein naurettavan halvalla, kun vain malttaa jäädä nostelemaan lautaspinojen kätkemiä aarteita. :)
































Peikonlehden ohella toinen talven läpi menestyneesti porskuttanut sankari on tuo alakuvan aloe vera. Koskaan ennen en ole tällaista lajiketta omistanut, ja tämänkin lahjaksi sain - ja luottavaisin mielin uskaltaisin hankkia näitä vielä muutaman lisääkin. Tähän mennessä ainakin ollut todella helppohoitoinen ja vähään tyytyväinen; kastelua harvakseltaan (googlasin, että jopa parin viikon välein kastelu riittäisi) ja paljon auringonvaloa. Kuten tuosta kuvasta huomaa, oma aloe verani on nyt talven sijainnut olohuoneen kirjahyllyn päällä, ja kovasti kääntynyt kurottelemaan kohti vastapäisellä seinällä olevia ikkunoita. ...Ehkä olisi aika palkita se pitkästä odotuksesta, ja siirtää ikkunan ääreen... ;)






































Myöskin rönsyni (yllä) selvisi talvesta - tosin siirsin sen syksyllä jo makuuhuoneen hämärästä valoisampaan olohuoneeseen. Kesäksi ajattelin kantaa sen pihalle terassille valoisaan, mutta suojaisaan paikkaan.

Kukkavalon alle olohuoneen ikkunan ääreen päätyi 80% kotimme kaikista huonekasveista, kuten (alla) appelsiinipuut, jotka poikani on kasvattanut syömänsä appelsiinin siemenistä.

Aikoinaan Kärkkäiseltä ostettu kukkavalo ei ole millään tapaa sisustuksellinen elementti olohuoneessa, mutta ei ainoastaan onnistunut pitämään kasvit elossa läpi pimeän talvikauden, vaan jopa ylläpidettyä kasvukautta! Mm. appelsiinipuut, omenapuu ja muutama huonekasvi, joiden nimeä en tiedä, ovat kasvaneet melkoisesti pituutta talven aikana ja uusia lehtiä ilmestyy kasveihin jatkuvalla tahdilla.


















































Alkuperäinen tarkoitukseni oli vielä jakaa Rakenna & Sisusta -messuilta kuulemiani vinkkejä vihersisustamisen trendeihin, mutta joudun valitettavasti jättämään ne vielä erilliseen postaukseen - tietokoneeni päätti olla suostumatta kuvakollaasien tekoon tänään... Eli palaan aiheeseen vielä pikemmiten! :)

Odotellessa kannattaa käydä tutustumassa Villa Kotirantaan Pinterestissa, ja varsinkin kansioon 'INSPIRATION: Houseplants in interior decorating', jonne olen kerännyt 250 inspiroivaa kuvaa huonekasveista osana sisustusta.

Voimia kaikille tulevaan viikkoon - minä vielä jatkan lapsiperheellisen puuhakasta lomailua, ja olenkin vielä tulevalla viikolla bloggaamista aktiivisempi tuolla Instagramin puolella. Tervetuloa sinne seuraamaan puuhastelujamme! :)

torstai 16. helmikuuta 2017

Talviloman kirppisfiilistelyjä

Kauan odotettu talviloma - se on vihdoin taas täällä! :)

Tänä vuonna(kaan) ei suurempia suunnitelmia tullut tehtyä näille vapaille, mikä toisaalta sopii itselleni paremmin kuin hyvin; poissa on turha loman suorittaminen, ja tilalla hieman rennommalla otteella lomailua päivä kerrallaan.

Tänään auto kääntyy kohti Lahtea, ja tiedossa myöhästynyt ystävänpäivä mailman parhaimman ystävän (melkein siskoksi voisi kutsua) kanssa; aamukahvit Lahden sataman kaunissa Kahvila Karinrannassa - ''mummolakahvilassa' - ja päälle mittava kirppiskierros!

Parasta! :)

**Piti oikein arkistojen kätköistä kaivaa valokuva tuosta kahvilasta, ja löytyikin ainoastaan kesäinen kuva - pitäisiköhän ottaa tänään kamerakin ihan mukaan kahvitteluun...?
Täytyy tässä välissä kehua Lahtea aivan loistavaksi kirpputorikaupungiksi: Laadukasta tavaraa, järkevä hintataso, ja kirpputoreja löytyy ympäri kaupunkia, sekä lähialueilta, lukemattomia määriä. Kirpputorihaku.com paljastikin lukemaksi 21kpl!

Omat suosikkini ovat Paavolassa sijaitseva Cetori, Kontti (astiaosastolta teen aina löytöjä), Hennalan Lanttila (koskaan en ole poistunut tyhjin käsin), Launeen Suurkirppis ja Pelastusarmeijan kirpputori.

Muutama uusikin kirpputori tuolta listalta löytyi, katsotaan jos ehtisimme niihinkin tutustumaan tänään... :)

Tuolta Kirpputorihaku -sivustolta ei näkynyt keskustan Kissankulman Kirppis, mutta joka käsittääkseni edelleen löytyy rautatieasemaa vastapäätä - sieltä olen tehnyt monet parhaimmista astialöydöistäni!

Tällä kertaa lähden kiertelemään silmät avoimina vaatteille (aina on tilaa uudelle lempivaatteelle - löysin eilenkin pikaisella kirppiskierroksella Mäntsälän Aurinkoisella niitä kaksin kappalein!), astioille (vanhat kahviastiastot ja lastiastiat), rottinkiesineille (myös erään kaverinkin puolesta), kirjoille (ruotsalaisia dekkareita) ja metallirasioille.

Noista rottinkiesineistä ja -kalusteista on viimeisien kuukausien aikana tullut kovinkin kysyttyä tavaraa; ehdin olla hetken trendien edellä - ihan vain omassa nostalgiakaipuussani - ja löysin rottinkisia kukkatelineitä, niitä seinälle ripustettavia, välillä jopa 0,20€ hintaan. Onneksi keräsin ne talteen tuolloin!

Eilen tosin tein mahtavan löydän, joka sai minut kirjaimellisesti hypähtelemään kirppiksellä ilosta tasajalkaa, ja josta löytämisen onnentunnetta riittää vielä pitkään; rotttinkinen kukkapöytä viiden euron hintaan! :)

**Pahoittelut kännykkäkameralla otetuista kuvista....

Vastaavanlaisen, mutta hieman korkeamman, löysin jokunen tovi sitten samaiselta Kirpputori Aurinkoiselta ja silloinkin hinta oli mielestäni sopuisa seitsemän euroa. Samainen pöytä oli muuten mukana Järvenpään Kukkatalon kanssa toteutetun joulukampanjan somistuksessakin.



Lupaan palata näihin kukkapöytiin hieman parempien valokuvien kera, kunhan saan ne löytämään paikkansa täällä nykyisessä kodissamme.

...Ja samaan vauhtiin harmitellen ajattelen, kuinka varastossa tälläkin hetkellä viruu vanha rottikopöytä kauniilla lasilevyllä,  jonka aiemmin tyhmyyksissäni otin kesällä pihalle käyttöön, ja joka kärsi auringon paahteesta ja vesisateesta, eikä taida enää olla kelvollinen sisäkäyttöön... Kunpa olisin tuolloin jo tiennyt, mikä sisustusaarre käsissäni olikaan... *huokaus*


Mutta ennen kuin vaivun täyteen synkkyyteen tuon pöydän suhteen, suljen koneen ja alan valmistautua ihanaan, ensimmäiseen vapaapäivään! :)

Olkoon onni myötä, ja löytyköön runsaasti iloa tuottavia kirpputoriaarteita! :)

tiistai 14. helmikuuta 2017

ÅBlogitalon sisustusideat - neljä stailausta [Rakenna & Sisusta -messut]



Viime viikonloppuna Turussa järjestetystä Rakenna & Sisusta -messusta on vielä paljon kerrottavaa, ja tänään kurkistetaan messuille enimmäistä kertaa toteutettuun ÅBlogitaloon, jonka stailauksesta vastasivat nämä blogit:


Neljä bloggaajaa sisustivat ~50m2 kokoiseeen ÅBlogitaloon neljä tilaa; eteisen, keittiön, WC:n ja olohuoneen - niin inspiroivat huoneet, että kiertelin useampaan otteeseen niitä tutkimassa! :)


Kurkistetaan ensimmäiseksi Pikkutalon elämää -blogin olohuoneeseen:


Monta kertaa olen jo ehtinyt mainitsemaan, miten tämä Nefriitti -sävy on vallannut sydämeni - ja tulee valtaamaan myös Villa Kotirannan makuuhuoneen keväällä, kun vihdoin pääsemme pintojen kimppuun!

Huonekalutehdas Hakolan kaunis valkoinen sohva raikastaa tilaa upeasti, eikä tila tunnu ahtaalle tai tunkkaiselle, vaikka muut huonekalut ovatkin sävyltään tummia.



Ihastelin myös Sannan taitavaa ja rohkeaa erilaisten tekstiilien ja kuosien yhdistelyä; metallin- ja puunsävyjä, murrettuja värejä, raikasta keltaista, kukkasia ja jopa mustavalkoista seeprakuosia... Näistä elementeistä muodostui kuitenkin rauhallinen ja harmoninen kokonaisuus!




ÅBlogitalon keittiön stailauksen takana on Villa Puomi -blogin Hanna.

Valkoinen, ja lämmin Riviera yhdistettynä raakapuun sävyihin, sekä tehosteena vihreät - niin kasveina, kuin kasviaiheisina printteinä - luovat raikkaan, ja silti lämpöisen tunnelman. Tässä keittiössä kelpaa kotoilla, ja viettää aikaa kokkaillen!



Luulenpa, että tuunaan vastaavanlaiset puiset reunukset omille perhosjulisteilleni - ihana idea! :)



Pidän kovasti noista vähäeleisistä, huomaamattomilla kannattimilla olevista avohyllyistä!



Apteekkarinhylly ja tuo keittiöpyyhkeiden säilytystila kapeassa kaapissa ovat loistava tapa käyttää keittiön neliöt tehokkaasti.

...Harkitsimme myös Villa Kotirantaan apteekkarinkaappeja kuiva-aineille, mutta meillä nuo kaapit olisivat sijoittuneet väkisin keskelle korkeiden kaappien seinämää (eikä seinää vasten, kuten tässä messukeittiössä), joten kaapin avaus olisi tukkinut keittiön kulkutilan kokonaan. Päädyimmekin siis korkeisiin kaappeihin (60x60cm), joissa on esiin vedettävät laatikot.




Villa Puomin Keittiö ja Oblik.fi -blogin stailaama eteinen ovat värimaailmaltaan kuin samasta kodista!


Ihanaa, syviä vihreän sävyjä ja luonnonmateriaaleja!

Ja tuo kuramattokenkäteline aivan loistava idea - luulenpa, että vastaavia tuunataan nyt moneen kotiin... ;)



Kevyitä metallihenkareita on näkynyt paljon viime aikoina sisustuslehdissä ja Pinterestissa.

...Omat tummat puuhenkarini ovatkin  alkaneet näyttää makuuhuoneen vaaterekissä turhan raskaille ja tekevät osaltaan rekistä liian täyden näköisen - kateissa tällainen kaunis ilmavuus!

Taas löytyi listalleni yksi kohta lisää muuton yhteydessä päivitettävistä asioista... ;)




Kotilaituri -blogin kylpyhuone ei ole ainoastaan paikka peseytymiselle, vaan se toimii myös pukeutumistilana - siksi siis divaanikin löytänyt tiensä tähän tilaan! :)



Syvä sininen sävy seinissä on Denim, joka löytyy myös Tikkurilan värikokoelmasta Clay.

Jos minulla olisi kirjastohuone, se olisi Denim -sininen, varustettuna nahkaisella nojatuolilla ja Boknäsin kirjahyllyillä. Ja ehkä kristallisella karahvilla ja viskilaseilla... ;)

Mutta miksei kylpyhuoneeseenkin sopisi Denim?! ...Ja jos divaani tuntuu liian rohkealle ratkaisulle, niin senhän voi vaihtaa vaikka tassuammeeseen, jonka kultaiset tassut sopisivat myös tuohon syvään sinisen sävyyn.

Vaaleaan puuhun yhdistettynä tuo englantilaiseen kartanoonkin sopiva sininen muuttuu luontevasti erittäin skandinaaviseksi sävyksi.

Uskon, että monessa kodissa Denim löytää tiensä myös nuorison huoneisiin.



...Hieman tylsänä ilonpilaajana tosin vähän skeptisesti suhtaudun vaatehuoneen ja kylpyhuoneen yhdistämiseen - vaatealan ihmisenä en rohkenisi säilyttää vaatteitani kosteiden tilojen yhteydessä. Samaisesta syystä en myöskään säilyttäisi petivaatteita ja pyyhkeitä kodinhoitohuoneen kaapeissa, sillä näissä tiloissa kosteus saattaa tehdä vahinkoa tekstiileille.

Mutta vaatehuone kodinhoitohuoneen - ja kylpyhuoneen - viereisenä tilana olisi unelma! :) Ja välissähän voisi olla vaikka lasiovi, niin tilasta toiseen jatkuva värimaailma säilyisi yhtenäisenä.




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...